Väitös: Tekoälyalgoritmit voivat helpottaa kroonisten sairauksien pitkän aikavälin hoitoa
Väestön ikääntyessä ja ylipainon lisääntyessä kroonisten sairauksien odotetaan yleistyvän, ja siten terveydenhuollon kuormituksen kasvavan. Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Emmi Antikainen tutki terveysdataan pohjautuvia eri aikajänteillä toimivia sovelluksia, joiden avulla voidaan helpottaa sairauden etenemisen seurantaa, edistää parempia hoitotuloksia ja lieventää kasvavan tautitaakan kuormitusta terveydenhuollolle.

Krooniset sairaudet kuormittavat sekä potilaita että terveydenhuoltoa. Monet krooniset sairaudet heikentävät potilaan toimintakykyä sairauden edetessä ja vaativat säännöllisiä lääkärikäyntejä, joilla seurataan taudin kehittymistä. Potilas voi kärsiä muiden oireiden lisäksi muun muassa unihäiriöistä, uneliaisuudesta ja uupumuksesta, jotka heikentävät elämänlaatua. Monesti kroonisen sairauden etenemistä voidaan kuitenkin hidastaa ja oireita hoitaa, vaikka sairaus itsessään olisi parantumaton.
– Kroonisissa sairauksissa aika on avainasemassa. Eri pituisilla tarkastelujaksoilla on sairauden kannalta erilaisia merkityksiä, ja ne tarjoavat sairauden seurantaan erilaisia näkökulmia, Emmi Antikainen toteaa.
Entistä laadukkaampi ja paremmin saatavilla oleva mittausdata lisää mahdollisuuksia terveydenhuollon tukemiseen
Väitöstutkimuksessaan Antikainen tutki ja vertaili mallipohjaisia signaalinkäsittelyn sekä datapohjaisia koneoppimisen algoritmeja, joissa seurantajaksot vaihtelivat yhdestä yöstä puoleen vuoteen. Algoritmisovellukset on suunnattu kliinisen päätöksen teon tukeen. Antikainen arvioi algoritmien soveltuvuutta kliinisiin käyttötapauksiin todenmukaista käyttötilannetta vastaavissa mittauksissa.
Ensimmäisessä sovelluksessa hengityksen ja sykkeen muutoksia mitattiin tutkateknologialla, joka ei vaadi suoraa kontaktia mittauksen kohteeseen. Lähes reaaliaikainen elintoimintojen seuranta voi paljastaa nopeasti muutoksia esimerkiksi uniapneapotilaan tilassa. Unenaikaisten mittauksien lisäksi vastaava teknologia voisi sopia esimerkiksi vanhainkoteihin. Tutkimuksen mukaan perinteiset algoritmit täyttävät hyvin kliiniset vaatimukset, kun algoritmi perustuu korkean taajuuden mittauksiin.
Toisen sovelluksen tavoitteena oli löytää yhteyksiä kroonisiin sairauksiin liitettyjen subjektiivisten kokemusten, kuten uupumuksen ja uneliaisuuden, ja puettavista sensoreista arkielämässä saatavien biosignaalien välillä. Mittaamalla näitä kokemuksia objektiivisesti voitaisiin edistää kullekin yksilölle parhaiten sopivan hoitomuodon löytämistä sekä tutkia eri lääkkeiden ja hoitomuotojen vaikutuksia elämänlaatuun. Väitöstutkimuksessaan Antikainen havaitsi arkielämän ohessa tehdyt mittaukset arvokkaammiksi, kun mittauskonteksti tunnistettiin automaattisesti.
Kolmannessa sovelluksessa ennustettiin sydänsairaiden kuolleisuusriskiä tulevan puolen vuoden aikana sairaalan tietokannasta. Kuolleisuusriskin ennustaminen riittävän suurella aikaikkunalla voi antaa mahdollisuuden muutoksiin, jotka voivat pelastaa potilaan hengen tai auttaa erityisen riskialttiiden toimenpiteiden riskiarvioinnissa. Tässä tutkimuksessa sovellettiin samaa tekoälyteknologiaa, johon myös ChatGPT pohjautuu.
– Koska nykyteknologia mahdollistaa entistä suurempien datamäärien louhimisen ja tehokkaampaa analytiikkaa, myös pitkän aikavälin dataa on helpompi tutkia ja hyödyntää. Väitöstutkimuksessa tekoälyalgoritmien edut korostuivat juuri pitkän aikavälin kattavassa, mutta vaihtelevin aikavälein kerätyn potilasdatan tapauksessa. Samalla kuitenkin huomattiin, että yksi malli ei välttämättä sovellu laajalle potilaskirjolle, vaikka kyse olisikin saman fysiologisen toiminnon sairauksista, Antikainen kertoo.
Hämeenkyröstä lähtöisin oleva Antikainen suoritti väitöstutkimuksen työskennellessään Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä. Nykyään hän työskentelee älysormusteknologioiden parissa Oura Health Oy:ssä.
Väitöstilaisuus perjantaina 15. maaliskuuta
Diplomi-insinööri Emmi Antikaisen signaalinkäsittelyn ja koneoppimisen alaan kuuluva väitöskirja Time series analytics for decision support in chronic diseases tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa perjantaina 15. maaliskuuta 2024 kello 12 alkaen Tietotalon auditoriossa TB109 (osoite: Korkeakoulunkatu 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Tapio Seppänen Oulun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Moncef Gabbouj Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Emmi Antikainen
emmi.antikainen@gmail.com
Kuvat

Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Sijoitusvakuutukset tarjoavat veroetuja1.4.2025 10:14:45 EEST | Tiedote
Suomalaisilla yksityishenkilöillä on sijoitusvakuutuksissa varoja useiden kymmenien miljardien eurojen arvosta. Janne Myllymäki selvitti tutkimuksessaan, miten näitä miljardeja verotetaan.
Tampereen yliopiston vuoden 2024 tilinpäätös: kansainvälinen tutkimusrahoitus kasvoi ja tutkintomäärät nousivat kaikilla koulutusasteilla27.3.2025 15:55:38 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston saama kansainvälinen kilpailtu tutkimusrahoitus jatkoi kasvuaan vuonna 2024. Kymmeneltä koulutusalalta suoritettiin kaikkiaan 4 809 tutkintoa, mikä oli 400 edellisvuotta enemmän. Yliopisto valittiin mukaan Euroopan unionin sirusäädöksen pääinstrumentteihin. Liikevaihto kasvoi 367,5 miljoonaan euroon ja varsinaisen toiminnan tulos tasapainottui tavoitellusti. Tampereen korkeakoulusäätiön hallitus hyväksyi säätiön vuoden 2024 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen torstaina 27.3.2025.
Väitös: Kuoleman julkiseen käsittelyyn liittyvät talous, vaikuttaminen ja lohduttaminen, mutta kerrosten avaaminen vaatii historian tuntemusta27.3.2025 08:28:45 EET | Tiedote
FM Anna Huhtalan historia-alan väitöskirjatutkimus perehtyy 1920–1930-lukujen Suomen väkivalta- ja onnettomuuskuolemien eli poikkeuksellisten kuolemien julkiseen käsittelyyn ja osoittaa, että monet nykypäivän uutisten sisällöt pohjaavat vuosikymmeniä vanhoihin tapoihin ja käytänteisiin. Samaan aikaan kun uutisarvolla ja poliittisilla ja kaupallisilla tavoitteilla on merkityksensä, vaikuttaa kuolemasta kertovien uutisten sisältöön myös tarve ymmärtää tapahtunutta ja löytää lohdutusta.
Tampereen yliopisto kiinnostaa hakijoita – hakijamäärä kasvoi26.3.2025 13:12:56 EET | Tiedote
Korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa Tampereen yliopistoon haki yhteensä 34 000 hakijaa. Yhteishaun kanssa samaan aikaan järjestettiin yliopistojen avoimen väylän haku, jossa Tampereen yliopiston hakukohteisiin jätettiin 315 hakemusta. Opiskelupaikkoja syksyllä alkavaan koulutukseen on tarjolla yli 3 600.
Tampereen yliopistosta valmistuu 135 uutta lääkäriä26.3.2025 08:40:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopistosta valmistuvat lääketieteen lisensiaatit vannovat lääkärinvalansa perjantaina 28.3.2025. Tutkintotodistuksen kuusivuotisesta koulutuksesta saa 135 nuorta lääkäriä. Nyt valmistuvat mukaan lukien Tampereen yliopistosta on valmistunut kaikkiaan 4428 lääketieteen lisensiaattia. Yliopisto aloitti lääkärikoulutuksen vuonna 1972.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme