Äidinkielenomaisen ruotsin opetus tukee oppilaiden kaksikielisyyttä suomenkielisessä perusopetuksessa
Äidinkielenomainen ruotsi on melko tuntematon oppimäärä, jota tarjotaan harvassa suomenkielisessä peruskoulussa.
Helsingin yliopiston pohjoismaisten kielten apulaisprofessori Sofie Henricsonin johtamassa hankkeessa tutkitaan erityisesti äidinkielenomaisen pitkän oppimäärän ruotsin kielen opetusta suomalaisessa koulussa. Koulussa äidinkielenomaisen ruotsin opetusryhmät muodostavat usein ruotsinkielisen tilan, jossa oppilaat saavat mahdollisuuden kehittää sanavarastoaan ja kykyään kommunikoida ruotsiksi eri konteksteissa sekä vahvistaa kaksikielistä identiteettiään. Äidinkielenomaista ruotsia opettavien opettajien mukaan oppilaat sekä pitävät että hyötyvät oppimäärästä.
Opettajien mukaan ”ensimmäistä tai toista äidinkieltä saa kehittää, ja sitä saa kehittää niin, että pärjää virallisesti. Useimmat puhuvat hyvin, mutta saavat lisäksi kirjoitustaidon ja tuntevat varmuutta kielestä.” (Ote opettajahaastattelusta).
– Äidinkielenomainen ruotsi on mahdollisuus, joka hyödyttäisi monia oppilaita ja jota kaikki ruotsin kielen aineenopettajat ovat päteviä opettamaan, Henricson kertoo.
Toisen kotimaisen kielen opetus vahvistaa Suomen kaksikielisyyttä
Perusopetuksen piirissä annettavan toisen kotimaisen kielen opetuksella luodaan pohja maan kaksikielisyydelle. Erityisesti äidinkielenomainen ruotsi tukee oppilaiden kaksikielisyyttä.
Toisen kotimaisen kielen opetus seuraa samoja periaatteita ja opetussuunnitelmia suomen- ja ruotsinkielisessä perusopetuksessa mutta käytännössä toimeenpano eroaa monella tavalla.
–Suomenkielisessä perusopetuksessa oppilaille tarjotaan yleisesti ottaen heikommat mahdollisuudet oppia toista kotimaista kieltä kuin ruotsinkielisessä perusopetuksessa, Henricson toteaa. – Kyse on siten myös perusopetuksen oppilaiden yhdenvertaisesta mahdollisuudesta kehittää taitojaan Suomen kansalliskielissä.
Kielitaito avaa monia mahdollisuuksia opintoihin ja työelämään
Henricsonin mukaan on tärkeää tarjota perusopetuksen piirissä yhdenvertaiset mahdollisuudet oppia molempia kotimaisia kieliä, riippumatta siitä, opiskelevatko oppilaat suomen- tai ruotsinkielisen perusopetuksen piirissä.
Henricsonin johtaman ja Svenska kulturfondenin rahoittama tutkimus liittyy yleiseen keskusteluun Suomen kaksikielisyydestä sekä sen ylläpitoon käytännössä sekä ajoittain nousevaan ja mielipiteitä herättävään keskusteluun ruotsin kielen opetuksesta ja oppimisesta.
Äidinkielenomaisen ruotsin oppimäärästä on vain vähän aiempaa tutkimustietoa. Aiempi tutkimus rajoittuu pariin opinnäytetyöhön (Öhman 2013, Åbo Akademi ja Nuutinen 2021, Helsingin yliopisto) sekä Svenska kulturfondenin rahoittamissa ja Henricsonin johtamissa hankkeissa saatuihin tuloksiin
– Aiempien raporttien ja hankkeessa tehtyjen tutkimusten valossa on tärkeää kehittää ruotsin kielen opetusta ja laajentaa pitkien oppimäärien (A-ruotsi ja äiru) opetusryhmien tarjontaa, Henricson kertoo.
Raportti hankkeesta on luettavissa Opetushallituksen sivuilla.
Yhteystiedot
Sofie Henricson, pohjoismaisten kielten apulaisprofessori, Helsingin yliopisto, sofie.henricson@helsinki.fi, 050 514 7385
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Istukan geenit antavat uutta tietoa hedelmöityshoitojen vaikutuksista lapsiin19.12.2024 12:05:25 EET | Tiedote
Hedelmöityshoidoissa käytettyjen menetelmien vaikutusta lasten kehitykseen selvitettiin ensi kertaa tutkimalla istukan geenejä. Ero pakastetuista alkioista ja tuoresiirrolla alkunsa saaneiden raskauksien välillä näkyi istukoissa selvästi. Lisäksi löytyi muutos lihavuuteen ja kakkostyypin diabetekseen yhdistetyssä geenissä.
Kuppa kukoisti Etelä-Amerikassa jo ennen Kolumbusta18.12.2024 18:18:27 EET | Tiedote
Muinaisten luurankojen DNA:ta tutkimalla selvisi, että kuppa ja sen sisartaudit olivat Amerikassa jo paljon ennen Kristoffer Kolumbusta. Kolumbus toi taudin mukaan Eurooppaan, ja myöhemmin kolonialismi teki siitä maailmanlaajuisen.
Naisparien todennäköisyys saada lapsia on kasvanut, mutta vain korkeasti koulutetuilla18.12.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Korkeasti koulutetut naisparit saavat lapsen useammin kuin vähemmän kouluttautuneet naisparit. Koulutuksen merkitys on korostunut entisestään ajan myötä, selviää Helsingin yliopiston tutkimuksesta.
Lohen geenit paljastavat puberteetin ja evoluution salaisuuksia17.12.2024 12:45:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, miten yksittäinen geeni voi vaikuttaa merkittävästi lohen sukukypsyysikään, joka on ratkaisevan tärkeä lohen elinkaaren kannalta.
Narukuviot valottavat kulttuurien välisiä yhteyksiä ja matemaattisen ajattelun juuria17.12.2024 09:51:50 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäri maailman dokumentoidut sormilla muodostettavat narukuviot voivat viitata jopa vuosituhansia vanhaan yhteiseen kulttuuriperintöön. Tutkimus tarjoaa uudenlaisen tavan tutkia kulttuuristen ilmiöiden kehitystä ja levinneisyyttä matemaattisten menetelmien avulla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme