Tutkimus: Hiilijalanjäljen merkitseminen vaikuttaa joukkoruokailijoiden valintoihin – myös merkitsemistavalla on väliä
Saksassa toteutettu tutkimus osoittaa, että opiskelijaravintolan asiakkaat valitsivat vähäpäästöisempiä aterioita, kun heille kerrottiin eri ateriavaihtoehtojen hiilijalanjälki. Tutkijan mukaan asia kannattaisi huomioida myös Suomessa, missä joukkoruokailu on erityisen suosittua.

Hiilijalanjälkimerkintä saa opiskelijaruokalan ruokailijat valitsemaan vähäpäästöisempiä aterioita. Asia käy ilmi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun ja kahden saksalaisen yliopiston tutkimuksesta. Tutkijat kirjasivat ylös müncheniläisessä opiskelijaravintolassa lähes 23 000 ateriaa, ja tulosten perusteella opiskelijaravintolan ruokailijat valitsivat merkittävästi ympäristöystävällisempiä aterioita, kun eri ateriavaihtoehtojen hiilijalanjälki kerrottiin heille ruoan valintatilanteessa.
Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan tuotteen tai palvelun aiheuttamaa ilmastokuormaa eli sitä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja syntyy tuotteen koko elinkaaren aikana. Tieto CO2-päästöistä myös vähensi aterioiden hiilijalanjälkeä siitäkin huolimatta, että ruokailijat, joista suurin osa oli opiskelijoita, olivat kyselyssä kertoneet ruoan maun ja ulkonäön olevan heille paljon ympäristöystävällisyyttä tärkeämpi valintaperuste.
Tutkijat testasivat kymmenen päivää kestäneessä kenttäkokeessaan myös erilaisia hiilijalanjäljen merkintätapoja ja huomasivat, että myös merkintätavalla on väliä. Tehokkaimmaksi paljastui kolmiportaisen liikennevalovärikoodin ja hiilijalanjäljen euromääräisen hinnan yhdistelmä.
”Kun merkitsimme aterioiden laskennalliset päästöt tarjoilulinjastolle värikoodin ja euromääräisen hinnan yhdistelmänä, opiskelijat valitsivat aterioita, joiden hiilidioksidipäästöt olivat yli yhdeksän prosenttia pienemmät kuin ilman merkintää. Suurin osa päästöjen vähenemisestä oli seurausta lihan ja kalan kulutuksen vähenemisestä”, sanoo laskentatoimen apulaisprofessori Bianca Beyer.
Aterioiden hiilijalanjäljet laskettiin saksalaisen KlimaTeller-applikaation avulla, ja niiden euromääräiset hinnat pohjautuivat Saksan ympäristönsuojeluviraston tietoihin, joiden mukaan CO2-tonnin hinta on 199 €. Kohderyhmälle tutussa värikoodimerkinnässä vihreä väri kertoi vähiten ja punainen eniten CO2-päästöjä tuottavan ateriavaihtoehdon.
Vaikutus olisi merkittävä, sillä Suomessa syödään vuosittain miljoonia opiskelija-aterioita
Suomessa on monista muista maista poiketen vahva joukkoruokailuperinne, ja opiskelijat saavat myös taloudellista tukea aterioihinsa. Kelan ateriatuen piirissä on yli 300 opiskelijaravintolaa. Ennen koronapandemiaa, vuonna 2019, suomalaiset korkeakouluopiskelijat söivät niissä yhteensä noin 14 miljoonaa Kelan tukemaa opiskelija-ateriaa ja vuonna 2022 noin 11 miljoonaa ateriaa.
Apulaisprofessori Bianca Beyerin mukaan saksalaisessa opiskelijaravintolassa saadut tulokset voivat hyvinkin päteä myös Suomessa.
”Uskon että Saksassa saadut tulokset voisivat toistua myös Suomessa ainakin vastaavissa olosuhteissa, eli suuren suomalaisen kaupungin opiskelijaravintolassa, jonka asiakkaille liikennevalovärikoodi on tuttu ja jotka ovat avoimia ilmastonmuutokseen liittyvälle tiedolle”, Beyer sanoo.
Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Kela julkaisivat vuonna 2021 nykyisiin kansallisiin ravitsemussuosituksiin pohjautuvan Korkeakouluopiskelijoiden ruokailusuosituksen, jonka yhtenä tavoitteena on edistää kestävää kehitystä. Suosituksen mukaan yhä useampi opiskelija haluaa tietää ruokansa alkuperän, ravintosisällön ja hiilijalanjäljen, mutta hiilijalanjäljelle ei toistaiseksi ole kansallisesti eikä kansainvälisesti yhtenäistä laskentatapaa, ja hiilijalanjälkimerkintöjä vasta kehitetään.
Beyer kannustaa joukkoruokailun järjestäjiä kokeilemaan CO2-merkinnän vaikutusta jo nyt, sillä merkinnän avulla on mahdollista tehdä opiskelijaruokailusta huomattavasti ympäristöystävällisempää.
”Tuloksemme osoittivat selkeästi, että merkintä sai tutkimamme opiskelijat valitsemaan vähäpäästöisempiä aterioita. Siksi merkintää kannattaisi ainakin kokeilla myös suomalaisissa opiskelijaravintoloissa”, Beyer sanoo.
Koko väestön päivitetyt ravitsemussuositukset julkaistaan tänä vuonna
Beyerin ja kollegoiden tutkimustulokset ovat ajankohtaisia juuri nyt, sillä koko väestölle suunnatut suomalaiset ravitsemussuositukset päivitetään vuoden 2024 aikana. Kansalliset ravitsemussuositukset ovat toimineet pohjana myös korkeakouluopiskelijoiden ravitsemussuosituksissa.
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan laatimat kansalliset suositukset painottavat kestäviä ruokavalintoja, ja on todennäköistä, että ympäristönäkökulma nousee tulevissa suosituksissa esille entistä vahvemmin. Näin tapahtui jo suomalaisten suositusten pohjana toimivissa, kesällä 2023 julkaistuissa pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa.
Noin puolet suomalaisista nauttii päivittäin lounaan kodin ulkopuolella. Tulevissa suomalaisissa ravitsemussuosituksissa olisikin erinomainen mahdollisuus vaikuttaa myös joukkoruokailussa tarjottavien aterioiden ympäristövaikutuksiin. Samalla ruokapalveluja rohkaistaisiin kokeilemaan keinoja, joiden avulla asiakkaiden on helppo valita entistä ympäristöystävällisempää ruokaa.
”Aterian hiilijalanjäljestä kertominen tutkimuksemme osoittamalla tavalla voisi olla yksi kokeilemisen arvoinen keino”, Bianca Beyer sanoo.
Tutkimus julkaistiin hiljattain laskentatoimen alan arvostetuimmassa tieteellisessä julkaisussa Journal of Accounting, ja sen toteutti Kauppakorkeakoulun laskentatoimen apulaisprofessori Bianca Beyer yhteistyössä berliiniläisen Humboldt-yliopiston ja müncheniläisen Ludwig-Maximilians-Universität -yliopiston tutkijoiden kanssa. Tutkimuksen rahoitti TRR 266 – Accounting for Transparency -tutkimuskeskus.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Bianca Beyer
Apulaisprofessori
bianca.beyer@aalto.fi
+358 50 471 8447
Kuvat


Linkit
Tietoa julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Tutkijat ratkaisivat halkeamien mysteerin – parantaa yleisten rakennusmateriaalien kestävyyttä10.3.2025 09:15:00 EET | Tiedote
Tutkijat onnistuivat selvittämään insinöörejä vaivanneen paradoksin: miksi materiaalien halkeamat etenevät nopeammin, kun jännitys pääsee välillä vapautumaan.
Tutkijat kehittivät ihonkaltaisen geelin, joka osaa korjata itse itsensä7.3.2025 12:00:18 EET | Tiedote
Tutkimustulosta voidaan tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi pehmeässä robotiikassa ja keinotekoisen ihon kehittämisessä.
Tutkimus: Älykelloilla voidaan estää seuraava pandemia – tai ainakin vähentää laajoja sulkutoimia4.3.2025 15:30:00 EET | Tiedote
Tavalliset älykellot havaitsevat käyttäjänsä virusinfektion tarkasti jopa päiviä ennen varsinaisten oireiden ilmenemistä. Tuore tutkimus osoittaa, että älykelloja voitaisiinkin hyödyntää seuraavan pandemian pysäyttämiseen – tai ainakin vähentämään laajojen rajoitusten tarvetta.
Ilmastonmuutos uhkaa ruokakasvien valikoimaa – vaikutukset näkyvät etenkin päiväntasaajan seudun väestömäärältään suurilla alueilla4.3.2025 12:15:00 EET | Tiedote
Maapallon keskilämpötilan nousu muuttaa viljelyolosuhteita eri puolilla maailmaa. Tutkijoiden mukaan ruokaturvan varmistaminen edellyttää sekä ilmastonmuutoksen hillintää että siihen sopeutumista.
Aalto-yliopisto ja Saab solmivat uuden kymmenvuotisen yhteistyösopimuksen26.2.2025 10:02:47 EET | Tiedote
Aalto-yliopisto ja Saab AB ovat solmineet toisen kymmenvuotisen yhteistyösopimuksen vahvistaakseen ja syventääkseen tutkimusyhteistyötään.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme