Hyvinvoivan tiimin jäsenet voivat olla miltei loppuunpalaneita – toisaalta huonosti voiva tiimi voi koostua hyvinvoivista yksilöistä
Sekä tiimin että yksilöiden hyvinvointi saavutetaan varmemmin, jos tiimissä on reflektointia ja huolenaiheiden jakamista, sekä hyvät suhteet kaikkien jäsenten välillä.
Uuden tutkimuksen mukaan hyvinvoivat tiimin jäsenet voivat muodostaa huonosti voivan tiimin, ja toisaalta hyvinvoivan tiimin jäsenet voivat olla miltei loppuunpalaneita. Tutkimustulokset on julkaistu äskettäin arvostetussa Journal of Organizational Behavior -lehdessä https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/job.2782
”Jos tiimissä keskitytään vain tiimitason hyvinvointiin ja tarpeisiin, siihen kuuluvilla yksilöillä voi olla vaarana palaa loppuun. Ja sama toteutuu myös päinvastoin: jos yksilöt välittävät vain itsestään, tiimin hyvinvointi kärsii”, kertoo Kauppakorkeakoulu Hankenin tutkijatohtori Emma Nordbäck.
Tutkimus suoritettiin korona-aikana, joka poikkeuksellisuudessaan edesauttoi ilmiön löytämistä. Tiimien hyvinvoinnista huolehtiminen korostuu edelleenkin työelämässä.
”Virtuaalisessa yhteistyössä yksilöiden ja tiimien erilaiset tarpeet korostuvat. Tutkimukseemme osallistuneista monet priorisoivat tiimiensä selviämistä ja ponnistelivat voimakkaasti niiden eteen oman hyvinvointinsa kustannuksella. Heidän riskinsä palaa loppuun kasvoi”, sanoo Aalto-yliopiston apulaisprofessori Niina Nurmi.
Toiset yksilöt taas priorisoivat omia tarpeitaan tiimin hyvinvoinnista välittämättä, jolloin moraali ja sitoutuminen tiimissä alkoivat kärsiä.
”Organisaatioissa tehdään paljon työntekijöiden hyvinvoinnin pulssimittauksia ja mitataan yksilöiden sitoutumista. Tiimin hyvinvointi on kuitenkin eri asia kuin yksilöiden hyvinvoinnin summa. Vaarana on, että yksilöhyvinvointia mittaavien kyselyjen tulokset saattavat näyttää tosi positiivisilta, vaikka samanaikaisesti voi olla, ettei tiimin yhteistyö toimi enää lainkaan”, Nurmi kertoo.
Tutkimus toteutettiin laadullisena päiväkirjatutkimuksena ja siihen osallistui yhteensä 69 jäsentä 12 eri tiimistä. Tutkijat mittasivat myös kyselyillä yksilöiden työn imua ja loppuun palamisen riskiä sekä tiimien hyvinvoinnin tasoa, kuten tiimin elinvoimaisuutta ja henkilösuhteiden laatua tiimin jäsenten välillä.
Hyvinvointia reflektoinnista
Vastauksissa selvisi myös, että ihmisten selviytymisstrategiat eivät useinkaan edesauta palautumista.
”Ihmiset eivät monesti tiedosta, mikä heitä stressaa ja mitä asialle pitäisi tehdä. Jos ihminen esimerkiksi kokee yksinäisyyttä, juokseminen yksin metsässä ei välttämättä ole paras ratkaisu. Vastaavasti kokousputken keskelle olisi hyvä luoda taukoja, jolloin ei olla ruudun ääressä”, Nordbäck sanoo.
Tutkimuksen mukaan sekä tiimi- että yksilötasolla parhaiten pärjäsivät tiimit, jotka reflektoivat paljon. Tiimin jäsenet jakoivat tällöin avoimesti omia kokemuksiaan ja huolenaiheitaan sekä mukauttivat toimintaansa kaikkien edun mukaisesti. Ja nämä tiimit ovat tutkimuksen mukaan vähemmistössä.
”Virtuaalikokouksissa keskustelu on hyvin tehtäväpainotteista”, Nurmi sanoo.
”Toisaalta työelämä on nyt hyvin yksilökeskeistä, jolloin tiimin hyvinvointi saatetaan ylipäätään unohtaa. Tällä on vaikutusta koko organisaation elinvoimaisuuteen. Tasapaino tiimin ja yksilöiden tarpeiden välillä on avainasemassa”, Nordbäck jatkaa.
Nordbäck ja Nurmi ovat työskennelleet pitkään yhdessä. Tutkijatiimiin kuuluivat myös Jennifer Gibbs (University of California), Maggie Boyraz (California State University), ja Minna Logemann (City University of New York).
“Ihmisten väliset suhteet ovat yksi voimakkaimpia motivaatiotekijöitämme. Tapaamme tutkijaviisikolla konferenssissa kerran vuodessa ja olemme pitkäaikaisia ystäviä. Kun teimme tutkimusta yhdessä, keskityimme aina ensin vartin hyvinvointiasioihin. Reflektoinnille kannattaa aina varata aikaa.”
Yhteystiedot:
Tutkijatohtori Emma Nordbäck
Kauppakorkeakoulu Hanken
p. 050 567 7528
sähköposti: emma.nordback@hanken.fi
Apulaisprofessori Niina Nurmi
Aalto-yliopisto
p. 050 577 1693
sähköposti: niina.nurmi@aalto.fi
Kuva: Oona Hilli, Aalto-yliopisto
Tietoja julkaisijasta
Kauppakorkeakoulu Hanken on Suomen vanhin kauppakorkeakoulu, joka toimii
Helsingissä ja Vaasassa. Se on johtava, kansainvälisesti akkreditoitu yliopisto, jolla on yli
sadan vuoden kokemus koulutuksesta ja tutkimuksesta talouden ja kauppatieteiden aloilta.
Kaikki Hankenin opetus perustuu sen korkeatasoiseen tutkimukseen. Hankenilla on läheiset
suhteet yritysmaailmaan ja yli 14 000 alumnin verkosto yli 70 maassa.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Svenska handelshögskolan
Fokus enbart på utsläpp gör hållbarhet till en prestation snarare än den bästa lösningen19.11.2024 10:39:11 EET | Pressmeddelande
I takt med att urbanisering och e-handel omformar vår värld har så kallade last-mile-leveranser blivit en kritisk länk i leveranskedjan och en central hållbarhetsutmaning. Ny forskning föreslår att ledare och forskare bör utveckla strategier som inte bara fokuserar på utsläpp, utan också balanserar miljömässiga, sociala och ekonomiska mål, samt främjar samarbete på individ-, organisations- och systemnivå.
Pelkkiin päästöihin keskittyvä kestävyystyö on näennäistä eikä tarjoa parasta ratkaisua19.11.2024 10:39:11 EET | Tiedote
Kaupungistumisen ja verkkokaupan muovatessa maailmaamme viimeisen kilometrin toimituksista on tullut toimitusketjun kriittinen osa ja keskeinen kestävyyshaaste. Uusi tutkimus viittaa siihen, että pelkästään päästöihin keskittyvien johtajien, kaupunkien päättäjien ja tutkijoiden tulisi mieluummin kehittää strategioita, jotka tasapainottavat ympäristöön, yhteiskuntaan ja talouteen liittyviä tavoitteita ja edistävät yhteistyötä yksilö-, organisaatio- ja järjestelmätasoilla.
Focusing only on emissions makes sustainability a performance rather than the best solution19.11.2024 10:39:11 EET | Press release
As urbanisation and e-commerce reshape our world, Last-Mile Delivery (LMD) has become a critical link in the supply chain and a pivotal sustainability challenge. New research suggests that managers, city leaders, and researchers who focus solely on emissions should rather develop strategies that balance environmental, social, and economic goals and promote collaboration across individual, organisational, and systemic levels.
Bergsrådet Marcus Wallenbergs Stiftelse stödjer inrättandet av professurer vid Svenska handelshögskolan och Aalto-universitetets handelshögskola12.11.2024 14:21:42 EET | Pressmeddelande
För att fira sitt 50-årsjubileum har Marcus Wallenbergs Stiftelse för Företagsekonomisk Forskning beslutat att stödja inrättandet av två professurer: en vid Svenska handelshögskolan (Hanken) och en annan vid Aalto-universitetets handelshögskola. Dessutom meddelar stiftelsen att den kommer att öka sitt årliga stöd till doktorandprogrammet Kataja avsevärt.
Vuorineuvos Marcus Wallenbergin säätiö tukee professuurien perustamista Kauppakorkeakoulu Hankeniin ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun12.11.2024 14:21:42 EET | Tiedote
Marcus Wallenbergin Liiketaloudellinen Tutkimussäätiö on päättänyt 50-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi tukea kahden lahjoitusprofessuurin perustamista: toinen Kauppaorkeakoulu Hankeniin ja toinen Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun. Lisäksi säätiö ilmoittaa lisäävänsä merkittävästi vuosittaista tukeaan Kataja-tohtoriohjelmalle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme