Mitä vapaamuurarius on -näyttely on avoinna marraskuun alkuun saakka Kansallisarkistossa

Näyttely järjestetään Kansallisarkistossa, koska Vapaamuurarien arkistot on sijoitettu Kansallisarkistoon.

Kansallisarkiston pääjohtaja Päivi Happonen toteaa: Kansallisarkiston tehtävänä on tallentaa yhteiskunnasta, sen osa-alueista ja ilmiöistä mahdollisimman kattava ja monimuotoinen kuva eri aikakausilta. Kansallisarkistossa säilytettävä tietoaineisto on merkittävä osa kansakunnan muistia.

Julkishallinnon tietoaineistojen lisäksi Kansallisarkisto ottaa vastaan yksityisiä tietoaineistoja, kuten yhteiskunnallisten liikkeiden, yksityishenkilöiden ja eri järjestöjen tietoaineistoja. Ne täydentävät julkishallinnon tuottamien tietoaineistojen kuvaa suomalaisesta yhteiskunnasta.

Kansallisarkiston keskeinen tehtävä on mahdollistaa säilyttämiensä tietoaineistojen käyttö. Suurimpia asiakasryhmiä ovat tutkijat, opiskelijat, toimittajat ja kansalaiset.

Näyttelyssä pyritään vastaamaan kysymykseen: Mitä vapaamuurarius on? Näyttelyyn on mm. rakennettu malli vapaamuurarien istuntosalista. Vapaamuurarillista esineistöä on hankittu Suomen lisäksi Yhdysvalloista, Englannista, Ruotsista ja Virosta.

New Yorkin Suurloosi perusti Helsinkiin 1922 Suomi 1 -loosin ja seuraavana vuonna Tampereelle Tammer 2 -loosin ja Turkuun Phoenix 3 -loosin. Nämä kolme loosia perustivat 1924 itsenäiseen Suomeen oman Suurloosin. Vapaamuurareilla ei ole kansainvälistä keskusorganisaatiota, vaan suurloosit tunnustavat toisensa samaan tapaan kuin valtiot tunnustavat toisensa. Suurloosi on omalla toimialueellaan itsenäinen ja suvereeni.

Suomen Suurloosin alueella toimii 180 loosia 36 paikkakunnalla. Vapaamuurareita on Suomessa noin 7 400.

Nykymuotoinen vapaamuurarius syntyi, kun neljä loosia perusti yhteisen Suurloosin Lontoossa 1717. Vapaamuurarius on yksi vanhimmista yhä toimivista järjestöistä. Sen opetussisältö noudattaa edelleen 1700-luvun alussa käyttöönotettuja rituaaleja.

Vapaamuurarius on moraaliopetusjärjestelmä, jonka keskiössä ovat antiikin hyveet: harkitsevuus, rohkeus, oikeudenmukaisuus ja kohtuullisuus. 1600- ja 1700 luvun valistusaate nosti nämä antiikin hyveet ja antiikin filosofian uudelleen kukoistukseen. Vapaamuurarius ammentaa edelleen näistä opetuksista.

Toiminta tapahtuu looseissa, jotka kokoontuvat kuukausittain. Istunnoissa keskeisessä roolissa on kolmiportainen opetusnäytelmä, rituaali, jonka edetessä mukaan liittyvä mies kulkee kokelaasta oppilasmuurariksi ja mestarimuurariksi. Tämä malli tulee vanhoilta käsityöläiskilloilta, joista vapaamuurarius periytyy.

Vapaamuurarillisessa opetuksessa käytetään paljon symboleja ja allegorioita, sillä opetuksen pääpaino ei ole tiedollisessa opetuksessa vaan ihmisen ajatusten, asenteiden ja tunteiden muokkaamisessa edellä mainittujen hyveiden harjoittelussa jokapäiväiseksi elämänasenteeksi lähimmäisiä ja kanssaihmisiä kohtaan.

Vapaamuurarius edellyttää jäseneltään uskoa kaikkein korkeimpaan. Suomalainen vapaamuurarius on yleisuskonnollinen eli jäseneksi voi liittyä myös muiden uskontojen kuin kristinuskon tunnustajia.