Väitös: Vuorovaikutuksessa ja kielen oppimisessa käytetään koko kehoa – yhdessä tekeminen tukee oppimista
Miten kokkaus ja kaupunkiviljely auttavat aikuisia maahanmuuttajia käyttämään ja oppimaan suomen kieltä? Tätä selvittää FM Anna-Kaisa Jokipohja väitöstutkimuksessaan, jossa hän tarkasteli vuorovaikutustilanteita kolmannen sektorin järjestämässä maahanmuuttajille suunnatussa harrastetoiminnassa. Hän osoittaa, että käytännön tekeminen sekä kehollisuus – eleet, kehon asennot ja liikkeet – ovat tärkeässä osassa vuorovaikutukseen osallistumisessa ja kielen oppimisessa. Tutkimus haastaa perinteistä puheeseen nojaavaa käsitystä kielestä ja oppimisesta ja tuo uutta ymmärrystä myös sosiaalisen toiminnan kehollisesta jäsentymisestä.

Suomessa on paljon aikuisia, joiden äidinkieli on muu kuin suomi ja jotka oppivat suomea toisena kielenään. Toisen kielen opetusta on supistettu ja siirretty paljon verkkoon. Anna-Kaisa Jokipohjan väitöstutkimus viittaa kuitenkin siihen, että kielenoppimisessa käytännön tekemiseen liittyvä vuorovaikutus fyysisesti läsnä olevien vuorovaikutuskumppaneiden kesken tukee kielen käyttöä ja oppimista.
–Kun oppija voi osallistua vuorovaikutustilanteisiin monipuolisesti myös kehollisesti, oppiminen on kokonaisvaltaista. Käytännölliset työtehtävät ja käytettävät materiaalit tukevat ymmärrystä ja vuorovaikutukseen osallistumista ja kartuttavat samalla kulttuurista tietotaitoa, Jokipohja sanoo.
–Esimerkiksi kokkaustilanteessa keskustelijat tulkitsevat toistensa toimintaa myös sen perusteella, mitä näkevät ja havainnoivat toisen ihmisen kehossa. Oppimisen hetket syntyvät spontaanisti tekemisen kautta, vaikkapa kysymällä nimeä ruuanlaitossa tai viljelyssä käytettävälle työvälineelle.
Jokipohja havaitsi myös, että toiminnan ja kielen ymmärtämisen ongelmissa otetaan usein avuksi eleet.
–Henkilö keskeyttää käytännön tekemisen tarkistaakseen eleitä apuna käyttäen, onko ymmärtänyt tehtävän oikein. Tämä vahvistaa näkemystä siitä, että kieli ei ole pelkästään sanoja ja rakenteita, vaan siihen kuuluvat samanarvoisesti esimerkiksi eleet ja muu kehollisuus. Näiden painoarvo toki vaihtelee tilanteittain.
Arki tarjoaa tilaisuuksia kielenoppimiseen
Jokipohjan mukaan toisen kielen käyttäjät ovat harrastetoiminnassa hyvin oma-aloitteisia ja itseohjautuvia, ja pyrkivät aktiivisesti edistämään kielenoppimistaan. Heidän suomen kielen oppimistaan voi arjessa tukea esimerkiksi antamalla aikaansa keskustelulle ja tarttumalla toisen kielen käyttäjän oppimisaloitteisiin.
–Etenkin aloittelevien suomen kielen käyttäjien oppimista näyttäisi tukevan se, että heillä on mahdollisuus osallistua merkitykselliseen ja motivoivaan toimintaan yhdessä toisten kanssa. Ilahduttavaa on, että kokkauksen ja viljelyn ohjaajat vastaavat oppijoiden aloitteisiin kärsivällisesti.
Väitöstutkimuksensa pohjalta Jokipohja esittää, että myös kielikursseilla kielen oppiminen ja opettaminen olisi hyvä ymmärtää laajemmasta näkökulmasta, kehollisuus huomioiden. Kursseilla voitaisiin opettaa enemmän myös oppimaan oppimisen taitoja, etenkin oman oppimisen ohjaamista ja tietoisuutta kielen oppimisen mahdollisuuksista arkisissa tilanteissa.
–Arkiset tilanteet tarjoavat aina oppimisen mahdollisuuksia tavalla tai toisella. Taitava vuorovaikuttaja ja aktiivinen oppija osaavat hyödyntää nämä tilanteet, ja sitäkin voi ehdottomasti myös harjoitella, Jokipohja toteaa.
Väitöstilaisuus lauantaina 17. helmikuuta 2024
FM Anna-Kaisa Jokipohjan suomen kielen alaan kuuluva väitöskirja Kädet, keho, kieli – Yhteisymmärryksen multimodaalinen jäsentyminen ja kielen oppimisen hetket kokkaus- ja viljelyvuorovaikutuksessa tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa lauantaina 17. helmikuuta 2024 kello 12.00 Tampereen yliopiston Päätalon luentosalissa D11 (osoite: Kalevantie 4, Tampere).
Vastaväittäjänä toimii akatemiatutkija, dosentti Teppo Jakonen Turun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Niina Lilja Tampereen yliopiston Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna-Kaisa Jokipohja
+358 40 350 3992
anna-kaisa.jokipohja@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Uusi lääkemolekyylien seulontamenetelmä voi tuoda läpimurron lääkkeiden toimintaongelmiin26.2.2025 08:40:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston tutkimusryhmän kehittämällä menetelmällä etsitään erityisiä molekyylejä, jotka hakeutuvat verenkierron kautta haluttuun kudokseen ja kykenevät lisäksi lävistämään kudoksen kulkemalla solujen läpi. Innovaatio voi auttaa ratkaisemaan esimerkiksi syövän ja aivosairauksien lääkehoitoon ja erityisesti lääkkeiden toimintaan liittyviä ongelmia.
Väitös: Asiakasarvon ymmärtäminen edistää teollisuuden ulkoistetun kunnossapidon onnistumista25.2.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Diplomi-insinööri Outi Nurmilaukas tutki väitöskirjassaan teollisuuden ulkoistetun kunnossapitopalvelun asiakasarvoa. Hänen mukaansa kunnossapitopalvelun ja sen asiakkaan välinen suhde onnistuu, kun palvelun tuottaja ymmärtää teknisten ja taloudellisten tavoitteiden lisäksi myös laajemman asiakasarvonäkökulman.
Tutkimus paljastaa etätyön vaikutukset yhteisöllisyyteen ja sosiaaliseen tukeen24.2.2025 11:12:08 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston Emerging Technologies Labin tuore tutkimus osoittaa, että etätyö heikentää työntekijöiden kokemusta työyhteisöstä ja kollegoiden tuesta. Kokemukseen esihenkilön tuesta etätyöllä ei ole vaikutusta.
Väitös: Infran omistajan tulee kiinnittää enemmän huomiota tiedonhallintaan koko elinkaaren ajan20.2.2025 14:20:44 EET | Tiedote
Tiedonhallintaa edistämällä voidaan helpottaa tiedon jakamista koko infrarakentamisen elinkaaren läpi sekä edistää digitaalista muutosta ja elinkaariajattelua. Diplomi-insinööri Viivi Siuko tutkii väitöskirjassaan tiedonhallinnan toimintatapoja, joihin tulee kiinnittää erityistä huomiota elinkaariajattelussa. Tiedon tuottajan ja hyödyntäjän ajallinen välimatka voi olla hyvinkin pitkä ja tieto kulkee usean toimijan kautta.
Tampereen yliopisto on lisensoinut vakavan ihosairauden hoitoon tarkoitetun lääkemolekyylin lääkeyhtiö Theravialle19.2.2025 12:50:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopistossa epidermolysis bullosa -ihosairauden hoitoon kehitetyn lääkemolekyylin lisenssi on myyty ranskalaisyhtiö Theravialle. Kyseessä on sopimus, joka kattaa laajan, kaupallistamiseen tähtäävän lääkekehityksen Tampereen yliopiston ja Theravian välillä. Theravia ottaa vastuun molekyylin jatkokehittämisestä ja kliinisistä lääketutkimuksista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme