Kalevi Sorsa -säätiö

Raportti: Yhteisöveron muutokset koskettaisivat pääosin huipputuloisia

Jaa

Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisema selvitys osoittaa, että yhteisöveron muutokset koskisivat pääosin hyvin suurituloisia. Yhteisöveron yhden prosenttiyksikön korotuksesta 45 prosenttia kohdistuisi suurituloisimpaan prosenttiin. Tulonjakoarvioiden lisäksi raportti sisältää tutkimuskatsauksen yhteisöverosta.

Yhteisöveron korottaminen pienentäisi tuloeroja. Vastaavasti sen alentaminen hyödyttäisi eniten suurituloisimpia suomalaisia, sillä valtaosa yhteisöverosta kohdistuu heihin, toteaa Kalevi Sorsa -säätiön tutkija Saska Heino. Kuva: Anna Kuokkanen
Yhteisöveron korottaminen pienentäisi tuloeroja. Vastaavasti sen alentaminen hyödyttäisi eniten suurituloisimpia suomalaisia, sillä valtaosa yhteisöverosta kohdistuu heihin, toteaa Kalevi Sorsa -säätiön tutkija Saska Heino. Kuva: Anna Kuokkanen

Selvitys sisältää ensimmäisen arvion yhteisöveron tulonjakovaikutuksista Suomessa. Raportissa arvioidaan, miten erilaiset yhteisöveroprosentin muutokset vaikuttaisivat eri tuloluokkiin. Arvioiden pohjalta raportissa käsitellään myös vuoden alussa käyttöönotetun globaalin vähimmäisyhteisöveron vaikutuksia. Selvityksen laskelmat perustuvat Tilastokeskuksen tuottamaan aineistoon suomalaisista yrityksistä sekä niiden omistajista. 

- Yhteisöveron korottaminen pienentäisi tuloeroja. Vastaavasti sen alentaminen hyödyttäisi eniten suurituloisimpia suomalaisia, sillä valtaosa yhteisöverosta kohdistuu heihin, toteaa raportin kirjoittanut Kalevi Sorsa -säätiön tutkija VTT Saska Heino.

Raportin analyysi perustuu kansainvälisissä tutkimuksissa aiemmin käytettyihin menetelmiin. Siinä on kohdennettu yhteisöjen maksama vero niitä suoraan tai holdingyhtiön kautta omistaville henkilöille. Käytetty aineisto ei kuitenkaan ole mahdollistanut esimerkiksi sijoitusrahastojen ja sijoitussidonnaisten vakuutusten kautta hallinnoitujen omistusten huomioimista.

- Yhteisövero on julkisen talouden kannalta merkittävä vero, jota kertyy vuosittain noin kahdeksan miljardia euroa. Silti sen vaikutuksia tulonjakoon ei ole arvioitu Suomessa esimerkiksi lakimuutosten yhteydessä. Raportin menetelmän pohjalta voitaisiin laatia tällaisia arvioita. Toivon, että valtiovarainministeriö ja muut tutkijat hyödyntävät sitä arvioidessaan yhteisöveron tulonjakovaikutuksia jatkossa, Heino sanoo.

Yhteisöveron merkitys kasvaa – suuryritysten vähimmäisvero kaventaa tuloeroja

Yhteisövero on ajankohtainen, sillä Suomessakin otettiin tämän vuoden alusta käyttöön suuryritysten globaali 15 prosentin vähimmäisyhteisövero. Talousjärjestö OECD:n arvioiden mukaan se tulee jopa puolittamaan verovälttelyn, jolla monikansalliset yritykset siirtävät voittojaan matalan verotuksen maihin.

- Raportti vahvistaa käsitystä siitä, että suuryritysten vähimmäisvero kaventaa tuloeroja, kun se kasvattaa niiden maksamia veroja. Aivan tulojakauman huipulla, suurituloisimmalle prosentin sadasosalle, yhteisövero muodostaa miltei puolet heihin kohdistuvista tuloveroista. Puhutaan keskimäärin sadoista tuhansista euroista vuodessa, Heino arvioi.

Vähimmäisvero vähentää haitallista verokilpailua ja tasapuolistaa kilpailua erikokoisten yritysten välillä. OECD pitää muutosta tärkeänä, sillä yhteisövero on välttämätön osa progressiivista tuloverotusta. Raportin mukaan vähimmäisvero lisää kansallisen veropolitiikan liikkumavaraa myös Suomessa. 

- Vähimmäisveron olennainen vaikutus syntyy siitä, että se auttaa Suomen kaltaisia maita pitämään yhteisöveron korkeammalla tasolla. Se on merkittävää julkisen talouden kannalta, sillä prosenttiyksikön muutos yhteisöveron tasossa vaikuttaa verotuloihin vuositasolla 400 miljoonaa euroa. Siksi Suomen kannattaa jatkossakin estää verovälttelyä sekä kansallisesti että kansainvälisesti, Heino sanoo.

Raportti Rikkaiden vero: Yhteisöveron vaikutukset Suomen tulonjakoon on osa Kalevi Sorsa-säätiön oikeudenmukaisen ekologisen siirtymän tutkimusteemaa. Tutkimukseen on saatu rahoitusta Palkansaajasäätiöltä ja Kuluttajaosuustoiminnan säätiöltä. Raportin kirjoittaja Saska Heino esittelee sitä perjantaina 2.2. Veroareena-tapahtumassa Helsingin keskustakirjasto Oodissa. Tapahtuman koko ohjelma löytyy sen verkkosivuilta. Tapahtumaa voi seurata myös striimin välityksellä.

Lisätiedot:

Saska Heino

040 503 2524

saska.heino@sorsafoundation.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Liitteet

Linkit

Kalevi Sorsa -säätiö on ajatuspaja, joka tuottaa julkaisuja, tapahtumia ja puheenvuoroja julkiseen keskusteluun. Ajatuspajan tavoite on edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa ja demokratiaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kalevi Sorsa -säätiö

Tutkimuskatsaus: demokratian instituutiot auttavat kestävyyssiirtymässä16.4.2025 08:30:00 EEST | Tiedote

Tänään julkaistu Kalevi Sorsa -säätiön tutkimuskatsaus osoittaa, että demokraattisemmat maat tekevät ympäristön kannalta parempaa politiikkaa. Katsauksessa käytiin läpi 56 tutkimusta, joista 73 prosentissa löydettiin tilastollista näyttöä demokratian yhteydestä pienempiin ympäristöongelmiin. Tutkimukset osoittavat myös, että hyvinvointivaltion turvaverkot, konsensushakuinen politiikka ja vapaa media sekä kansalaisyhteiskunta luovat edellytyksiä kunnianhimoiselle ympäristöpolitiikalle.

Tutkimusraportti: sukupolvenvaihdosten verotuki alensi perintö- ja lahjaveroa keskimäärin 76 000 eurolla12.3.2025 08:15:00 EET | Tiedote

Tänään julkaistu Kalevi Sorsa -säätiön raportti osoittaa, että perintö- ja lahjaverotuksen sukupolvenvaihdoshuojennus pienensi valtion verotuloja vuosina 2020–2024 yhteensä miljardilla eurolla. Hyötyjiä olivat noin 13 000 suomalaista, joiden vero aleni keskimäärin 76 000 eurolla. Erityisesti vauraat suvut ovat hyödyntäneet verotukea lahjoituksissa, joissa se alensi veroa keskimäärin 77 prosenttia verrattuna veroon, joka maksettaisiin samansuuruisesta lahjasta ilman verotukea.

Kalevi Sorsa -palkinto historioitsijoille Marjaliisa ja Seppo Hentilälle4.3.2025 09:00:00 EET | Tiedote

Vuoden 2024 Kalevi Sorsa -palkinto on myönnetty historioitsijoille Marjaliisa Hentilälle ja Seppo Hentilälle heidän teoksistaan, jotka tarkastelevat suomalaisen yhteiskunnan kamppailuja sen ensimmäisinä vuosikymmeninä Ester ja Kaarlo Juho Ståhlbergin elämän kautta. Teokset käsittelevät Suomen ensimmäisen presidentin ja hänen puolisonsa keskeistä roolia oikeusvaltion puolustajina aikana, jolloin demokratian periaatteet olivat vakavassa vaarassa.

Tutkimusraportti: Pääomatuloverokilpailu on kiihtynyt Euroopassa ja johtaa veromenetyksiin myös Suomessa4.2.2025 07:30:00 EET | Tiedote

Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisema tutkimusraportti tarkastelee pääomatulojen verotusta 15 Euroopan maassa. Useimmissa niistä on käytössä varakkaille suunnattuja veroetuja. Lisäksi viime vuosina yhä useammat maat ovat räätälöineet verohelpotuksia erityisesti ulkomailta muuttaville. Suomi on erityisen herkkä näiden verohelpotuksien aiheuttamille veromenetyksille. Raportti esittää verovälttelyn pysäyttämiseksi pääomatulojen minimiveroa EU:ssa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye