Kaikki Suomessa julkaistut ruotsinkieliset sanomalehdet on nyt digitoitu – Hufvudstadsbladet kaikista lehdistä käytetyin
Suomessa julkaistut ruotsinkieliset sanomalehdet on nyt kokonaisuudessaan digitoitu, kun Kansalliskirjaston digitointiprojekti saatiin päätökseen 31.12.2023. Yhteensä projektin sisällä on digitoitu lähes 3,9 miljoonaa sivua.
![Maaliskuussa 1949 Suomessa elettiin myös lakkoaikoja. Hufvudstadsbladet raportoi lauantaina 19 maaliskuuta 1949, että typografien lakko on loppunut.](/data/images/public/3747/70103182/5ca7f5b6-43fd-4314-b22f-afc4d36a16e3-w_720.png)
Kaiken kaikkiaan ruotsinkielisiä sanomalehtiä on nyt digitaalisina käytettävissä lähes 6 miljoonaa sivua Kansalliskirjaston digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa. Tämä on 30 % kaikista palvelussa olevista sanomalehdistä.
Digitaalisista aineistoista voi tehdä monipuolisia hakuja lehtien sisältöön ja kuvailutietoihin.
“Digitoitujen sanomalehtien saatavuus mullistaa tutkimusmahdollisuuksia ja syventää ymmärrystä Suomen historiasta ja kulttuurista. Olemme kiitollisia tukijoillemme ja yhteistyökumppaneillemme siitä, että Suomen ruotsinkielinen kulttuuriperintö avautuu yhä laajempaan käyttöön. Kattavat digitoidut aineistokokonaisuudet voivat edistää myös kielitieteen, koneoppimisen ja tekoälyn kehitystä avaamalla suomalaisille tutkijoille uusia mahdollisuuksia esimerkiksi kielimallien kehittämiseen.”, Kansalliskirjaston ylikirjastonhoitaja Kimmo Tuominen sanoo.
Ruotsinkieliset lehdet ovat löytäneet yleisönsä
Kolme vuotta kestänyt projekti on ollut todellinen yleisömenestys – 20 käytetyimmän lehden joukosta löytyy peräti viisi ruotsinkielistä lehteä, Hufvudstadsbladet, Åbo Underrättelser, Finlands Allmänna Tidning, Vasabladet ja Ålandstidningen. Ruotsinkielisiä lehtiä ladattiin käyttöön yli 380.000 kertaa vuonna 2023.
Hufvudstadsbladet pitää kärkisijaa, ollen sekä vuonna 2022 että vuonna 2023 koko digi.kansalliskirjasto.fi -palvelun käytetyin sanomalehti.
“SLS on seurannut tiiviisti projektia ja olemme erittäin tyytyväisiä Kansalliskirjaston digitointityöhön. On hyvin merkittävää tutkimukselle ja suurelle yleisölle, että kaikki ruotsinkieliset lehdet ovat kattavasti digitoituna ja käytettävissä.”, Svenska litteratursällskapetin arkistonjohtaja Kristina Linnovaara sanoo.
Myös Kopioston lakiasiainjohtaja Kirsi Salmela iloitsee projektin aikaansaannoksista.
”On hienoa, että Suomen ruotsinkieliset sanomalehdet ovat löytäneet yleisönsä myös digitoituina. Sanomalehtien digitointi ja tuominen verkkoon yleisön saataville on tehty vastuullisesti, tekijänoikeuksia kunnioittaen. On ilo olla mukana mahdollistamassa tällaista historiallisten aineistojen hyödyntämistä”.
Täältä löydät digitoidut ruotsinkieliset sanomalehdet
Kaikki digitoidut ruotsinkieliset lehdet 31.12.1949 asti ovat yleisökäytössä Kansalliskirjaston digi.kansalliskirjasto.fi-palvelussa, vaikka omalta kotikoneelta.
Kaikki lehdet vuoden 2018 loppuun asti ovat asiakaspalvelu- ja tutkimuskäytössä Svenska litteratursällskapetin arkistossa Helsingissä ja Vaasassa, sekä Ahvenanmaan maakunta-arkistossa Maarianhaminassa. Sopimus on voimassa vuoden 2026 loppuun asti.
Lisäksi digitoidut lehdet vuoden 2021 loppuun asti ovat erillisen tutkijasopimuksen perusteella käytettävissä sopimukseen liittyneissä yliopistoissa ja korkeakoulussa Suomessa.
Kaikki digitoidut aineistot ovat käytettävissä Kansalliskirjastossa ja muissa vapaakappalekirjastoissa kautta maan.
Kolmevuotisen digitointiprojektin mahdollistivat 1 850 000 euron rahoituksellaan kahdeksan ruotsinkielistä säätiötä: Svenska kulturfonden, Svenska litteratursällskapet i Finland, Föreningen Konstsamfundet, Stiftelsen Tre Smeder, Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne, Stiftelsen för Åbo Akademi, Svenska folkskolans vänner ja Harry Schaumans Stiftelse.
Lisätietoja:
Pirjo Karppinen, projektipäällikkö, Kansalliskirjasto
pirjo.karppinen@helsinki.fi, 0503182320
Kristina Linnovaara, arkistonjohtaja, Svenska litteratursällskapet i Finland, kristina.linnovaara@sls.fi , 0401688088
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pirjo KarppinenProjektipäällikkö
Puh:0503182320pirjo.karppinen@helsinki.fiKristina LinnovaaraArkistonjohtaja
Puh:0401688088kristina.linnovaara@helsinki.fiHelsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat
![Mm. 30.3.1918 julkaistu Ålandstidningen on luettavissa digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa. Aineistoista voi myös tehdä hakuja.](/data/images/public/3747/70103182/c4293472-5d0f-4bf5-838f-c622fc08d07f-w_240.png)
Kansalliskirjasto on kaikille avoin kulttuuriperintöorganisaatio, joka palvelee valtakunnallisesti kansalaisia, tiedeyhteisöjä ja muita yhteiskunnan toimijoita. Turvaamme Suomessa julkaistun tai Suomea koskevan julkaistun kulttuuriperinnön saatavuuden sekä välitämme ja tuotamme tietosisältöjä tutkimukselle, opiskelulle, kansalaisille ja yhteiskunnalle. Kehitämme palveluja yhteistyössä kirjastojen, arkistojen, museoiden ja muiden toimijoiden kanssa. Kansalliskirjasto Helsingin yliopiston erillislaitos.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutkijat loivat solun, josta ei voi syntyä syöpää9.7.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston ja HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan tutkijat onnistuivat luomaan soluja, joiden jakautumista voidaan kontrolloida. Menetelmä mahdollistaa uudenlaiset, turvalliset soluhoidot.
Tasapuolisempi typpilannoitteiden käyttö parantaisi ruokaturvaa5.7.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Typpilannoitteen käytön osittainen siirtäminen rikkaista köyhiin maihin lisäisi maailman viljantuotantoa ja kaksinkertaistaisi sadot ruokaturvattomimmissa maissa. Lisäksi se hillitsisi ilmastonmuutosta ja luontokatoa.
Turismi ja piittaamattomuus uhkaavat Kanariansaarten luontoa4.7.2024 09:18:45 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijoiden järjestämä työpaja Kanariansaarilla pohti luonnonsuojelun ja massaturismin yhteensovittamista sekä tietotarpeita muutoksiin varautumiseksi. Tuore työpajaraportti kokoaa yhteen paikallisten toimijoiden näkemyksiä luonnonsuojelun ja turismin yhteensovittamisen haasteista.
Äidin raskaudenaikainen hyvinvointi suojaa lapsen mielenterveyttä3.7.2024 11:58:13 EEST | Tiedote
Äidin positiivinen mielenterveys raskausaikana ja lapsen varhaiset kokemukset vaikuttavat merkittävästi lapsen mielenterveyteen ja kognitiiviseen kehitykseen.
Helsingin yliopistoon valittiin yli 4 200 uutta opiskelijaa – lähes joka seitsemäs pääsi sisään3.7.2024 11:33:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme