STTK: Hyvinvointialueista ei ole säästöautomaatiksi – kansalaiset ansaitsevat palvelunsa

Hyvinvointialueiden tulevaisuus puhuttaa, eikä loppua näy. Tiukka julkinen talous haastaa mahdollisuutta rahoittaa erityisesti väestön ikääntymisen seurauksena nousevia menoja. Rahapulassa myös reilua alijäämää tekeviltä hyvinvointialueilta odotetaan toimia, mutta säästökeskustelu kaipaa muistutusta todellisuudesta.
─ Hyvinvointialueet ovat olemassa, jotta kansalaiset saavat tarvitsemansa palvelut. Rahoituksen takia heikosti toimivilla tai heikosti saatavilla olevilla palveluilla on hinta, joka mitataan lopulta ihmishengissä, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola huomauttaa.
STTK osallistuu hyvinvointialueiden rahoituksesta käytävään keskusteluun julkaisemalla tänään aihetta käsittelevän pamfletin ja käsittelemällä teemaa talousseminaarissaan.
Suomessa palvelut suhteellisen kustannustehokkaita
Hyvinvointialueiden palvelut näyttäytyvät kansainvälisessä vertailussa kustannuksiltaan kohtuullisina. Suhteessa bruttokansantuotteeseen Suomi käyttää rahaa monia Pohjoismaita vähemmän. Sen sijaan asiakasmaksujen osuus on Suomessa Pohjoismaita korkeampi ja sillä on vaikutuksensa.
─ On aika tiedostaa, että Suomessa hyvinvointialueiden palveluita ei tuoteta erityisen kalliisti. Säästöautomaattina toimimisen sijaan hyvinvointialueiden on löydettävä keinot turvata kansalaisten hyvinvointi tuloista ja varallisuudesta riippumatta, Palola toteaa.
Hyvinvointialueiden rahoituksen kehittämiseen tulisi entistä vahvemmin liittää myös monipuolinen vaikutusarviointi. Uusinta kansainvälistä tutkimusta on hyödynnettävä. Edelleen on myös pohdittava mahdollisuutta hyvinvointialueiden verotusoikeuteen, jota STTK on aiemmin esittänyt.
Hyvinvointialueiden ytimessä palvelulupaus
Hyvinvointialueiden rahanmenoon on toki suhtauduttava kriittisesti. Säästöjä on haettava toiminta – ei julkinen talous – edellä.
─ On luovuttava turhista käytänteistä ja jatkettava työtä eri henkilöstöryhmien työnjaon kehittämiseksi, Palola esittää.
Kaiken ytimessä on oltava yhdessä muodostettu näkymä palvelulupauksesta.
─ Kansalaiset ansaitsevat tietää, miten palveluita kehitetään 2020-luvulta eteenpäin. Palveluverkosta tai erilaisista uusista kalliista hoidoista tehtävät päätökset eivät ole teknisiä merkintöjä budjetissa, vaan ne vaikuttavat syvällisesti kansalaisten elämään.
Palvelulupauksen on oltava rahoituksen tason määrittelemisen ydin.
─ On käytävä rehellinen keskustelu siitä, tavoitteleeko Suomi jatkossakin hyviä hoitotuloksia parhaiden uusien käytänteiden pohjalta vai alkaako palveluiden - ja siten suomalaisten terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden - taantuminen, Antti Palola toteaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Antti Palolapuheenjohtaja
Puh:040 509 6030antti.palola@sttk.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja noin puoli miljoonaa jäsentä.
Olemme työssämme vastuullisia, oikeudenmukaisia ja rohkeita. Visiomme on hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta STTK ry.
STTK: Hallituksen lakihankkeet heikentävät naisten asemaa työelämässä7.3.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Hallitus aikoo madaltaa irtisanomiskynnystä ja sallia enintään vuoden pituiset määräaikaisuudet ilman perustetta. Määräaikaisuuksia koskeva lakimuutos kasvattaisi väistämättä mahdollisuuksia työsopimusten perusteettomaan ketjuttamiseen ja lisäisi raskaus- ja perhevapaasyrjintää.
STTK: Rahaa on – ainakin, kun kyse on toimitusjohtajien palkitsemisesta6.3.2025 06:25:00 EET | Tiedote
Palkansaaja on huomenna (7.3.2025) tienannut pörssiyhtiön toimitusjohtajan yhden päivän palkan. Palkansaaja tienaa pörssiyhtiön toimitusjohtajan päiväpalkan 46 päivässä. Toimitusjohtajien palkkojen mediaani on kasvanut viime vuodesta 14 prosenttia.
STTK: Suomessa on herättävä koulutustason laskun seurauksiin3.3.2025 10:41:56 EET | Tiedote
Kansainvälisessä vertailussa väestön koulutustaso Suomessa laahaa kärkimaiden perässä.
STTK: Kasvutyöryhmän eväät vaatimattomia, perintöveron poistolle ehdoton ei28.2.2025 14:44:39 EET | Tiedote
Varman toimitusjohtaja Risto Murron vetämä Kasvuriihi-työryhmän esitykset on julkaistu. STTK:lle ne ovat pettymys. - Koulutustason nostoon, ulkomaalaisten opiskelijoiden houkutteluun ja suomalaisten asiantuntijoiden kansainvälistymisen edistämiseen liittyvät esitykset ovat kannatettavia kasvun vauhdittamiseksi, mutta nekin edellyttävät pitkäjänteisyyttä, pääekonomisti Patrizio Lainà toteaa. Työryhmän keskeiseksi kasvutoimeksi näyttää nousevan perintöveron poisto ja korvaaminen luovutusvoittoverolla. Kasvun luomisen sijaan se kuitenkin todennäköisesti hyydyttäisi kasvua ja heikentäisi merkittävästi julkista taloutta. - Sellaiseen ei ole varaa. Perintö- ja lahjavero tuotti viime vuonna 1,25 miljardia euroa, eli se on julkisen talouden kannalta merkittävä tulonlähde. Lisäksi veron korvaaminen kasvattaisi varallisuuseroja entisestään. Rikkaat välttäisivät perintöverotuksen käytännössä kokonaan, sillä veroa maksettaisiin vasta omaisuutta myytäessä, Lainà sanoo. Työryhmän esitys ei ollut yks
STTK ei hyväksy henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamista24.2.2025 14:13:04 EET | Tiedote
Työsuhdeturvan heikentäminen yhdistettynä lukuisiin juuri tehtyihin työttömyysetuuksien heikennyksiin lisää epävarmuutta työelämässä merkittävästi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme