Etelä-Savon jäät ovat paksuuntuneet edellisestä jääkierroksesta 6–13 cm

Mittaukset tehdään valtakunnallisilla jäähavaintopaikoilla 10 päivän välein ja alueellisilla havaintopai-koilla kuun 10. ja 20. päivä. Seuraava mittauspäivä on valtakunnallisilla havaintopaikoilla 20.2.2024. Alueellisilla havaintopaikoilla seuraava mittauskierros on 20.2.2024. 

Tämänhetkisen 10 vuorokauden sääennusteen mukaan lämpötilat vaihtelevat Etelä-Savossa +2 ja - 12 asteen välillä ja lunta voi sataa yli 30 cm. Lumisateen muodostama eristävä kerros voi paikoitellen hidastaa jäiden paksuuntumista. Aiempien kierrosten perusteella jäiden paksuneminen lienee noin viiden sentin luokkaa seuraavan 10 vuorokauden aikana, ellei sääennusteeseen tule merkittäviä muu-toksia. 

Ajankohtaan nähden Etelä-Savon jääpeite on alueellisten ja valtakunnallisten asemien perusteella nyt 0–15 cm keskimääräistä parempi pakkasten jäljiltä. Teräsjään osuus havaituista kokonaisjäänpak-suuksista oli 50–69 %. Prosentuaalisesti vähiten teräsjäätä havaittiin Kyyveden valtakunnallisella pis-teellä ja eniten Korpijärven alueellisella pisteellä.   

Alueellisten ja valtakunnallisten asemien havaintojen perusteella teräsjään keskimääräiset paksuudet ovat nyt yli autolle asetetun 20 sentin turvarajan. Oravista ei ole tietoa teräsjään osuudesta. 

Jäillä kulkijoiden on kuitenkin edelleen hyvä muistaa, että jäillä liikkumiseen sekä jalan että ajoneuvoil-la liittyy aina riski: Vesistöjen välillä ja sisällä voi olla merkittäviä ja äkillisiäkin eroja jään kantavuudes-sa, eikä eroa välttämättä silmin näe jäänpäällisen lumipeitteen tai kohvan läpi, varsinkin jos moottori-ajoneuvolla on enemmän vauhtia. Varsinkin jäällä kulkijalle tuntemattomalla alueella on hyvä muistaa varotoimet. Muistutuksena edellinen Etelä-Savossa tapahtunut moottorikelkkailijan jäihin hukkuminen tapahtui kuluvan helmikuun alkupuolella.

Ilmoitetut jäänpaksuudet eivät milloinkaan kerro kyseisen järven koko jäätilannetta, vaan pelkästään yhden tutkimuskohteen tuloksen. Mittauspaikat ovat korkeintaan 100 metrin etäisyydellä rannasta, eivätkä näin ollen kuvaa selkävesien jäätilannetta. Mittauspaikat eivät myöskään sijaitse virtapaikois-sa.

Vain teräsjää kantaa tarpeeksi

Jään kantokyky on aina arvioitava teräsjään mukaan. Yksin kulkevan ihmisen alla on oltava vähintään viisi senttimetriä teräsjäätä. Moottorikelkalla ajettaessa teräsjäätä on oltava koko ajoreitin pituudella vähintään 15 senttimetriä. Vasta noin 20 senttimetriä paksu teräsjää kantaa henkilöauton. Teräsjää on kirkas, läpikuultava ja tasainen. Vaalea ja huokoinen lumisohjosta muodostunut jää on kohvajäätä, jonka kantavuus on enintään puolet teräsjään kantavuudesta.

Oikeat varusteet mukaan jäälle

Jäällä liikuttaessa on pidettävä mukana jäänaskaleita, joiden avulla voi vetää itsensä takaisin jäälle. Hyvä apuväline on myös tukeva keppi, jolla voi kokeilla jään laatua sekä auttaa hädän tullen itseään ja toisia. Heittoliinan voi tarvittaessa nopeasti heittää auttajalle tai autettavalle. Kelluntapuvut ja -takit sekä pelastusliivit suojaavat viimalta ja helpottavat onnettomuuden sattuessa pelastautumista. Jäällä liikuttaessa kannattaa aina pitää mukana myös pilliä, koska sen ääni kuuluu huutoa kauemmaksi.