Nousu-ohjelma jatkuu
Valtakunnallinen Nousu-ohjelma on saanut jatkorahoitusta vuosille 2024–2027, millä on suuri merkitys virtavesistä riippuvaisten vaelluskalakantojen hoitotyölle. Vuosina 2020–2023 Nousu-ohjelman puitteissa toteutettiin laajasti Nousu-hankkeita Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimialueella. ELY-keskus rahoitti ensimmäisen kauden aikana yhteensä 17 hanketta.
Valtakunnallisen Nousu-ohjelman merkitys vaelluskalojen tilaa parantavana ohjelman on tunnistettu, kun uusi hallitus joulukuussa 2023 myönsi ohjelmalle jatkorahoitusta vuosille 2024–2027. Vaikka rahoitus pienenikin edellisestä kaudesta, voidaan sen jatkuvuutta pitää merkittävänä käden ojennuksena virtavesistä riippuvaisten vaelluskalakantojen hoitotyölle. Uudella ohjelmakaudella Nousu-ohjelmalla on käytettävissä valtakunnallisesti vuosittain noin 2 miljoonaa euroa kalojen vapaata liikkumista mahdollistaviin hankkeisiin. Kolme alueellisesti toimivaa Nousu-ohjelman koordinaattoria sekä maa- ja metsätalousministeriössä toimiva projektikoordinaattori jatkavat työtä valtakunnallisen kalatiestrategian sekä lohi- ja meritaimenstrategian asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Vuosina 2020–2023 Nousu-ohjelman ensimmäistä kautta toteutettiin laaja-alaisesti Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimialueella, joka kattaa rannikkoalueen Keski-Pohjanmaan Lestijoelta aina Etelä-Karjalan Hiitolanjoelle saakka. Ensimmäisellä kaudella varoja kohdistettiin valtakunnallisesti tunnistettuihin kärkikohteisiin ja samaan aikaan edistettiin uusia nousuesteiden poistohankkeita. Varsinais-Suomen ELY-keskus rahoitti ensimmäisen kauden aikana yhteensä 17 hanketta.
Patojen purku- ja muuttamishankkeiden lisäksi merkittäviä avustuksia annettiin myös Mustionjoelle rakennettujen teknisten kalateiden toimivuuden seurantaan ja Vantaanjoen meritaimenen ja vaellussiian nousututkimuksiin. Avustettavien hankkeiden lisäksi Varsinais-Suomen ELY-keskus teetti useita kalatie- ja kunnostussuunnitelmia sekä arkeologisia selvityksiä.
Nousu-ohjelman ensimmäisen kauden positiivinen havainto oli, että kaupungit ja kunnat olivat merkittävien kunnostustoimien hankevetäjinä tai toimivat tiiviissä yhteistyössä hanketta vetävien organisaatioiden kanssa. Haminan ja Raaseporin kaupungit sekä Kirkkonummen ja Sipoon kunnat toteuttivat omalla alueella hankkeita, joissa onnistuttiin poistamaan merkittäviä kalojen nousuesteitä. Myös Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, Töllin myllyosuuskunta sekä Valonia saivat avustuksia hankkeisiin. Vatajankoski Oy luopui korvauksetta kahden voimalaitoksen käytöstä. Vatajankosken ennallistamistoimenpiteiden toteuttamiseen myönnettiin Nousu-ohjelmasta avustusta.
Nousu-hankkeet kartalla (mmm.fi)
Hankkeille on haettavissa avustusta
Nousu-ohjelmasta on haettavissa avustusta vuosina 2024–2027 toteutettaville kalojen vapaata kulkua mahdollistaville hankkeille. Ennen avustushakemuksen jättämistä pyydämme hankkeen vetäjiä ottamaan kalatalousviranomaiseen yhteyttä matalalla kynnyksellä, sillä usein miten on hyödyllistä käydä hankeen sisältöä ja toteutusta läpi ennen avustushakemuksen jättämistä. Näin toimimalla helpotamme hankevetäjien työtä ja mahdollistamme hankkeen jouhevan toteutuksen.
Lisätietoja:
Heikki Holsti, Varsinais-Suomen ELY-keskus, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi, 0295 022 184
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Varsinais-Suomen ELY-keskus on antanut yhteysviranomaisen lausunnon Takajärven tuulivoimahankkeen YVA-ohjelmasta (Satakunta, Varsinais-Suomi)28.6.2024 12:00:59 EEST | Tiedote
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (Varsinais-Suomen ELY-keskus) on 24.4.2024 toimitettu vireille Takajärven tuulivoimahanketta koskeva ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma).
Sinilevähavainnot lisääntyneet runsaasti sekä meri- että sisävesialueilla (Varsinais-Suomi, Satakunta)27.6.2024 12:31:37 EEST | Tiedote
Sinilevähavainnot Lounais-Suomesta ovat lisääntyneet. ELY-keskuksen vakioseurannassa sinilevää on havaittu runsaasti sekä Saaristomerellä että sisävesillä. Havaintoja on myös Selkämereltä. Myös Rotarien seurantaan ja Vesi.fi-palveluun on tallennettu runsaita sinilevähavaintoja.
SeaMoreEco-hanke kartoittaa rannikkovesiä ja kehittää kunnostustoimenpiteitä (Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa)26.6.2024 12:15:25 EEST | Tiedote
Pohjoisen Pohjanlahden matalat merialueet ovat tärkeä osa Itämerta, sillä alueiden biologinen monimuotoisuus on laaja. Samalla nämä matalat merialueet ja niiden lajit ovat alttiita ihmistoiminnan sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Nyt toista vuotta käynnissä oleva SeaMoreEco-hanke pyrkii kehittämään tehokkaita menetelmiä näiden arvokkaiden elinympäristöjen kartoittamiseksi sekä hoitamiseksi.
Saaristomerellä runsaasti sinilevähavaintoja, esiintymiä myös Lounais-Suomen sisävesillä (Varsinais-Suomi, Satakunta)20.6.2024 12:20:58 EEST | Tiedote
Sinilevähavainnot ovat lisääntyneet tällä viikolla runsaasti monin paikoin Saaristomerta, ja havaintoja on tullut myös Lounais-Suomen järviltä. Sinilevää on havaittu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakioseurannassa. Havaintoja on tallennettu myös Rotarien seurantaan sekä Vesi.fi-palveluun. Lämpimällä säällä leväesiintymät voivat runsastua entisestään, tuulinen sää puolestaan sekoittaa vesimassaa ja estää laajojen levälauttojen muodostumista.
Saimaan ja Pielisen vedenkorkeudet kääntyneet laskuun, tulvahuiput takana myös muualla Vuoksen vesistöalueella (Kaakkois-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala)19.6.2024 11:06:25 EEST | Tiedote
Kuiva toukokuu ja suuret juoksutukset ovat kääntäneet Saimaan ja Pielisen vedenkorkeudet laskuun. Tulvahuiput jäivät selvästi aiemmin keväällä ennustettua alemmas. Saimaa on kuitenkin edelleen 55 cm ja Pielinen 25 cm ajankohdan keskimääräisen vedenkorkeuden yläpuolella. Vesistöalueen muut järvet ovat jo pääosin lähellä tavanomaisia kesäkorkeuksia tai niiden alapuolella. Uhkaava tulvatilanne oli muistutus siitä, että tulviin varautumiseen tulee kiinnittää vesistöalueella huomiota myös tulevaisuudessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme