Uusi gerontologian ja kansanterveyden professori Mikaela von Bonsdorff tutkii terveyttä ja toimintakykyä sekä kehittää menetelmiä niiden heikkenemisen varhaiseen tunnistamiseen
Jyväskylän yliopiston uusi professori Mikaela von Bonsdorff tutkii elämänkulun näkökulmasta terveyden, toimintakyvyn ja haurauden kehitystä sekä aktiiviseen ja terveeseen ikääntymiseen yhteydessä olevia tekijöitä. von Bonsdorff aloitti gerontologian ja kansanterveyden professorina liikuntatieteellisessä tiedekunnassa 1.3.2024.
Terveenä ja aktiivisena ikääntymiseen vaikuttavat lukuisat yksilölliset ja yhteiskunnalliset tekijät elämän aikana.
”Vanheneminen alkaa jo syntymästä, mutta terveyden ja toimintakyvyn erot väestötasolla alkavat erottumaan selkeämmin keski-iässä. On tärkeää, että riski toimintakyvyn heikkenemiseen tunnistetaan jo varhaisessa vaiheessa, jotta ennalta ehkäiseviä tukitoimia voidaan kohdistaa niitä eniten tarvitseville”, von Bonsdorff sanoo.
von Bonsdorffin monitieteinen tutkimusryhmä tutkii elämäkulun aikaisten altisteiden, resilienssin ja sosiaalisen ympäristön vaikusta terveyden, toimintakyvyn ja haurauden kehittymiseen. Tutkimuksissa hyödynnetään laajoja kansallisia ja kansainvälisiä tutkimusaineistoja sekä yksittäisten tutkimusten aineistoja, kuten von Bonsdorffin johtaman BoAktiv, aktiivinen ikääntyminen senioritaloissa -tutkimuksen dataa.
Tutkimus on yhteiskunnallisesti vaikuttavaa. von Bonsdorff on mukana kehittämässä Suomeen väestötason elektronista haurausindeksiä. Elektronisen frailty-indeksin kehittämisessä hyödynnetään tekoälyä toimintakykyä ja terveyttä määrittelevän datan louhimiseksi terveydenhuollon potilastiedoista.
“Frailty-indeksi antaa monipuolisen kuvan ihmisen terveydestä ja toimintakyvystä. Sitä voidaan käyttää arvioimaan hoidontarvetta ja -tehokkuutta sekä tunnistamaan henkilöitä, joilla on riski toimintakyvyn tai terveyden heikkenemiseen.”
Tutkimustiedosta osaamista ikääntyvään yhteiskuntaan
von Bonsdorff toimii gerontologian ja kansanterveyden oppiaineen pääedustajana liikuntatieteellisessä tiedekunnassa ja osallistuu aktiivisesti tiedekunnan opetuksen kehittämiseen.
”Väestön ikääntyminen on yhteiskuntaan voimakkaasti vaikuttava trendi. Sen vuoksi onkin tärkeää siirtää tutkimustietoa opetukseen, ja siten tuoda yhteiskuntaan kipeästi tarvittavaa osaamista”, toteaa von Bonsdorff.
Mikaela von Bonsdorff on julkaissut 125 vertaisarvioitua tieteellistä julkaisua. Hän on aktiivinen erilaisissa tieteellisissä tehtävissä ja toimii tutkimusta rahoittavan Swedish Research Council for Health, Working life and welfare FORTE kansanterveyden paneelin puheenjohtajana. Hän vastaa Nordic Congress of Gerontology kongressin järjestämisestä Jyväskylässä vuonna 2026. von Bonsdorffin tutkimusryhmä työskentelee Jyväskylän yliopistossa Gerontologian tutkimuskeskuksessa ja Helsingissä Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa, jossa von Bonsdorff johtaa kansanterveyden ohjelman sosiaaligerontologian ryhmää.
von Bonsdorff on väitellyt gerontologiasta ja kansanterveydestä vuonna 2009 Jyväskylän yliopistossa samana päivänä identtisen kaksossisarensa Monika von Bonsdorffin kanssa, joka työskentelee apulaisprofessorina Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa. He tekevät tutkimusyhteistyötä työkyvyn ja eläköitymisen vaikutuksista ikääntymiseen.
Mikaela von Bonsdorff on työskennellyt Jyväskylän yliopistossa vuodesta 2005 lähtien, vierailevana tutkijana Fulbright stipendillä National Institute of Aging, Marylandissä sekä Suomen Akatemian tutkijatohtorina Medical Research Council, Unit of Lifelong Health and Ageing, UCL Lontoossa, apulaisprofessorina Jyväskylän yliopistossa (tenure track) vuodesta 2019 ja professorina 2024 lähtien. Hänellä on gerontologian dosentuuri Helsingin yliopistossa.
Lisätietoja:
Professori Mikaela von Bonsdorff, Jyväskylän yliopisto
mikaela.vonbonsdorff@jyu.fi, +358400342692
Mikaela von Bonsdorffin JYU-sivut: https://www.jyu.fi/fi/henkilot/mikaela-bonsdorff-von
Tutkimusryhmä JYU: https://www.jyu.fi/fi/tutkimusryhmat/von-bonsdorff-terve-ja-aktiivinen-ikaantyminen
Tutkimusryhmä Folkhälsanin tutkimuskeskus: https://www.folkhalsan.fi/en/knowledge/research/public-health/group-bonsdorff/
Google Scholar: https://scholar.google.fi/citations?hl=fi&user=uapRorEAAAAJ
Twitter-tili: @vonbonsdorffx2
Yhteyshenkilöt
Katri LehtovaaraViestinnän asiantuntija, Liikuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504750815katri.lehtovaara@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Tuore väitöstutkimus selvittää, miten tragedia auttaa käsittelemään ilmastokriisiä17.4.2025 06:58:00 EEST | Tiedote
Tragediaa pidetään turhaan vanhentuneena ja jopa kuolleena teatterimuotona, vaikka sillä voisi olla paljon annettavaa ilmastonmuutoksen hahmottamisessa ja sen seurausten käsittelemisessä, toteaa YTM Henna Vainio, joka tutki filosofian väitöskirjassaan tragedian mahdollisuutta ja merkitystä erityisesti ilmastonmuutoksen aikakaudella.
Uusi jättivirus eristettiin Jyväskylässä ensimmäistä kertaa Suomessa16.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tutkijat ovat ensimmäistä kertaa Suomessa eristäneet jättiviruksen, joka nimettiin Jyvaskylavirukseksi. Löytö osoittaa jättivirusten olevan luultua yleisempiä pohjoisilla alueilla sekä havainnollistaa, että on vielä paljon rakenteita, joiden alkuperää ja toimintoja ei ole kunnolla tutkittu.
Uudenlainen kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja havaitseva kannettava ilmaisin parantaa säteilyturvallisuutta15.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen (STUK) kanssa kehittänyt uudenlaisen kannettavan monikäyttösäteilyilmaisimen, joka havaitsee käytännössä kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja. Laitteesta voivat hyötyä mm. teollisuuden ja lääketieteen säteilynkäyttäjät, viranomaiset, ydinenergia-ala, ensivasteen toimijat sekä sotilaskäyttäjät. Teknologialle on haettu patenttia, ja seuraavaksi selvitetään sen kaupallistamismahdollisuuksia.
Tutkimustieto ei puolla perusopetuksen kansallisia kokeita14.4.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Perusopetuksen kansallisia kokeita ei ole koskaan käytetty Suomessa. Kansallisilla kokeilla tarkoitetaan koko ikäluokalle toteutettavia pakollisia kokeita tavallisimmin matematiikassa ja kielissä. Kokeiden käyttöönottoa on viime aikoina pohdittu vastauksena koululaisten oppimistulosten heikentymiseen ja arvioinnin yhdenvertaisuuden ongelmiin. Tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, ettei valtakunnallisten kokeiden käyttöönottoa voida suositella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme