Kansalaiskysely: Suomen erityisolosuhteet tuotava EU:ssa aktiivisemmin esille

EU-vaalikyselyn perusteella suomalaiset ovat sitä mieltä, ettei EU-sääntelyssä huomioida riittävästi Suomen olosuhteita, kuten pitkiä välimatkoja, ilmastoa, harvaa asutusta ja maantieteellistä sijaintia.

–  Tuhannesta vastaajasta jopa 85 prosenttia katsoi, että Suomen pitäisi olla aktiivisempi EU:ssa, jotta maamme olosuhteet huomioitaisiin päätöksenteossa, Elintarviketeollisuusliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Jukka Ihanus sanoo.

Vastaajan asuinpaikka, tulot tai puoluekannatus eivät vaikuttaneet mielipiteeseen. Vastaajan ikä ja sukupuoli vaikuttivat näkemykseen jonkin verran: miehet ja yli 35-vuotiaat olivat muita useammin sitä mieltä, Suomen pitäisi tuoda olosuhteitaan aktiivisemmin esille.

Suomalaisista 64 prosenttia koki, ettei EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa tunnisteta Suomen erityisolosuhteita ja se muodostuu sen vuoksi Suomelle kalliiksi hyötyihinsä nähden.

Tätä mieltä olivat erityisesti miehet, yli 35-vuotiaat ja kunnissa tai pienemmissä kaupungeissa asuvat vastaajat. Samoin kuin perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien kannattajat. Vasemmistoliittoa tai vihreitä äänestäneistä vastaajista sen sijaan selvästi alle puolet olivat samaa mieltä.

–  Komissio on tuonut viime vuosina runsaasti uutta ilmasto- ja ympäristösääntelyä, jonka vaikutukset ovat olleet laajasti esillä julkisessa keskustelussa. Tulos kertoo, että elinkustannuskriisin keskellä olevat suomalaiset toivovat sääntelyn huomioivan paremmin maamme olosuhteet, Ihanus arvioi. 

Suomen mahdollisuuksia vaikuttaa EU:ssa ei kuitenkaan pidetä mitättöminä. Vastaajista 41 prosenttia koki, että Suomi saa äänensä kuuluviin EU:ssa.

Tätä mieltä olivat erityisesti miehet, yli 55-vuotiaat ja vastaajat, joiden vuositulot ylittivät 70 000 euroa sekä RKP:n ja kokoomuksen kannattajat.

Rauhan ja turvallisuuden edistämisen pitäisi olla tärkeintä

Selvityksen perusteella Suomen tärkeimpiä tavoitteita EU:ssa tulisivat olla rauhan ja turvallisuuden edistäminen Euroopassa, EU:n ulkorajojen turvallisuuden vahvistaminen, säädösbyrokratian vähentäminen ja ruoantuotannon edellytysten turvaaminen koko Unionin alueella.

– Maailmantilanteen kiristyminen näkyy vastauksissa. Suomalaisista 44 prosenttia oli sitä mieltä, että rauhan ja turvallisuuden edistämisen pitäisi olla Suomen tärkein tavoite EU:ssa, Ihanus kertoo.

Naiset pitivät rauhan ja turvallisuuden edistämistä hieman tärkeämpänä kuin miehet. Miehet ja yli 55-vuotiaat puolestaan pitivät hieman muita tärkeämpänä unionin ulkorajojen turvallisuuden vahvistamista.

Vähiten tärkeitä tavoitteita suomalaisten mielestä olivat yhteiseurooppalaisen sosiaaliturvan edistäminen, osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen EU:n ulkopuolelta ja EU:n laajentumisen edistäminen.

Kuitenkin vajaa puolet vastaajista pitivät EU:n laajenemista esimerkiksi Ukrainaan turvallisuuspoliittisesti välttämättömänä. Suomalaiset kannattivat laajentumista, vaikka se tarkoittaisi Suomen saaman EU-rahoituksen pienentymistä tai EU:n budjetin kasvattamista.

Ruuantuotannon edellytysten turvaaminen oli tärkeää kunnissa asuville vastaajille, kun taas pääkaupunkiseudulla sitä piti tärkeänä vain joka viides vastaaja.

EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikan edistäminen tärkeää erityisesti naisille ja 18–34-vuotiaille vastaajille.

Suomalaiset yksimielisiä – eurooppalaista omavaraisuutta on vahvistettava

Suomalaisista 85 prosenttia oli sitä mieltä, että eurooppalaista omavaraisuutta on vahvistettava talouden ja tuotannon tärkeillä sektoreilla, kuten elintarvikkeissa, lääkkeissä, mineraaleissa ja mikrosiruissa, vaikka niiden valmistaminen Euroopassa olisi kalliimpaa kuin muualla.

Suomalaiset olivat omavaraisuuden vahvistamisen tärkeydestä hyvin yksimielisiä ja varmoja. Vain kuusi prosenttia vastaajista ei osannut kertoa mielipidettään.

Kyselyn tiedot kerättiin 5.–13.12.2023 internetissä Iro Research Oy:n valtakunnallisella kuluttajapaneelilla. Kyselyyn vastasi 1 000 suomalaista.

Kyselyn tarkemmat tulokset täällä.