Rakennusalan diplomi-insinöörien mediaanipalkka ylitti ensimmäisen kerran 6 000 euroa

RILin palkkakyselyn mukaan loka-marraskuussa 2023 kaikkien vakituista kokopäivätyötä tekevien vastaajien kuukausiansioiden keskiarvo oli 6 530 euroa, nousten edellisvuodesta 3,3 prosenttia. Samaan aikaan mediaanipalkka nousi 4,2 prosenttia, saavuttaen 6 000 euroa.

Vakituista kokopäivätyötä tekevien miesten ja naisten mediaanipalkassa on edelleen selvä ero. Lisäksi miesten mediaanipalkka nousi 4,7 % ja naisten 3,5 %. Myös miesten keskiarvopalkat nousivat enemmän, miehillä neljällä prosentilla ja naisilla 1,4 prosentilla. Mediaanipalkoissa vertailtuna ”RIL-naisen euro” oli 85 senttiä.

Käytännössä naisten mediaanipalkka oli 5 384 euroa ja miesten 6 300 euroa kuukaudessa. Myös kuukausiansioiden keskiarvopalkkoja vertailtaessa palkkaero oli miesten hyväksi, sillä naisen keskiarvoeuro oli 79 senttiä. Tämä tarkoitti naisille 5 521 euron ja miehille 6 952 euron keskiarvopalkkaa.

Palkkaerot olivat suuria myös eri tehtävätasoilla, kuten asiantuntija-, keskijohto- että johtajarooleissa. Isoin ero oli johtotehtävissä, jossa naisen euro oli 86 senttiä. Keskijohdossa naisen euro oli 90 senttiä ja asiantuntijatehtävissä 93 senttiä.

Kuukausipalkka sisältää peruspalkan lisäksi luontoisetujen verotusarvon ja eräät kuukausittain maksettavat muuttuvat palkan osat, kuten myyntiprovisiot. Se ei kuitenkaan sisällä lomarahoja, ylityökorvauksia eikä vuosibonuksia.

Palkankorotus suurimmalle osalle

Palkka oli noussut kokopäivätöissä olevista vastaajista 87 prosentilla, pysynyt ennallaan kahdeksalla prosentilla ja laskenut kahdella prosentilla. Vastaajista kaksi prosenttia ei ollut vastaushetkellä töissä tai ei osannut vastata kysymykseen. Vuotta aiemmin korotuksen sai 82 prosenttia vastaajista.

Palkankorotuksen saaneista palkka nousi keskimäärin 364 euroa, mediaanin ollessa sama 250 euroa. Miehistä palkankorotuksen sai 87 prosenttia vastaajista ja naisista 88 prosenttia.

81 prosenttia palkankorotuksista perustui yleiskorotukseen ja vajaa viidennes henkilökohtaiseen menestykseen eli meriittiin. Vuotta aiemmin meriittikorotuksen sai vajaa neljännes. Uusi asema tai tehtävä saman työnantajan palveluksessa nosti palkkaa yhdeksällä prosentilla ja yrityskohtainen korotus kolmellatoista prosentilla. Muita palkankorotukseen vaikuttavia tekijöitä olivat muun muassa siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen, lisätutkinto tai -pätevyys ja muutos esimerkiksi luontoiseduissa tai provisioissa.

Kokopäivätyössä käyvistä vastaajista 71 prosenttia oli tulospalkkauksen piirissä, ja 65 prosenttia oli saanut tulospalkkiota. Julkisen sektorin tulospalkkioiden keskiarvo oli 3 386 euroa ja mediaani 1 550 euroa. Yksityisellä sektorilla keskiarvosumma oli 12 413 euroa ja mediaani 4 600 euroa.

Epävarmuus työpaikoilla lisääntynyt

Kyselyyn vastanneet kokevat tilanteen omalla työpaikalla muuttuneen huomattavasti edellisvuotta epävarmemmaksi. Tilannetta vakaana pitävien osuus on pudonnut selvästi vuodesta 2022, jolloin vakaana tilannetta piti 41 prosenttia vastaajista. Nyt luku oli vain 27 prosenttia, ja joka kymmenes uskoi lomautusten mahdollisuuteen. Lisäksi 17 prosenttia piti lomautuksia ja yhdeksän prosenttia irtisanomisia todennäköisinä.

Vastaajista 42 prosenttia kokee työmäärän olevan ajoittain liian suuri ja yksitoista prosenttia jatkuvasti liian suuri. Sama 42 prosenttia vastaajista pitää työmääräänsä sopivana, neljä prosenttia liian pienenä ja yksi prosentti vastasi kysymykseen ”en osaa sanoa.”

Työuupumuksen oireita (1, asteikolla 1….10) ei tunne lainkaan 15 prosenttia vastaajista. Samaan aikaan vakavasta työuupumuksesta (9 tai 10, asteikolla 1….10) kärsii yhteensä kaksi prosenttia vastaajista.

Kyselyyn vastasi noin neljännes jäsenistä

Kysely lähetettiin kaikille RILin valmistuneille työikäisille jäsenille. Se toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan kyselyn kanssa.

Vuoden 2023 palkkakyselyn vastausprosentti oli 22,5, joista miehiä oli 70 prosenttia ja naisia 30 prosenttia. Miesvastaajien ikä oli keskimäärin 45 vuotta ja naisten 42 vuotta. Vastaajista 82 prosenttia työskenteli yksityisellä sektorilla ja 18 prosenttia julkisella sektorilla ja yliopistoissa. Työsuhteista vakituisia oli 98 prosenttia ja määräaikaisia kaksi prosenttia.

Vastaajat edustavat melko tasaisesti eri ikäisiä RILin jäseniä. Aktiivisin vastaajaryhmä oli 30–39 vuotiaat, toiseksi aktiivisin 50-59-vuotiaat ja kolmanneksi 40-49-vuotiaat. Työnantajan sektorin mukaan vastauksia tuli eniten suunnittelualalta ja teollisuudesta. Pääasiallisista tehtävistä enemmistöön nousivat suunnittelun, projektitoiminnan sekä strategisen suunnittelun ja johtamisen parissa työskentelevät. Toimiaseman mukaan innokkaimpia vastaamaan olivat erittäin vaativissa ja vaativissa asiantuntijatehtävissä sekä ylemmässä keskijohdossa toimivat jäsenet.

Suurin osa eli vajaa kolmannes työskenteli 1 000-3 000 hengen yrityksissä, ja vajaa viidennes yli 3 000 hengen yrityksissä.

Alla olevassa pdf-liitteessä kaikki kyselyn tulokset.

Merkinnät liitteenä olevan kyselyn palkkagraafeissa:

n= vastaajien lukumäärä

10 %:n fraktiili= palkka, jota vähemmän ansaitsee 10 % vastaajista

25 %:n fraktiili= palkka, jota vähemmän ansaitsee 25 % vastaajista

75 %:n fraktiili= palkka, jota enemmän ansaitsee 25 % vastaajista

90 %:n fraktiili = palkka, jota enemmän ansaitsee 10 % vastaajista

Mediaani = suuruusjärjestyksessä keskimmäinen palkka, eli mediaania pienempiä ja suurempia palkkoja on yhtä paljon.