Audiomedia Oy

YTT Juhani Wiion selvitys: Ilmastoteemat hallitsevat yksipuolista metsäuutisointia

Jaa
Juhani Wiio
Juhani Wiio

Valtamedian metsäuutisointi painottuu ilmastoteemojen käsittelyyn. YTT Juhani Wiion tekemän selvityksen mukaan metsiä käsitellään ensi sijassa ilmastopolitiikan, luontokadon ja hiilinielujen kautta. – Haastateltavina esiintyvät useammin ympäristöjärjestöjen, Ilmasto- ja Luontopaneelien edustajat sekä Syken ja Luken tutkijat kuin metsänomistajat tai metsäalan edustajat. Kun metsäalan ammattilaiset esiintyvät harvoin metsiä käsittelevissä jutuissa, median tarjoama tieto on yksipuolista eikä aseta sitä laajempaan kontekstiin.

– Median metsäuutisointi vahvistaa polarisoitunutta yksipuolista metsäkeskustelua ja agendaa eikä anna siihen kokonaisvaltaista ymmärrystä tarjoavia aineksia. Mediasta on tullut metsäkeskustelun osapuoli, joka tarjoaa tilaa ja äänen sellaisille tutkijoille ja asiantuntijoille, joille metsä näyttäytyy alisteisena ilmastotavoitteille. Kärkevimmin tilanne näkyy jutuissa, joissa haastateltavat kuuluivat metsänkäytön kannalta samoihin kriittisiin ympäristö- ja poliittisiin ryhmiin.

Viestinnän perillemenosta väitellyt ja Ylen kehitysjohtajana työskennellyt Wiio selvitti Helsingin Sanomien, Yleisradion ja MTV3:n metsäuutisointia viime vuoden keväällä ja syksyllä. ”Niin metsä nähdään kuin siitä puhutaan” selvityksen aineisto koostui yhteensä 572 maalis-kesäkuun ja syys-lokakuun 2023 aikana lähetetystä tai julkaistusta metsää käsitelleestä lehti-, verkko- ja tv-uutisesta.

–Tärkein johtopäätös on se, että valtamedia uutisoi valtakunnan tasolla metsäasioista niin, että ilmastomuutos ja luontokato hallitsevat metsäuutisointia.  Media käy poliittisesti vihreiden sanottamaa ympäristöpoliittista keskustelua, jossa ilmastokeskustelun paperiin käärityille metsille on varattu lähinnä suojelukohteen rooli.

Metsätalouden kokonaisvaltainen merkitys puuttuu uutisoinnista

Wiion mukaan Ylen aluetoimitusten verkossa tapahtuva metsäuutisointi poikkeaa tästä yleisestä valtamedioiden linjasta. – Alueuutisissa on esillä myös metsäalan taloudellinen ja sosiaalinen merkitys, kun kuullaan valtakunnan uutisoinnista poissa olevia metsänomistajia, alan ammattilaisia ja metsäteollisuuden edustajia. Alueuutisten haasteena on se, kun niitä seurataan oman alueen ulkopuolella vähän, ne jäävät uutisointia dominoivan valtakunnan uutisoinnin taustalle. 

–Tulee väistämättä mieleen 1970 - luvun yhden totuuden aika, kun ilmastokysymyksiäkin käsitellään metsien nielujen kautta eikä fossiilisten käytön kautta. Jos metsäala olisi median tarjoamassa metsäkeskustelussa laajemmin mukana, se toisi moniarvoisuutta keskusteluun ja lisäisi suuren yleisön heikkoa metsätietämystä.

Metsätalouden kokonaisvaltainen merkitys jää Wiion mukaan nykyisen uutisoinnin valtavirran jalkoihin. – Vaikuttaa siltä, että jokainen metsän käytön rajoituksia ajava mielenosoitus saa mediassa huomiota. Kun vaaditaan hakkuiden lopettamista, pitäisi myös kertoa sen vaikutuksista. Media tarjoaa julkisuutta henkilöille, joiden tunneperäiset lausunnot ansaitsisivat normaalia kriittistä journalistista tarkastelua.

–Meillä pyritään tuomaan kaupunkien puistometsien käsittelymenetelmät metsäkeskustelun ohjenuoraksi. Kun niitä pitää suojella, pitää suojella myös talousmetsät.

Metsistä tehty ilmastomuutoksen syyllinen

Medialla on Wiion mukaan vastuu kokonaisvaltaisen metsäuutisoinnin tarjoamisesta. – Metsistä ja metsänomistajista on tehty ilmastomuutoksen syyllinen, kun jokaista ilmastouutisointia kuvataan avohakkuilla tai metsäkoneen jäljillä eikä kivihiilivuorella. Visuaalinen viesti uutisoinnissa on voimakas mielikuvien luoja.

–Esimerkiksi hiilinielujen romahdusta uutisoitiin näkyvästi vaalien alla, vaikka se koski koko maankäyttösektoria ja tiedemaailmakin oli tulkinnassaan eri mielinen. Median käyttämät valitut asiantuntijat saavat paljon tilaa, mutta vastakkaisille kriittisille tulkinnoille ei anneta tilaa. Vaikuttaa siltä, että luontoteemoille alistetun metsäkeskustelun omistajuus on annettu tietyn asenteen ja näkemyksen omaavalle tutkija- ja poliittiselle ryhmälle.

Wiion mukaan median tarjoaman metsäuutisoinnin valtavirta ei tarjoa tilaa siitä poikkeaville näkemyksille. – Kun esimerkiksi arvostettu ilmastoasiantuntija Petteri Taalas ihmetteli sitä, että kun Keski-Euroopassa päästövähennykset ovat ilmastopolitiikan keskiössä, Suomessa puhutaan metsien nieluista, hän sai julkisuudessa heti vastaiskun. Valittujen tutkijoiden mielestä Taalas ”hämmensi” metsäkeskustelua, kun hänen mielipiteensä poikkeavat Ilmastopaneelin näkemyksistä.

Median ja metsäalan yhteinen paneeli tervetullut

Yhtenä tutkimuksen kohteena olleen Ylen uutisoinnista vastaavan päällikön Jouko Jokisen mukaan palautetta ja kritiikkiä metsäuutisoinnista tulee paljon. – Siitä huomaa, että tunnepitoinen suhtautuminen metsiin on kasvanut ja että sosiaalisen median keskustelu vaikuttaa palautteeseen. Wiion selvityksen journalistinen metsäalan arvoketju on hyvin ajateltu, mutta on muistettava, että media ei ole uutisoinnissaan homogeeninen vaan moniääninen.

–Kuten selvitys osoittaa, että Ylen alueuutisointi radiossa ja verkossa tasapainottaa kokonaisuutta. Maakunnissa korostuvat myös metsätalouden ja metsäteollisuuden talous- ja työllisyyttä korostavat teemat.

Jokinen toivoo metsäalalta enemmän yhtenäistä alaa koskevaa viestiä. – Esimerkiksi metsien hiilinielujen määrään liittyvä tutkimustieto liikkuu koko ajan. Tutkijoiden viestit ovat ristiriitaisia, jopa vastakkaisia, joten toivoisi alan kykenevän selventävän tätä viestiä.

–Wiion ehdottamaa median ja metsäalan säännöllistä vuoropuhelua käyvää yhteistä paneelia pidän toteuttamisen arvoisena esityksenä. Omalta osaltani olen valmis sen perustamista vauhdittamaan, sanoo Jokinen.

Metsäuutisointi vaikuttaa metsäammattilaisten työhyvinvointiin

Selvityksen rahoittaneen Metsämiesten Säätiön toimitusjohtajan Ilari Pirttilän mukaan ei ole yhdentekevää, miten metsäasioita julkisuudessa käsitellään. – Se vaikuttaa suoraan metsäammattilaisten työhyvinvointiin. Miltä tuntuu lähteä töihin aamulla, jos julkisuus käsittelee metsäalaa syyllistävällä ja väheksyvällä tavalla.

– Sama asia koskee nuorten motivaatiota hakeutua alalle, jos se on kielteisessä julkisuudessa koko ajan. Jos metsänomistajat kokevat julkisuuden syyllistävän heitä, sopii kysyä, miten se vaikuttaa metsien hoidon mielekkyyteen. Toivoisi, että julkisuudessa metsäalan arvostus kasvaisi ja metsätalouden eri kestävyyden näkökulmia voitaisiin tuoda enemmän esiin, paremmin ymmärtää ja arvostaa.

Markku Laukkanen

markku.laukkanen@audiomedia.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Juhani Wiio
juhani.wiio@wiio.fi

Kuvat

Juhani Wiio
Juhani Wiio
Lataa

Lisätietoja julkaisijasta

Tämä journalistisin perustein laadittu artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –artikkelisarjaa. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätaloutta käsittelevistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön www.mmsaatio.fi –sivuilla sekä www.puussaontulevaisuus.fi –sivustolla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Versowoodin Ville Kopra: Sahateollisuus odottaa Japanin jenin vahvistumista ja viennin piristymistä2.7.2024 09:22:15 EEST | Artikkeli

Japani ollut Suomen suurimmalle yksityiselle sahatavarantuottajalle Versowoodille euromääräisesti viime vuosien suurin vientimarkkina. – Nyt odotamme Japanin jenin kurssin vahvistumista, mikä piristäisi vientiä. Kolmanneksella heikentynyt jeni on vähentänyt Japanin vientiä ja lisännyt maan omaa sahatavaran käyttöä. Uskon että jenin vahvistuessa sahatavaran ja puutuotteiden vienti normalisoituu, sanoo Versowoodin toimitusjohtaja Ville Kopra. –Olemme tehneet Japanin kauppaa aktiivisesti 25 vuotta. Nykyään Heinolan ja Hartolan japanilaiset standardit täyttävät liimapuutehtaat ovat keskittyneet kokonaan tai osittain Japanin tuotantoon. 120 tuhannen kuutiometrin liimapuun vuosittaisesta tuotannostamme Japaniin viedään 80 tuhatta kuutiometriä. Yhtiön koko Japanin viennistä liimapuun osuus on noin 80 prosenttia eli se on suurin Japanin viennin artikkeli lopun ollessa sahatavaraa, sanoo Kopra. Euroopasta viedään vuosittain Japaniin yli 2 miljoonaa kuutiometriä sahatavaraa, josta Suomen osuus o

MTK:n Juha Marttila: Koululaitoksen tulisi opettaa perusasiat metsistä27.6.2024 10:36:11 EEST | Artikkeli

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila ei ole yllättynyt siitä, että Taloustutkimuksen tekemän tutkimuksen mukaan pääosa suomalaisista ei tiedä, että yksityiset omistavat pääosa suomalaisista metsistä. – Metsäkeskustelussa puhutaan meidän metsistämme, vaikka ne ovat aina jonkun omaisuutta. Jos ei tunneta perusasioita metsistä, pitää kysyä, mitä kouluopetuksessa metsistä kerrotaan. –Puheella meidän metsistämme halutaan tietysti hämätä ja sanoa, että luonto on yhteinen. Vaikka perustuslaki antaa luonnolle erityisaseman, se ei tarkoita puuttumista omistusoikeuteen. Päin vastoin, vastuu luonnonsuojelusta osoitetaan kaikille kansalaisille. Kun Suomen metsien ykköstehtäväksi annetaan hiilinielun kasvattaminen tai maailman ekokriisin pysäyttäminen, Marttilan mukaan luodaan vääriä mielikuvia. – Suomen tilanne rinnastetaan luontokadosta puhuttaessa globaaliin ongelmaan. Etelä-Amerikan sademetsät eivät pelastu sillä, että Suomessa suojellaan metsiä. Mitä enemmän me vähennämme hakkuita, sitä enemmän n

Japani rakentaa tuontipuusta12.6.2024 09:04:55 EEST | Artikkeli

Japanin hallitus haluaa edistää kotimaisen puun käyttöä, mutta sen korjuukustannukset metsäisillä vuoristoaluilla syövät sen kilpailukyvyn. Vaikka kotimaisen puun käyttöä rakentamisessa tuetaan, 60 prosenttia puutavarasta tuodaan ulkomailta, myös Suomesta. -Tilanne on hyvin ristiriitainen, sanoo puurakentamiseen erikoistunut arkkitehti Daishi Sakakuchi. Vaikka haluaisimme käyttää kotimaista puuta, sen saaminen on kallista ja hankalaa, kun vuoristoalueilla joudutaan rakentamaan hakkuita varten teitä ja puun jatkojalostajia sahateollisuudessa on vähän. Kun nuoret kaupungeissa olevat sukupolvet saavat pieniä metsälöitä perinnöksi, heillä ei ole halua myydä. Vaikka puurakentaminen on yleistymässä, Sakakuchin mielestä sen esteenä on monia muitakin pullonkauloja. – Säätelyä tulee keventää erityisesti palomääräysten osalta, koulutusta on lisättävä ja kaikkein tärkein haaste on puun saaminen metsästä teollisuuteen kilpailukykyisellä hinnalla. Siksi hallitus tukee sekä metsäsektoria että puurak

Japani metsälääketieteen edelläkävijänä - metsäkylpy vähentää teknostressiä4.6.2024 09:24:15 EEST | Artikkeli

Japanilainen metsäkylpy Shinrin-youku on enemmän kuin pelkkä kävelyretki. Shinrin tarkoittaa metsää ja youku kylpyä eli metsäympäristössä kylpemistä ja sen aistimista. – Se ei ole liikuntaharjoitus, patikointiretki tai juoksulenkki, vaan yksinkertaista luonnossa olemista ja yhteyden luomista luontoon kaikilla aisteilla. Metsässä voi tuntea lukemattomia tuoksuja, hengittää raikasta ilmaa, kuunnella metsän ääniä, lintuja ja tuntea tuulta iholla, kuvailee japanilaisen metsälääketieteen johtava asiantuntija tohtori Qing Li. –Kun ihminen saavuttaa sopusoinnun luonnon kanssa, hän rentoutuu ja virkistyy. Metsässä stressi lievittyy, ihminen rentoutuu ja ajatukset kirkastuvat. Me olemme tuhansia vuosia kokeneet tämän saman, saaneet metsästä virkistystä, voimaa ja energiaa. Männynneulasista haudutetussa teessä on kahdeksan kertaa enemmän C - vitamiinia kuin appelsiinissä. Tokiossa sijaitsevassa Nippon Medical Schoolissa toimiva professori Li kertoo viettäneensä lapsuutensa pikku kylässä, jossa l

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye