Etelä-Savon ELY-keskus tuki maakunnallista elinvoimaa 57 miljoonalla eurolla vuonna 2023

Korona-aika aiheutti toimintojen hiljenemistä ja jopa alasajoa koko maan elinkeinoelämässä. Pandemian loppuvaiheessa Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan, millä on globaalit vaikutukset niin turvallisuuteen kuin talouteen. Sota muutti myös yritysten toimintaympäristöä. Itä-Suomessa vaikutukset ovat erittäin suuret, sillä itärajan ylittävä liiketoiminta oli tietyillä alueilla parhaimmillaan aktiivista ja tuottoisaa. Etelä-Savossa rajaliikenteen romahdus on tuntunut varsinkin matkailutoimialalla.

Valtion, kuntien ja yritysten investointien hiipuminen rakennusalalla on aiheuttanut toimialalla suuria vaikeuksia. Vuoden 2023 aikana isojakin rakennusliikkeitä on ajautunut konkurssiin. Vaikutukset kantautuvat laajasti muillekin toimialoille, joiden on sopeutettava toimintaansa.

EU:n maatalouspolitiikan rahoituskausi 2023–2027 käynnistyi

Vuonna 2023 aloitettiin EU:n maatalouspolitiikan uuden kauden toteuttaminen. Vuodesta 2023 tuli kuitenkin maatalous- ja maaseuturahoituksen toteutuksessa "välivuosi", sillä mm. maaseudun hanketukihakemuksista ei pystytty tekemään lainkaan päätöksiä ja muidenkin rahoitustukien päätöksen teko alkoi pääosin aivan vuoden lopulla.

Huolimatta käynnistysviiveestä maatalouden tulotukiin liittyvät toiminnot käynnistyivät hyvissä ajoin kevättalvella ja maatalouden investointitukiakin päästiin hakemaan kevättalvella ja niitä koskevia päätöksiä tekemään kesäkuussa. Maatalouden investointitukipäätöksiä tehtiin lopulta 70 ja niillä myönnettiin alueemme maatiloille 3 624 864 euroa investointiavustusta ja 3 082 674 euroa korkotukilainoja.

Maaseudun yritys-, hanke- ja leader-tukien osalta rahoitusjärjestelmät käynnistyivät vuoden kuluessa niin, että hakeminen oli mahdollista porrastetusti loppukesän ja syksyn aikana. Leader- ja yritystukien päätösten tekeminen alkoi aivan vuoden lopulla. Päätöksiä ennätettiin tehdä 25 kappaletta.

Ensimmäiset maaseudun kehittämishanketukihakemuksia koskevat päätökset ovat valmistelussa. Hakujärjestelmien kehittäminen on hidastanut hakujen ja päätösten tekemisen käynnistymistä, mutta viljelijät, yrittäjät ja maaseudun kehittäjätoimijat ovat olleet hakemisessa aktiivisia. Erityisesti Leader-rahoituksen ja maatalouden investointirahoituksen kysyntä on ollut runsasta. Myös yritystuen ja hankerahoituksen kysyntä kiihtyi vuoden vaihteen lähestyessä. Alkanut vuosi 2024 muodostuneekin melko vilkkaaksi rahoitusvuodeksi Etelä-Savon maaseudulla.

Yritysten kehittämispalveluihin 0,5 miljoonaa euroa

Vuonna 2023 yritysten kehittämispalveluja käytti 120 yritystä Etelä-Savon alueella. Yritykset mm. tekivät kasvu- ja kansainvälistymisselvityksiä, suunnittelivat omistajanvaihdoksia ja kehittivät markkinointiaan. Etelä-Savon ELY-keskus myönsi analyysi-, konsultointi- ja koulutuspalveluja noin 0,5 miljoonalla eurolla eteläsavolaisille yrityksille.

Asiakkailta saatu palaute on ollut myönteistä ja asiakkaat ovat pitäneet palvelua ammattitaitoisena, katsoen sen vastaavan yritysten tarpeisiin erittäin hyvin. Kevyellä palvelulla on saatu aikaan merkittävää ja laajaa vaikutusta yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseksi.

Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla yritykset voivat kehittää toimintaansa kohtuullisin kustannuksin esimerkiksi kokeneen liikkeenjohdon asiantuntijan avulla, tai osallistumalla huippukouluttajien järjestämiin koulutuksiin. ELY-keskuksen tuki on ollut enimmillään 80 prosenttia kustannuksista. 

Yritysten kehittämispalvelut lakkautettiin hallitusohjelman mukaisesti vuoden 2023 loppuun.

Yrityksen kehittämisavustuksiin 17,2 miljoonaa euroa

Yrityksen kehittämisavustuksen kysyntä on ollut merkittävässä kasvussa Etelä-Savossa vuonna 2023. Uuden rakennerahasto-ohjelman käynnistymisen myötä ELY-keskus rahoitti 34 pienen ja keskisuuren yrityksen kehittämis- ja investointihanketta, ennätyksellisten 17,2 miljoonan euron edestä. Rahoituksen myötävaikutuksella arvioidaan eteläsavolaisissa pk-yrityksissä käynnistyvän lähes 50 miljoonan euron kehittämis- ja investointihankkeet.

Yrityksen kehittämisavustus on harkinnanvarainen avustus, jota voidaan myöntää innovatiivisiin, kasvuun tai kansainvälistymiseen liittyviin kehittämistoimenpiteisiin sekä aineellisiin ja aineettomiin investointeihin. Avustuksen pääasiasiallisena kohderyhmänä ovat pienet ja keskisuuret yritykset. Avustusta voidaan myöntää myös suurille yrityksille investointeihin, mutta niiden osalta kriteeristö on huomattavasti pk-yritysten kriteeristöjä tiukempi.

Avustuksen tarkoituksena on kannustaa yrityksiä määrätietoiseen, pitkäjänteiseen ja tavoitteelliseen liiketoiminnan kehittämiseen ja uudistamiseen sekä jakaa hankkeen toteutuksesta yritykselle aiheutuvaa riskiä. Yritysten kasvun tukeminen parantaa alueen työllisyyttä ja sitä kautta alueen elinvoimaa ja houkuttelevuutta. Kestävä kehitys, sukupuolten tasa-arvo, yhdenvertaisuus, digitaalisuus, kansainvälistyminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja innovatiivisuus ovat avustuksen keskeisiä tavoitteita.

Pk-yritysten kehittämistoimenpiteisiin voidaan myöntää avustusta 50 %, investointien osalta tukitasot on porrastettu yrityskoon mukaan. Mikroyrityksille sekä pienille yrityksille voidaan avustusta myöntää investointeihin enintään 40 %, keskisuurille 30 % ja suurille yrityksille 20 %. Yhdellä päätöksellä myönnettävän avustuksen enimmäismäärä on rajattu seitsemään miljoonaa euroon.

Työvoiman saatavuuden ja kohtaannon parantamiseen 14 miljoonaa euroa

Etelä-Savon ELY-keskus hankki TE-palveluja yritys- ja henkilöasiakkaille 3,85 miljoonalla eurolla. Ostopalveluja hankittiin tukemaan osaavan työvoiman saatavuutta, yrittäjyyttä, työllisyyttä, osaamisen kehittämistä ja kotoutumista.

Työnantajat kouluttivat henkilöstöään erilaisissa kasvuun ja kehittämiseen liittyvissä yritysten muutostilanteissa (TäsmäKoulutus) sekä hakiessaan uusia ammattitaitoisia työntekijöitä (RekryKoulutus). Työnantajakohtaisesti räätälöityä yhteishankintakoulutusta rahoitettiin yhteensä noin 400 000 eurolla.

RekryKoulutusta hyödynsi kaikkiaan 17 yritystä eri puolilta Etelä-Savoa. RekryKoulutuksen avulla haettiin tekijöitä lähes 60 työpaikkaan, joista iso osa erilaisiin tuotannon ja teollisuuden alan töihin sekä teknologiayrityksiin. Uusia työntekijöitä koulutettiin lisäksi myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. TäsmäKoulutusta hyödynsi 19 eri alojen ja eri puolilla maakuntaa sijaitsevaa yritystä lisäkouluttaen yli 160 palveluksessaan olevaa henkilöä.

Työllisyydenhoidon määrärahaa osoitettiin TE-toimiston ja kuntakokeilujen käyttöön palkkatukiin yrityksille ja kunnille 9,2 miljoonaa ja starttirahoja 883 000 euroa.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) mukaisiin hankkeisiin 10,3 miljoonaa euroa

Suomen saama EU-rahoitus ESR+-rahastosta on vuosille 2021–2027 noin 602 miljoonaa euroa. Etelä-Savoon tästä kohdistuu 40 miljoonaa euroa. Rahoituksen kysyntä on maakunnassa hyvällä tasolla. 

Etelä-Savossa on käynnissä nyt 44 ESR+-hanketta. Vuoden 2023 aikana ESR hankkeille myönnettiin rahoitusta yhteensä 10,3 miljoonaa euroa.

Rahoitetuissa hankkeissa teemoina korostuvat maahanmuuttajien työllistymisen edistäminen, osallisuuden edistäminen ja jatkuvan oppimisen tuki työikäisille. Etelä-Savossa käynnistyi myös Jelppis-hanke tukemaan kansalaistoimijalähtöisten hankkeiden yhteistyötä ja viestintää.

Rahoituksen hakijan kannattaa uutta hanketta suunnitellessa huomioida jo toimivat hankkeet. 

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) mukaisiin hankkeisiin 1,8 miljoonaa euroa

Aluekehitysrahastossa ELY-keskuksen kehittämisrahoitus on vuoden 2023 aikana painottunut kiertotalouden ja kasvuyrittäjyyden tukemiseen. Rahoitusta on saanut 8 eri hanketta yhteensä 1,8 miljoonalla eurolla. Rahoitusta ovat saaneet esimerkiksi KIELO-kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä ja Verstas VB (Venture Builder) -hankkeet. Verstas-hankkeessa vahvistetaan nuorten kasvuyritysten rahoitusmahdollisuuksia.

Haasteita takana ja edessä

Vaikka ajat ovat vaikeat, Etelä-Savossa yritykset investoivat ja kehittävät toimintaansa. ELY-keskuksessa se näkyy hyvinä ja innovatiivisina investointi- ja kehittämishakemuksina.

- Onneksi tällä hetkellä rahoitusmahdollisuutemme tukea toimijoita heidän hankkeissaan on hyvä, arvioi Etelä-Savon ELY-keskuksen elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualueen johtaja Hannu Mars. Erityisen hyvään aikaikkunaan tuli erillinen oikeudenmukaisen siirtymän rahastoinstrumentti (JTF), jonka aikaikkuna on kuitenkin lyhyt. Siitä voidaan myöntää rahoitusta ainoastaan ensi vuoden loppuun saakka, Mars muistuttaa.

- ELY-keskuksessa näemme rahoituksemme sijoituksena maakunnan tulevaisuuteen. Tästä ”sijoituksesta” kertyy korkoa uusien yritysten ja yritysten kehitystoiminnan ja investointien kautta syntyvien työpaikkojen, ja lisääntyneen ostovoiman myötä. Jokaisen rahoitusta saaneen hankeen takana on runsaasti hakijaorganisaatiossa tehtyä työtä sekä ELY-keskuksessa tehtyä, perusteellista vaikuttavuusarviointia. Tavoitteemme on kohdentaa käytettävissä oleva rahoitusmahdollisuus sellaisiin hankkeisiin, joihin uskomme ja luotamme. Katsauksessa on eritelty erilaiset rahoitusinstrumentit, joiden lukujen perusteella voi tehdä selkeän johtopäätöksen, että Etelä-Savossa uskotaan tulevaisuuteen, Hannu Mars summaa.