Drone-lennokit tuovat uutta tietoa ja kustannussäästöjä kaivannaisjätealueilla

Valtakunnallisessa KAJAK-hankkeessa selvitetään isännättömien suljettujen ja hylättyjen kaivosten kaivannaisjätealueiden ympäristö- ja terveysriskejä.

Oleellisena haasteena kaivannaisjätealueilla on niiden koko: alueet ovat laajuudeltaan kymmeniä hehtaareja ja kaivannaisjätteitä on eri puolella jopa miljoonia tonneja. Alueiden tutkiminen ja liikkuminen alueilla on hankalaa ja paikoin jopa vaarallista. Lisäksi kaivannaisjätteiden aiheuttamat ympäristövaikutukset ovat monimutkaisia.

- Drone-kehityshankkeemme lähti liikkeelle ajatuksesta, voisiko dronejen avulla saadulla aineistolla helpottaa ja tarkentaa laajojen kaivannaisjätealueiden ympäristötutkimuksia. Halusimme löytää keinoja, miten selvityksiä voisi tehdä mahdollisimman luotettavasti ja kustannustehokkaasti, kertoo PIMA-asiantuntija Sanna Pyysing Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Dronekuvauksilla etuja

Kehityshankkeen myötä selvisi, että dronejen avulla voidaan saada parempi kokonaiskuva kaivoskohteista sekä tarkempaa tietoa kaivannaisjätteen laajuudesta, määrästä ja sijainnista sekä alueiden pintavesistä.

- Dronekuvausten avulla pystytään esimerkiksi määrittämään pintavesinäytteenottopaikkoja, kohdentamaan maastossa liikkumista ja paikantamaan patorakenteiden vuotokohtia. Tämä vähentää tarpeettomia selvityskustannuksia, kertoo maaperänsuojelun toimialapäällikkö Kimmo Järvinen Ramboll Finland Oy:stä.

Laajatkin alueet saadaan kuvattua nopeasti, jolloin jatkossa on käytettävissä tarkkaa kuvausaineistoa alueista.

- Oleellista on, että kuvauksista saatuja tuloksia on voitu heti hyödyntää KAJAK-kohteiden tutkimusten suunnittelussa ja raportoinnissa. Kuvausaineistoa voidaan hyödyntää tulevaisuudessa muun muassa kohteiden kunnostussuunnittelussa ja selvitettäessä, sisältävätkö kaivannaisjätteet hyödynnettävissä olevia raaka-aineita, Pyysing havainnollistaa. 

Kaivannaisjätealueiden lisäksi dronekuvauksia voidaan hyödyntää muissakin suurissa kohteissa, kuten esimerkiksi ampumaradoilla, kaatopaikoilla sekä saha- tai teollisuusalueilla.

- Valtakunnallinen Maaperä kuntoon -ohjelma edistää paitsi isännättömien priorisoitujen riskikohteiden ympäristö- ja terveysvaikutusten selvittämistä ja puhdistamista, myös kehittää koko alaa. Koska määrärahat ovat rajalliset, pyrimme koko ajan aktiivisesti edistämään mahdollisimman kestävien ja kustannustehokkaiden menetelmien käyttöönottoa, kertoo neuvotteleva virkamies Nina Lehtosalo ympäristöministeriöstä.

Tutustu tarinakarttoihin ja raporttiin

Drone-kehityshankkeen tuloksista on julkaistu raportti sekä digitaaliset tarinakartat. Niiden avulla voi tutustua monipuolisesti neljään KAJAK-kohteeseen: Kärväsvaaran, Raajärven, Orijärven ja Aijalan entisiin kaivosalueisiin Kemijärvellä ja Salossa.

Helppokäyttöiset ja saavutettavat tarinakartat sisältävät tekstin lisäksi myös kuvia, karttoja ja videota.

- Tarinakarttojen avulla voi tarkastella visuaalisesti muun muassa 3D-malleja, 360-kuvia, korkeuskäyriä ja erittäin tarkkoja ilmakuvia entisiltä kaivosalueilta. Näiden avulla mahdollistuu virtuaalinen kohdekäynti jokaiseen kuvattuun kohteeseen. Lisäksi tarinakartoista voi lukea tarkemmin tietoa kehityshankkeesta ja sen tuloksista, kertoo projektipäällikkö Niko Forsell Ramboll Finland Oy:stä. 

KAJAK drone-kehityshanke toteutettiin Ramboll Finland Oy ja Pirkanmaan ELY-keskuksen koordinoiman Maaperä kuntoon -ohjelman yhteistyönä.

Linkit raporttiin ja tarinakarttoihin

• KAJAK-kehityshanke: Dronejen hyödyntäminen vanhoilla kaivannaisjätealueilla (maaperakuntoon.fi)
• Linkki tarinakarttoihin (storymaps.arcgis.com) 

Lue lisää

• KAJAK-hanke (maaperakuntoon.fi)
• Maaperä kuntoon -ohjelma (maaperakuntoon.fi)
• Lähde visuaaliselle kierrokselle - KAJAK drone-kehityshankkeen tarinakartta on julki (maaperakuntoon.fi)