Suomen tulisi selvittää investointiverohyvityksen käyttöönottoa

Jaa

Suomen tulisi selvittää mahdollisuudet investointiverohyvityksen käyttöön. Fiksusti suunniteltuna investointiverohyvitys voisi olla erinomainen lisä investointien houkutteluun suunnattua tukiohjelmaa, sanoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala.

Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala. Kuva: Elmo Eklund / Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala. Kuva: Elmo Eklund / Keskuskauppakamari

USA:n ja Kiinan aloittama valtiontukikilpailu vihreistä investoinneista vaikuttaa Eurooppaan ja Suomeen. Komission valtiontukitoimenpiteitä koskevat tilapäiset kriisi- ja siirtymäpuitteet talouden tukemiseksi muun muassa vihreän siirtymän osalta ovat mahdollistaneet eurooppalaisten valtioiden osallistumisen kilpailuun. Myös Suomen hallitus on ilmoittanut valmistelevansa 400 miljoonan euron tukiohjelmaa vihreän siirtymän investointien houkuttelemiseksi Suomeen. 

”Vielä ei ole tiedossa, missä muodossa tukiohjelma on tarkoitus toteuttaa, mutta eräs mahdollinen valtiontuen muoto voisi olla verohyvityksen muodossa annettava tuki yhteisöverotuksessa. Käytännössä se tarkoittaisi sitä, että investointeja tekevät yritykset saisivat kuitattua voitostaan perittäviä yhteisöveroja maksetuksi hyvityksillä, jotka myönnetään tukeen oikeuttavien investointien kuluista. Mikäli hyvityksen määrä ylittäisi yhteisöveron määrän esimerkiksi tappiollisuuden vuoksi, hyvityksen voisi saada palautuksena,” Viitala sanoo.

Tämän vuoden alussa komissio hyväksyi Ranskan investointiverohyvitysjärjestelmän, jonka kokonaissuuruus on 2,9 miljardia euroa. Euroopassa ollaan seuraamassa Yhdysvaltojen esimerkkiä, jossa merkittävä osa inflaation torjumiseen tarkoitetun valtiontukipaketin toimenpiteistä on verohyvityksiä. Tukea voidaan myöntää jopa 45 prosenttia hyväksyttävistä investointikustannuksista ja tuen enimmäismäärä yritystä kohden voi olla peräti 150-350 miljoonaa euroa.

Viitalan mukaan hyvitysmalli voidaan periaatteessa suunnitella siten, että sitä voidaan käyttää vasta, kun investointi alkaa tuottamaan voittoa. Näin investoinneista saatavat hyödyt saataisiin yhteiskunnan käyttöön ennen kuin on maksun aika.

”Suomen tulisi selvittää mahdollisuudet investointiverohyvityksen käyttöön. Vaihtoehtoisia malleja ja kansainvälisiä esimerkkejä on paljon. Mallin suunnittelussa tulisi huomioida kansainvälisen kilpailukyvyn lisäksi EU:n valtiontukia ja globaalia minimiveroa koskeva sääntely,” sanoo Viitala

Yhdysvalloissa ja Ranskassa hyvitykset on suunniteltu siten, että ne ovat jo investointivuonna yrityksen käytössä ja yhteisöveron ylittävältä osin ne maksetaan veronpalautuksena. Yhtenä syynä tälle saattaa olla suuria konserneja koskeva globaali minimivero-sääntely, jossa veronpalautuskelpoiset hyvitykset eivät pienennä konsernin tosiasiallista veroastetta samaan tapaan kuin muut verohyvitykset. Globaali minimivero edellyttää, että konsernin tosiasiallinen veroaste ei missään valtiossa jää alle 15 prosentin.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamari: Yhdysvaltojen presidentinvaalit ovat ratkaisevat ilmastopolitiikan kannalta27.7.2024 06:54:00 EEST | Tiedote

Yhdysvaltain presidentinvaalit vaikuttavat ilmastoon enemmän kuin mitkään muut vaalit lähitulevaisuudessa, sillä erot ehdokkaiden välillä ovat niin suuret. Vaalit ajoittuvat kriittiseen hetkeen, sillä ilmastonmuutoksen hillintä 1,5 asteeseen edellyttää maailman päästöjen kääntämistä tiukkaan laskuun 2020-luvun aikana, arvioi Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Teppo Säkkinen kirjoituksessaan linkki.

Keskuskauppakamari: Naisten osuus pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä säilyi ennätystasolla – pienissä pörssiyhtiöissä naisten osuus nousi ensimmäisen kerran 30 prosenttiin16.7.2024 06:54:00 EEST | Tiedote

Naisten osuus pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä on 33 prosenttia. Kuudessa pörssiyhtiössä kymmenestä hallituksen sukupuolijakauma on tasapuolinen. Jotta tasapuolinen sukupuolijakauma täyttyisi kaikissa pörssiyhtiöissä, pörssiyhtiöiden hallituksiin tarvittaisiin yhteensä noin 60 naista lisää. First North -yhtiöissä naisten osuus hallituksen jäsenistä on 25 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Keskuskauppakamarin tuoreesta naisjohtajakatsauksesta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye