Sukusolujen lahjoittajista on valtava pula – lisää lahjoittajia kaivataan kipeästi!
Sukusolujen lahjoittajista on erittäin suuri pula julkisen puolen hedelmöityshoitoklinikoilla. Lahjasukusoluilla tehtävien hedelmöityshoitojen jonot ovat pidentyneet merkittävästi lahjoittajien vähäisen määrän vuoksi. Helminauha-hanke, Sateenkaariperheet ry ja Väestöliitto ovat huolissaan lahjasoluhoitojen yhdenvertaisesta saatavuudesta.
Lahjasoluhoitojen jonot ovat pidentyneet julkisella puolella lahjoitettujen sukusolujen vähäisen määrän vuoksi. Hedelmöityshoitoklinikoilla on pulaa erityisesti siittiöistä, mutta myös munasolu- ja alkiolahjoittajia tarvitaan.
Lahjoitetut sukusolut mahdollistavat hedelmöityshoitoja niille lasta toivoville, jotka eivät voi saada lasta omilla sukusoluillaan. Lahjasoluhoitoja tarvitsevat itsellisesti vanhemmaksi haluavat, sateenkaariparit sekä ne nais-miesparit, jotka eivät voi saada toivomaansa lasta omilla sukusoluillaan.
Lahjasoluperheille tietoa ja tukea tarjoavassa Helminauha-hankkeessa ollaan huolissaan lahjasoluilla lasta toivovien puolesta, jotka joutuvat jonottamaan hoitoonpääsyä pitkiä aikoja. Helminauha-hanke tekee tiivistä yhteistyötä hedelmöityshoitoklinikoiden kanssa. Hankkeen saamien tietojen mukaan tilanne sukusolujen saatavuuden osalta on hälyttävä koko maassa.
– On huolestuttavaa, että lahjasoluhoitojen jonot pitenevät julkisella puolella entisestään. Lahjasoluhoitoihin hakeutuvat ovat usein toivoneet lasta pitkään jo ennen hoitoihin lähtemistä, joten odottaminen voi olla inhimillisesti raskasta. Julkisella puolella naisten ikäraja hoidoissa on 40 vuotta. Jonojen pidentyessä yhä useammilla ikä voi tulla hoidoissa vastaan, jolloin toive lapsesta jää haaveeksi, toteaa Helminauha-hankkeen hankevastaava Jenni Huhtala.
Lahjasoluilla lapsen saaneet ovat kiitollisia lahjoittajalle
Lahjasoluhoidot ovat monille ainoa tapa lapsiperheellistyä. Hoitoihin hakeutuvat ovat usein toivoneet lasta pitkään ja hartaasti. Helminauha-hankkeen saamien yhteydenottojen mukaan lahjasoluilla lapsen saaneet perheet ovat hyvin kiitollisia lahjoittajalle, joka on mahdollistanut heille suuren unelman toteutumisen.
– Syntyvyys on Suomessa laskussa, ja yhä useammille lahjasoluhoidot ovat ainoa mahdollisuus saada toivomansa lapsi. Ilman sukusolujen lahjoittajia moni lahjasoluhoitoja tarvitseva jää ilman toivomaansa lasta, toteaa Huhtala.
Myös sateenkaariperheille tietoa ja tukea tarjoavassa Sateenkaariperheet ry:ssä ollaan huolissaan siitä, että hedelmöityshoitoklinikoilla on pulaa sukusolulahjoittajista.
– Monet sateenkaariperheet tarvitsevat lahjasoluhoitoja saadakseen lapsia. Pula lahjoittajista heikentää yhdenvertaisia mahdollisuuksia lapsiperheellistyä. Sukusolut ovat lahjasoluhoitoja tarvitseville elämän kokoinen lahja, joka mahdollistaa unelman lapsesta, sanoo Sateenkaariperheet ry:n toiminnanjohtaja Juha Jämsä.
Sukusolujen lahjoittamista pohtivat voivat olla suoraan yhteydessä hedelmöityshoitoklinikoihin
Sukusoluja voivat yleensä lahjoittaa 20–45-vuotiaat miehet ja 20–35-vuotiaat naiset, joiden suvussa ei ole vakavia periytyviä sairauksia. Lahjoittajia tarvitaan kaikista etnisistä ryhmistä. Lahjoittaminen ei vaikuta lahjoittajan omaan hedelmällisyyteen. Ensisijainen motiivi tulee olla halu auttaa.
Sukusolujen lahjoittamista pohtivat voivat olla yhteydessä haluamaansa julkisen tai yksityisen puolen hedelmöityshoitoklinikkaan. Yhteydenotto ei vielä tarkoita, että sukusoluja tarvitsee lopulta lahjoittaa. Lahjoittamisesta kiinnostuneelle tehdään ensin terveystarkastus ja hänen kanssaan käydään läpi lahjoittamiseen liittyvät oikeudelliset, eettiset ja psykologiset seikat.
Sukusolujen lahjoittajalla ei ole oikeuksia tai velvollisuuksia lahjasoluhoidoista alkunsa saanutta lasta kohtaan. Kaikki lahjoittajat rekisteröidään Valviran ylläpitämään luovutusrekisteriin (Luoteri). Lahjasoluhoitojen avulla syntyvällä lapsella on täysi-ikäistyttyään oikeus saada tietää luovuttajan henkilöllisyys.
Lahjasoluhoitojen avulla syntyy noin 700 lasta vuosittain
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ennakkotietojen mukaan vuonna 2022 aloitettiin 14 400 hedelmöityshoitoa, joista 24,3 prosenttia tehtiin lahjoitetuilla sukusoluilla. Sukusolujen lahjoittajien määrä laski hieman vuonna 2022, jolloin uusia lahjoittajia oli 691. Vuonna 2021 määrä oli 756. Lahjasoluhoitoja tarvitsevien määrä on kuitenkin kasvussa.
THL:n mukaan vuonna 2021 syntyi 776 lahjasoluhoidoilla alkunsa saanutta lasta. Pitkään vuosittain syntyvien lasten määrä oli noin 500 eli määrä on kasvussa. Vuonna 2022 ja 2023 toteutettujen hoitojen avulla syntyneiden lasten määrää ei vielä tiedetä. Yhteensä Suomessa on syntynyt arviolta 15 000 lahjasoluista alkunsa saanutta lasta.
Suomen syntyvyys on ennätyksellinen matalalla tasolla. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kokonaishedelmällisyysluku laski 1,26:een vuonna 2023. Väestöliiton toimitusjohtaja Eija Koivuranta on huolissaan sukusolujen saatavuudesta ja niitä tarvitsevien lapsiperheellistymisen mahdollisuuksista.
– Lapsitoiveiden toteutumisen mahdollistamiseksi tulee huolehtia monipuolisten lapsettomuushoitojen saatavuudesta niitä tarvitseville. Samalla on erittäin tärkeää vahvistaa hedelmällisyystietoisuutta eri ikäryhmissä. Yhteiskunnassamme tulee tukea kaikkien lasta toivovien ihanteellisen lapsiluvun toteutumista, Koivuranta toteaa.
Helminauha-hankkeen sivuilla tietoa lahjoittamisesta
Helminauha-hankkeen sivuille on koottu tietoa sukusolujen lahjoittamista pohtiville. Lahjoittamista pohtivat voivat olla suoraan yhteydessä valitsemaansa hedelmöityshoitoklinikkaan. Lahjoitettuja sukusoluja tarvitaan niin julkisilla kuin yksityisilläkin hedelmöityshoitoklinikoilla. Lue lisää sukusolujen lahjoittamisesta: https://helminauha.info/sukusolujen-lahjoittajaksi/
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jenni HuhtalaHankevastaavaHelminauha-hanke
Helminauha-hankkeen verkostot, vaikuttaminen ja asiantuntijaluennot.
Linkit
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Lapsettomien yhdistys Simpukka ry
Ammattilaiset: Syntyvyyskriisin ratkaisemiseksi tarvitaan hedelmällisyyden ja syntyvyyden osaamiskeskus14.11.2024 08:46:30 EET | Tiedote
Hedelmällisyyden ja syntyvyyden osaamiskeskus, hedelmällisyystieto koulujen opetussuunnitelmaan, lisää rahaa hedelmöityshoitoihin, kampanja sukusolujen luovuttamisesta, Kela-korvaukset koskemaan kaikkia hedelmöityshoidoissa käyviä? Suomalaisten lapsitoiveen tukeminen -keskustelutilaisuus kokosi 12.11. Eurooppasaliin ammattilaisia ja päättäjiä keskustelemaan syntyvyydestä, hedelmöityshoidoista ja lapsitoiveesta.
Kun machomies astuu huoneeseen, kaikki naiset tulevat raskaaksi - onko lisääntymiskyvytön mies muiden silmissä vähemmän mies?8.11.2024 10:41:43 EET | Tiedote
Miehen lapsitoive ja tahaton lapsettomuus ovat yhteiskunnassa yhä huonosti tunnistettuja. Yhdenvertaisen lapsitoiveen mahdollistamisen eteen tarvitaan asennemuutos, miehen lapsettomuussurun ja tuen tarpeen huomioiminen sekä sijaissynnytyksen salliminen. Lapsettomien yhdistys Simpukan paneelissa 6.11.2024 keskustelivat Ville Niinistö, Niko Uusi-Simola, Mio Kivelä ja Tuomas Keski-Kuha.
“Pitääkö minun tulla näyttämään, miten niitä lapsia tehdään?” Tahattomasti lapsettomat miehet saavat loukkaavia kommentteja29.10.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Lasta toivovat miehet kohtaavat naureskelua ja asiattomia kommentteja. Lapsettomien yhdistys Simpukka ry muistuttaa, että tahaton lapsettomuus on syvä kriisi myös miehelle. Miehen lapsitoive -keskustelupaneeli 6.11.2024 tuo esille erilaisia lapsettomuuskokemuksia. Paneelissa ovat mukana Ville Niinistö, Niko Uusi-Simola, Mio Kivelä ja Tuomas Keski-Kuha.
Pohjoismaiset lapsettomuusjärjestöt ovat huolissaan syntyvyydestä: “Nuoret eivät tiedä tarpeeksi hedelmällisyydestä”15.10.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
Pohjoismaiset lapsettomuusjärjestöt The Nordic Fertily Network -yhteistyöverkostosta ovat huolissaan syntyvyydestä ja nuorten hedelmällisyystiedosta. Lapsettomien yhdistys Simpukka toivoo hedelmällisyystiedon lisäämistä peruskoulun ja toisen asteen opetussuunnitelmaan. Nuoret tarvitsevat tietoa hedelmällisyyteen vaikuttavista tekijöistä.
Keskenmenojen puutteellinen hoito voi johtaa lapsitoiveesta luopumiseen8.10.2024 10:14:58 EEST | Tiedote
Keskenmenosta aiheutuva suru, pelko ja puutteellinen hoito ja kohtaaminen terveydenhuollossa voivat johtaa lapsitoiveesta luopumiseen. Lapsettomien yhdistys Simpukan kyselyraportin mukaan keskenmenosta aiheutuvat hyvinvointihaitat vaikuttavat jopa vuosia keskenmenon jälkeen. Tiistaina 15.10.2024 vietettävä keskenmenon kokeneiden päivä antaa äänen keskenmenon kokeneille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme