Miten toteutuu hallitusohjelman lupaus: ”Suomalaisista tehdään maailman talousosaavin kansa?”

Hallitus lupaa seuraavia asioita: ”Talousosaamista parantamalla vahvistetaan kotitalouksien kykyä huolehtia omasta taloudestaan sekä ymmärtää säästämisen ja sijoittamisen mahdollisuuksia ja riskejä. Toteutetaan talousosaamisen kansallinen hanke, jonka tavoitteena on tehdä suomalaisista maailman talousosaavin kansa. Vahvistetaan taloustaitojen opetusta ja yrittäjyyskasvatusta kaikilla koulutusasteilla. Vahvistetaan aikuisten taloustaitoja osana työelämää ja työelämäpalveluja. Torjutaan ylivelkaantumista.” 
Linkki: https://valtioneuvosto.fi/hallitukset/hallitusohjelma#/6/1 

Onko käytännön toimet jo tekeillä?

”Olen ollut eduskunnassa kansalaisinfoissa kutsuttuna puhumassa vuosina 2021 ja 2022. Kansanedustaja Marko Kilpi on jo kahdesti järjestänyt Talous ja mielenterveys aiheisen tapahtuman. Puheenvuoroja käyttivät myös Ulkoministeri Elina Valtonen, kansanedusta Sinuhe Wallinheimo, Takuu säätiö, Suomen Pörssisäätiö, Meili ry ja Oma Säätöpankki, joka on tehnyt kyselytutkimuksia rahataitojen ja työhyvinvoinnin korrelaatiosta”, selvittää Varapuu Oy:n perustaja ja päävalmentaja Mikko Sjögren.

Kuopiolainen Marko Kilpi on kokoomuksen kansanedustaja Savo-Karjala vaalipiiristä. Hän on poliitikon ammatin lisäksi poliisi ja rikoskirjailija. Talous, mielenterveys ja nuorten asiat ovat erityisen lähellä hänen sydäntään.  

Mitä taloustaitojen valmentaja ehdottaa? 

Mikko Sjögren on valmentanut suomalaisia jo viidentoista vuoden ajan taitavammaksi rahan kanssa ja tekemään rahaa sijoittamalla. Hän on erittäin iloinen hallituksen lupauksesta tehdä Suomesta maailman talousosaavin kansa. Varapuu on enemmän kuin mielellään omalta osaltaan mukana ”taloustalkoissa”. 

Mikon kolme kovaa ehdotusta, joilla Suomi saataisiin maailman talousosaavimmaksi kansaksi:

1.
Otetaan käyttöön Rahataitoseteli, jolla kansalaiset voisivat hankkia taloustaitoja. 

Esimerkiksi Sipilän hallituskaudella oli tietoturvaseteli, jolla yritykset pystyivät parantamaan kyberturvallisuuttaan. Rahataidon valmennukselle pitäisi olla oma seteli. ”Liikunnastahan tämä ei käy ja kulttuurisetelilläkään ei voi maksaa, kun rahataidoista on hyötyä loppukäyttäjälle”, heittää Sjögren. 

2.
Rahataitovalmennusta tarjotaan livenä, virtuaalisesti ja etänä vauvasta vaariin. 

Rahataitojen opetus on aloitettava varhaiskasvatuksessa.
”Jo 7-vuotiaalla lapsella on urautunut käsitys rahasta, eli rahatarina on jo syntynyt. Opetus tulee myös jalkauttaa kaikkiin kouluasteisiin ja työpaikoille”, selvittää Sjögren.  

3.
Pelillisyyttä tulisi höydyntää.

”Yksi tapa jalkauttaa rahataidot ovat erilaiset pelilliset ympäristöt, joissa ihmiset viettävät aikaansa muutenkin”, tietää Sjögren.  

Syökö suunnittelu käytännöntoimien varat?

”Jos talousvalmennus on loppukäyttäjälle ilmaista”, niin kuka maksaa, kysyy Sjögren. 
”Tästä asiasta keskusteltiin jo edellisen hallituksen aikana ja strategiakin syntyi, mutta käytännön toimet jäivät puuttumaan. Silloista strategiaa ei tietenkään voi hyödyntää, koska se on edellisen hallituksen tekemä”, kritisoi rahataitovalmentaja Sjögren.  

”Pahoin pelkään, että Orpon hallituksella muutama miljoona taas palaa suunnitteluun ja mitään konkreettista ei synny. Ongelmana on, että hallituskausi on neljä vuotta. Harvat asiat menevät konkretian tasolle siinä ajassa. Tuolla suunnitteluun käytetyllä rahamäärällä saisi varsin paljon rahataitovalmennusta kansalaisille”, tietää Sjögren. 

Rahataitopelejä kohderyhmittäin

Varapuulla on myös kokemusta koululaisten rahataitojen valmennuksesta, sillä se teki opetushallituksen kanssa yhteistyössä Money talent -pelin. Opetussuunnitelma muuttui vuonna 2016, joka edellytti talousopetusta ensimmäisen asteen opiskelijoille. Digitaalinen puolentoista tunnin peli opetti koululaisille viihteellisesti ja konkreettisesti rahataitoja. Pelaaja joutui perehtymään muun muassa skeittari Millan rahankäyttöön ja tekemään siihen parannuksia. Peli opetti konkreettisten tekojen kautta pelaajalle rahataitoja. ”Koululaisille peliympäristö on mieluinen paikka oppia, miksi sitä ei hyödynnettäisi jatkuvasti”, kysyy rahataitovalmentaja Sjögren.