Lääkekorvaukset kasvoivat vuonna 2023, mutta aiempaa maltillisemmin

Vuonna 2023 lääkekorvausten perusteena olevat kustannukset olivat 2,4 miljardia euroa. Kela maksoi lääkekorvauksia yhteensä 1,8 miljardia euroa. Korvaukset kasvoivat 1,2 % eli 21 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Korvaukset kasvoivat vähemmän kuin vuosina 2022 tai 2021, jolloin korvaukset kasvoivat 3 % (51 miljoonaa euroa) ja 4,7 % (76 miljoonaa euroa).

Lääkekorvauksia sai yli puolet suomalaisista – yhä useamman kulut ylittävät lääkekaton

Noin 55 % suomalaisista, eli hieman yli 3 miljoonaa henkilöä, sai lääkekorvauksia vuonna 2023. Korvauksia saaneiden määrä kasvoi 1,7 % eli hieman yli 51 000 henkilöllä. Kasvu oli edellisvuotta hitaampaa.  Vuonna 2022 korvauksia saaneiden henkilöiden määrä kasvoi 84 000 henkilöllä.

Kelan maksamista korvauksista suurin osa oli ylemmän erityiskorvausluokan korvauksia, 688 miljoonaa euroa, ja alemman erityiskorvausluokan korvauksia, 477 miljoonaa euroa. Peruskorvauksia maksettiin 236 miljoonaa euroa ja rajattuja peruskorvauksia 109 miljoonaa euroa.

Lääkekorvauksien vuosiomavastuu, eli niin sanottu lääkekatto, oli 592,16 euroa vuosina 2022 ja 2023.

Lisäkorvauksia vuosiomavastuun ylittäneistä kustannuksista maksettiin 269 miljoonaa euroa yli 297 000 henkilölle. Lisäkorvauksia saaneiden henkilöiden määrä kasvoi 15 000 henkilöllä, eli 5,5 % edellisvuodesta. Yhä useamman suomalaisen lääkekulut ylittivät siis vuosiomavastuun rajan.

Lisäkorvauksia maksettiin eniten rajatun peruskorvauksen luokan lääkkeistä, 125 miljoonaa euroa, ja alemman peruskorvausluokan lääkkeistä, 93 miljoonaa euroa.

Korvausjärjestelmään tulevat uudet lääkkeet ja lääkkeiden käytön laajentuminen uusiin käyttötarkoituksiin kasvattavat kustannuksia

Korvausjärjestelmään tulee jatkuvasti uusia, aiempaa kalliimpia lääkkeitä. Lisäksi monien lääkkeiden käyttö laajenee uusiin käyttötarkoituksiin. Näin ollen myös lääkekorvaukset kasvavat.

Suoria antikoagulantteja käytetään muun muassa veritulppien hoitoon ja ehkäisyyn. Vuonna 2023 suuria korvauksia maksettiin apiksabaanista, josta maksettiin korvauksia lähes 69 miljoonaa euroa 125 000 henkilölle, ja rivaroksabaanista, josta maksettiin korvauksia yli 36 miljoonaa euroa 71 000 henkilölle.

Suuria korvauksia maksettiin myös diabeteslääkkeistä. Semaglutidista maksettiin korvauksia lähes 41 miljoonaa euroa 45 000 henkilölle. Korvauksia saaneiden henkilöiden määrä kasvoi 19 % eli 7 000 henkilöllä edellisvuodesta. Semaglutidista voi tällä hetkellä saada korvauksia tyypin 2 diabeteksen hoidossa.

Diabeteslääke empagliflotsiinista maksettiin korvauksia 29 miljoonaa euroa 88 000 henkilölle ja dapagliflotsiinista 19 miljoonaa euroa 60 000 henkilölle. Sekä empagliflotsiini että dapagliflotsiini tulivat korvattaviksi aiempaa suuremmille potilasryhmille esimerkiksi sydämen vajaatoiminnan hoidossa vuonna 2021. Vuodesta 2021 vuoteen 2022 korvauksia saaneiden henkilöiden määrä kasvoi molemmilla lääkkeillä 11 000 henkilöllä. Käyttö yleistyy edelleen, sillä vuodesta 2022 vuoteen 2023 korvauksia saaneiden henkilöiden määrä kasvoi jälleen molemmilla lääkkeillä noin 15 000 henkilöllä.

Syöpälääkkeistä ja immuunivasteen muuntajista maksetut korvaukset pienenivät – aktiivinen hintakilpailu laskee hintoja

Reseptilääkkeiden hintoja alensi vuonna 2023 alussa tehty lääketaksan muutos.

Syöpälääkkeistä ja immuunivasteen muuntajista maksetut lääkekorvaukset pienenivät edellisvuodesta 1,5 %, eli noin 9 miljoonaa euroa. Vuonna 2023 näistä lääkkeistä maksettiin korvauksia 611 miljoonaa euroa ja ne muodostivat 34 % kaikista maksetuista korvauksista. Ryhmän lääkkeitä käytetään esimerkiksi syöpien sekä reuma- ja suolistosairauksien hoitoon.

Syöpälääkkeistä ja immuunivasteen muuntajista eniten korvauksia maksettiin adalimumabista, noin 45 miljoonaa euroa ja entsalutamidista, noin 42 miljoonaa euroa. Molempien lääkkeiden korvaukset pienenivät kuitenkin edellisvuodesta: adalimumabilla yli 8 miljoonaa euroa ja entsalutamidilla lähes 3 miljoonaa euroa.

Syynä monien lääkkeiden korvauksien pienenemiseen on edullisempien valmisteiden tulo korvausjärjestelmään ja aktiivinen hintakilpailu, joka laskee lääkkeiden hintoja. Esimerkiksi adalimumabista maksetut korvaukset pienenivät 16 %, vaikka korvauksia saaneiden henkilöiden määrä kasvoi 10 %. Korvauksia maksettiin yli 9 000 henkilölle.

Aktiivinen hintakilpailu näkyy myös esimerkiksi syöpälääke lenalidomidin korvauksissa. Lenalidomidi siirtyi viitehintajärjestelmän piiriin huhtikuussa 2022. Vuonna 2023 lenalidomidin korvaukset pienenivät edellisvuoteen verrattuna 95 %, eli yli 11 miljoonaa euroa. Samaan aikaan korvauksia saaneiden määrä kasvoi hieman alle 100 henkilöllä.

Monet korvauksiltaan suurista syöpälääkkeistä ja immuunivasteen muuntajista eivät kuitenkaan vielä ole kilpailun piirissä. Suuria korvauksia maksettiin yllä mainitun entsalutamidin lisäksi ustekinumabista, 28 miljoonaa euroa ja golimumabista, 26 miljoonaa euroa.

– Lääkekorvausten kasvun hillitsemiseen tarvitaan edullisempien lääkkeiden käyttöönottoa ja aktiivista hintakilpailua. Esimerkiksi biologiset lääkkeet tulevat lääkevaihdon piiriin asteittain vuodesta 2024 alkaen, kertoo Kelan erikoistutkija Kati Sarnola.

ADHD-lääkkeiden käyttö ja korvaukset voimakkaassa kasvussa

ADHD:n hoidossa käytettävistä, keskushermostoa stimuloivista lääkkeistä maksettiin vuonna 2023 korvauksia yhteensä 22 miljoonaa euroa. Korvaukset kasvoivat 28 % eli noin 5 miljoonaa euroa. Kasvu oli voimakkaampaa kuin edellisvuonna, jolloin korvaukset kasvoivat 25 %.

Eniten korvauksia maksettiin lisdeksamfetamiinista, yli 11 miljoonaa euroa. Korvaukset kasvoivat 38 %, eli yli 3 miljoonaa euroa. Metyylifenidaatista maksetut korvaukset kasvoivat 25 %, yli 1,8 miljoonaa euroa. Metyylifenidaatti oli lääkkeistä edelleen käytetyin: siitä sai vuonna 2023 korvauksia yli 84 000 henkilöä. Korvauksia saaneiden määrä kasvoi 14 000 henkilöllä. Lisdeksamfetamiinista korvauksia saaneiden määrä kasvoi 5 600 henkilöllä ja oli 17 000 henkilöä.

ADHD:n hoitoon käytettävien lääkkeiden käyttö ja korvaukset ovat kasvaneet voimakkaasti viimeisen viiden vuoden aikana. Vuodesta 2019 vuoteen 2023 korvauksia saaneiden henkilöiden määrä on kasvanut 41 000 henkilöstä yli 100 000 henkilöön ja lääkkeistä maksetut korvaukset yli 9 miljoonasta eurosta yli 22 miljoonaan euroon.

Ehdollinen korvattavuus yleistyy – palautusmaksut kasvavat edellisvuosien tapaan

Lääkeyritysten Kelalle maksamat niin sanotut ehdollisen korvattavuuden palautusmaksut kasvoivat edellisistä vuosista. Vuonna 2023 palautusmaksuja maksettiin 76 miljoonaa euroa, kun edellisvuosina palautusmaksuja on maksettu yli 59 miljoonaa (2022), noin 38 miljoonaa (2021), 32 miljoonaa (2020) ja 13 miljoonaa (2019) euroa. Viidessä vuodessa palautusmaksujen määrä on siis yli viisinkertaistunut.

Ehdollisen korvattavuuden menettelyssä viranomainen ja lääkeyritys sopivat uuden lääkkeen käyttöönottoon liittyvän epävarmuuden hallinnasta. Epävarmuus voi liittyä lääkkeen hoidolliseen arvoon, sen kustannusvaikuttavuuteen tai lääkkeen kustannuksiin. Menettely on yleistynyt, koska uusia lääkkeitä halutaan entistä nopeammin käyttöön.

– Ehdollista korvattavuutta käytetään yhä useammassa uudessa lääkkeessä ja palautusmaksut kasvavat. Näiden lääkkeiden, tai oikeastaan laajemmin uusien lääkkeiden, vaikuttavuudesta tarvitaan lisää tutkimusnäyttöä, Kati Sarnola sanoo.

Lääkekorvaukset tilastoidaan niin, että maksetut lääkekorvaukset ja ehdollisen korvattavuuden palautusmaksut tilastoidaan erikseen. Vuonna 2023 lääkekorvauksia maksettiin 1 779 miljoonaa euroa ja ehdollisen korvattavuuden palautusmaksuja 76 miljoonaa euroa, jolloin näiden erotus oli 1 703 miljoonaa euroa. Edellisvuonna lääkekorvauksia maksettiin 1 758 miljoonaa euroa ja palautusmaksuja melkein 59 miljoonaa euroa. Näiden erotus oli 1 699 miljoonaa euroa.

Jos palautusmaksut otettaisiin tilastoinnissa huomioon, maksettujen lääkekorvausten määrä kasvoi 3,7 miljoonalla eurolla vuodesta 2022 vuoteen 2023.