Etla: Suomi on Ruotsiin verrattuna surkimus aineettomiin tuotannontekijöihin investoimisessa ja niiden hyödyntämisessä
Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomi ei tunnista riittävästi ns. aineettomien tuotannontekijöiden yhteiskunnallista merkitystä. Ohjelmistoihin, tietokantoihin ja datoihin liittyvä aineeton pääomakanta suhteessa työtunteihin on Ruotsissa peräti neljä kertaa suurempi kuin Suomessa. Ruotsi näyttää myös saavan merkittävästi Suomea enemmän irti innovaatioista, joiden vaikutus on peräti 17-kertainen verrattuna Suomen lähellä nollaa olevaan vaikutukseen.
![Tutkimuksen ovat tehneet Etlan tutkija Mika Pajarinen, tutkimusjohtaja Heli Koski sekä tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen.](/data/images/public/3695/70108881/1dea8bf2-567d-4863-8fe5-f5a1a3f7e305-w_720.jpg)
Suomi on jo vuosikymmeniä tehnyt enemmän aineettomia kuin aineellisia tuotannollisia investointeja, mutta markkinasektorin pääomakanta on silti edelleen voittopuolisesti aineellinen. Aineetonta pääomaa yrityksissä ovat esimerkiksi brändit, data, patentit ja ohjelmistot.
Tänään julkaistun Etla-tutkimuksen mukaan Suomen aineeton pääomakanta on vain 66 % Ruotsin vastaavasta pääomakannasta. Ruotsi investoikin radikaalisti Suomea enemmän aineettomaan pääomaan kuten ohjelmistoihin ja dataan sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan. Ruotsi saa myös Suomea enemmän irti näistä investoinneista.
Etlan tutkijoiden Heli Kosken, Petri Rouvisen ja Mika Pajarisen laatima ”Miltä Suomen aineeton pääomakanta näyttää Ruotsiin ja Saksaan verrattuna?” (Etla Muistio 133) käy läpi Suomen aineetonta pääomakantaa ja vertaa sitä Ruotsin ja Saksan vastaaviin. Suomi ja Saksa ovat tutkimuksen mukaan toistensa kaltaisia aineettoman pääoman suhteen, mutta Ruotsi onnistuu hyödyntämään näitä investointeja Suomea tehokkaammin.
- Kasvava osa Suomen kansantalouden investoinneista menee nykyisen kirjanpitomme ohi, minkä seurauksena käsityksemme talous- ja tuottavuuskasvusta on vääristynyt, emmekä tunnista lainkaan riittävästi aineettomien tuotannontekijöiden yhteiskunnallista merkitystä, toteaa Etlan tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen.
Ruotsissa nelinkertainen aineeton pääomakanta suhteessa työtunteihin
Ohjelmistoihin, tietokantoihin ja dataan liittyvä aineeton pääomakanta suhteessa työtunteihin on Ruotsissa peräti neljä kertaa suurempi kuin Suomessa. Tutkimus- ja kehitystoimintaa sivuava pääomakanta on Ruotsissa noin 1,7 kertaa Suomen vastaavaa suurempi.
![null](https://www.sttinfo.fi/data/images/public/3695/70108881/6a57f579-deec-4106-ae90-2c542063a68c-w_720.png)
Myös Suomen työn tuottavuuskehitys on ollut selvästi Ruotsia heikompi. Tutkimus-, kehitys-, suunnittelu- ja innovaatiotoiminnan sekä niiden tuotosten tuottavuusvaikutus on Ruotsissa peräti 17-kertainen Suomeen verrattuna. Ohjelmistojen, tietokantojen ja datan tuottavuusvaikutukset ovat Ruotsissa kolminkertaiset Suomeen verrattuna.
- Vaikka aineistoon liittyy epävarmuuksia ja laskelmamme ovat jossain määrin herkkiä tarkasteluajankohdalle, mikään ei nähdäksemme muuta sitä tosiseikkaa, että Suomi on Ruotsiin verrattuna surkimus sekä aineettomiin tuotannontekijöihin investoimisessa että niiden taloudellisessa hyödyntämisessä, lataa Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski.
Tutkijat korostavat, että hyvinvointi saadaan Suomessa kestävälle kasvu-uralle vain lisäämällä aineettomia investointeja ja löytämällä parempia tapoja niiden hyödyntämiseen.
InChange-tutkimushanke selvittää Suomen aineetonta pääomaa
Nyt julkaistut Etla-tutkimukset ovat osa Business Finlandin rahoittamaa laajaa InChange-tutkimushanketta, joka etsii keinoja edistää aineettomista tuotannontekijöistä saatavia hyötyjä. ”Aineettomat tuotannontekijät uudistumisen ajureina – Yritysdynamiikalla tietoyhteiskunnan seuraavaan vaiheeseen” (InChange) – hanke täydentää myös tietämystä aineettomien tuotannontekijöiden synnystä, kertymisestä, hyödyntämisestä ja vaikutuksista.
Hankkeen toinen samaan aikaan julkaistu muistio ”Suomen tulevan kasvun avain: Aineettoman pääoman ymmärtäminen kokonaisuutena” (ETLA Muistio 134) syventyy käsitteellisestä näkökulmasta aineettoman pääoman ominaisuuksiin.
Koski, Heli – Pajarinen, Mika – Rouvinen, Petri: Miltä Suomen aineeton pääomakanta näyttää Ruotsiin ja Saksaan verrattuna? (Etla Muistio 133)
Liite: Kuvio 2. Pääomakanta euroina työtuntia kohden
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Petri RouvinenTutkimusneuvonantaja, ETLA
Puh:050 367 3474petri.rouvinen@etla.fiHeli KoskiTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:050-466 3214heli.koski@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
![](/data/images/public/3695/70108881/a1b175de-fda6-49e0-a1da-84f3a1c8a6ee-w_780.jpg)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etlan ja Finnveran suuri talouskeskustelu valmis herättämään huomenna keskustelua Suomi Areenassa26.6.2024 09:42:21 EEST | Tiedote
Löydetäänkö ratkaisun avaimia Suomen tulevaisuuden kestävälle kasvulle? Etlan ja Finnveran suuri talouskeskustelu etsii kestävää kasvua huomenna torstaina 27. kesäkuuta kello 13. Keskustelu on katsottavissa MTV:n Katsomossa livenä.
Geopolitiikan aikakaudella maailmantalouden muutoksen veturina ovat valtioiden politiikkatoimet, eivät yritysten toimet25.6.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Geopolitiikassa korostuu kotimaisen politiikan vuorovaikutus muiden maiden kanssa, käy ilmi tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Kansainvälisiin investointeihin vaikuttavat enenevässä määrin kansainvälisen kaupan esteet ja eri maiden harjoittama teollisuuspolitiikka yritystukineen. Investointien saamiseen vaikuttavat monet muutkin asiat kuin tuet. Mitä elinkeinopolitiikan toimia Suomessa tehdäänkin, niiden pääpainon tulee olla yrityssektorin uudistamisessa eikä säilyttämisessä.
Etla: Palvelualoilla merkittävää vaihtelua digitalisaation käyttöönotossa – hotelli- ja ravintola-ala sekä kuljetus ja varastointi jääneet digissä jälkeen11.6.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Digitaalisten teknologioiden käyttöönotossa sekä hyödyntämisessä palvelualoilla on merkittävää vaihtelua, käy ilmi tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Informaation ja viestinnän sekä ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan toimialat ovat vahvasti digitalisoituneita. Sen sijaan hotelli- ja ravintola-ala sekä kuljetus ja varastointi ovat jääneet digitalisaatiossa jälkeen. Tutkimus havaitsi vahvan positiivisen yhteyden digitalisaation ja liikevaihdon välillä.
Etla: Tekoälysovellukset muuttavat työn kysyntää - joissakin tehtävissä avoimet työpaikat lisääntyvät, toisissa vähenevät merkittävästi6.6.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Tekoälysovellus ChatGPT ei ole lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna vähentänyt työvoiman kysyntää kokonaisuudessaan, vaan vain muuttanut työn kysynnän rakennetta. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan tekoälystä hyötyvien ja tekoälylle altistumattomien työpaikkojen kysyntä verkon alustatyömarkkinoilla kasvoi merkittävästi ChatGPT:n julkaisun jälkeen. Samalla kuitenkin vähenivät sellaiset avoimet työpaikat, jotka tekoäly pystyisi teoriassa tekemään ilman ihmisapua. Tulosten perusteella ihmistyö ei häviä, mutta työtehtävien jakaumaan tekoälyllä on vaikutusta.
Muistutuskutsu medialle: Tekoäly työelämässä -webinaarissa 6.6. “Menestyksen tiede” ja Fabian Braesemann5.6.2024 10:49:48 EEST | Tiedote
Etla julkistaa torstaina 6. kesäkuuta tuoreita tuloksia ChatGPT:n vaikutuksista työn kysyntään verkon alustatyömarkkinoilla. Webinaarin puhujaksi saapuu Oxfordin yliopiston lehtori ja tutkija Fabian Braesemann, joka esittelee kuusi tärkeintä motivaatioulottuvuutta tekoälyn käyttämisessä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme