Kaavoituksen ilmastotyökalut kehittyvät – tule kuulemaan KILVAsta!

Käytettävissä olevien arviointityökalujen lisääntyessä on tarpeen kuulla, mitä arviointityökaluja on saatavilla ja millaisiin käyttötarkoituksiin. Valikoimaa käydään läpi ympäristöministeriön ja Pirkanmaan ELY-keskuksen järjestämässä kaikille avoimessa Rakennetun ympäristön ilmastotyökalut -koulutuspäivässä 23.4.2024. Tervetuloa kuulemaan KILVAn uudistuksesta sekä muista ilmastotyökaluista tarkemmin! Koulutus on koko päivän mittainen ja tullaan järjestämään Helsingissä ja webinaarina. Tarkempi ohjelma julkistetaan myöhemmin.

KILVA 2.0 on käytettävämpi ja ajantasainen

KILVA-työkalun ensimmäinen versio julkaistiin vuonna 2020 ja sen käyttäjämäärät ovat tasaisesti kasvaneet. Työkalukehityksen tavoitteena on ollut luoda tarkistuslistamainen työkalu kaavojen ilmastovaikutusten arviointiin. Työkalussa ovat mukana sekä ilmastonmuutoksen hillintä että ilmastonmuutokseen sopeutuminen.

KILVA ohjaa huomioimaan

• kaavan kaikki ilmastovaikutukset
• ilmastovaikutukset heti kaavaprosessin alusta saakka
• merkittävimmät vaikutukset jatkoselvityksissä ja -suunnittelussa

Kysymysten yhteydestä löytyy myös runsaasti lisätietoa kaavoituksen ilmastovaikutuksista ja toimenpiteistä.

Ympäristöministeriön tuella kehitetyn KILVA-työkalun päivityksessä ajantasaistettiin työkalun sisällöt ja lisättiin palveluun käyttäjätilit sekä vastausten tallennusmahdollisuus. Kysymysten määrää vähennettiin ja erityisesti vaikeaselkoisina pidettyjä kysymyksiä selkeytettiin.

KILVAn lisäksi tärkeä työkalu arviointimenetelmien joukkoon on uusi Syken kehittämä Hiilikartta-työkalu. Myös muita työkaluja on kehitetty runsaasti. Lisätietoa KILVAsta, Hiilikartasta sekä muista arviointiin käytettävistä työkaluista on koottu ymparisto.fi-sivustolle.

Kaavoituksen ilmastovaikutusten arviointi perustuu lakiin

Kaavojen ilmastovaikutusten arviointi perustuu olemassa olevaan lainsäädäntöön. Maankäyttö- ja rakennuslain peruslähtökohta on kestävä yhdyskuntarakenne. Tavoite on ilmastonäkökulman kanssa yhdenmukainen.  Toimintaympäristön muuttuessa ja ilmastohaasteiden voimistuessa on myös tarve vaikutusten arvioinnille kasvanut, jotta tavoitteet saavutettaisiin.

- Pitkissä kaavaprosesseissa tämä voi merkitä sitä, että arviointeja on tarpeen täydentää vielä pitkin matkaa tai että alemmille kaavatasoille jää selvitettäväksi kysymyksiä, joita ei ylemmillä kaavatasoilla ole selvitetty, toteaa johtava ilmastoasiantuntija Soili Ingelin Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Vaikutusten arvioinnin tarkoitus on saada aikaan ilmaston kannalta paras lopputulos. Arvioinnin pitäisi vaikuttaa ratkaisun lähtökohtiin ja isoihin kokonaisuuksiin. Erityisesti sijainnin merkitys tulee tunnistaa.

- Ilmastovaikutusten arvioinnin ulkoistaminen tai kaavamerkintöjen ansiokaskaan kehittely eivät ole ensisijaisia ratkaisuja, vaan ilmasto tulee nähdä osana kaavan peruslähtökohtaa ja toteutusta, painottaa Ingelin.

Aloitusvaihe ratkaiseva tekijä kaavan ilmastovaikutuksissa

Arvioinnin päätarkoitus on vaikuttaa kaavan ilmastokestävyyteen. Kaavan ilmastovaikutusten kannalta ratkaisevaa on, että niihin kiinnitetään huomiota riittävän varhaisessa vaiheessa. Ideaalitilanteessa taustalla on jo ajantasainen maakuntakaava, jossa on voitu riittävän isolla mittakaavalla ratkaista esimerkiksi metsäkatoon ja viherrakenteeseen liittyvät maakunnallisesti merkittävät kysymykset.

- Käytännössä kaavoituksessa on aina tarvetta yhteensovittaa historiaa nykyhetken suunnittelutilanteen kanssa. Keskeistä on pyrkiä löytämään sijainti osana jo olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta, Ingelin toteaa.

Tilannekatsauksilla kartoitettu vaikutusten arvioinnin nykytilaa

KILVA-hankkeessa on tehty vuosina 2021 ja 2023 kaavojen vaikutusten arvioinnin tilannekatsaukset yleis- ja asemakaavoihin. Tarkastelua on tehty suppealla otoksella tuoreista kaavoista. Tulosten perusteella vaikutusten arviointi on kehittynyt koko ajan, mutta on yleiskaavoissa systemaattisempaa kuin asemakaavoissa. Osittain tähän vaikuttaa asemakaavojen keskinäinen vaihtelevuus, mutta myös laaja-alaisissa asemakaavoissa arvioinnissa on eroja kuntien välillä.

- Kunnilla on myös käytössään monipuolisesti hyviä käytäntöjä, joita voidaan soveltaa asemakaavoihin. Esimerkiksi Oulussa on panostettu kiertotalousvaikutusten arviointiin ja Tampereella puolestaan kehitetty ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimintatapoja. Jatkossa ilmastovaikutusten arvioinneissa tarpeen olisi tarkastella varsinkin kaupunkien viherrakenteen merkitystä ja turvaamista kaikilla kaavatasoilla sekä rakenteiden elinkaaren pidentämistä, esim. korjaamisen priorisointia purkamisen sijaan, kertoo erityisasiantuntija Valeria Kerkkä Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Lisätietoja: 

• Kaavoituksen ilmastovaikutusten arviointityökalu KILVA: KILVA (ymparisto.fi/kilva)
• Työkaluja kaavan ilmastovaikutusten arviointiin: Työkaluja kaavan ilmastovaikutusten arviointiin (ymparisto.fi)
• Ilmastovaikutusten arviointityökalujen opas kuntien suunnittelijoille (Syke): Suomen ympäristökeskus > Ilmastovaikutusten arviointityökalujen opas kuntien suunnittelijoille (syke.fi)

• Hiilikartta: https://www.syke.fi/hiilikartta
• Ilmastonmuutos asemakaavoissa -tilannekatsaus : KILVA-hankkeen taustaraportti:  https://www.doria.fi/handle/10024/188383
• Johtava ilmastoasiantuntija Soili Ingelin, Pirkanmaan ELY-keskus, p. 0295 036 333, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
• Erityisasiantuntija Valeria Kerkkä, Pirkanmaan ELY-keskus, p. 0295 036 062, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi