Kiertotalous vahvistaa Suomen vihreän siirtymän mahdollisuuksia

Kiertotaloudelta odotetaan lisäarvoa vihreän siirtymän ja Suomen talouden vahvistamisessa. Vuosina 2022–2024 toteutetun ”Suomen materiaalivirta-analyysi ja luonnonvarojen käytön skenaariotyö kiertotaloussopimuksen tueksi (MaViSkene)” -hankkeen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä siitä, miten kiertotalous voi vaikuttaa Suomen luonnonvarojen käyttöön ja niistä aiheutuviin ympäristö- ja talousvaikutuksiin.

Tutkimuksessa tuotettiin ajantasainen kuva Suomen luonnonvarojen käytöstä ja sen ympäristövaikutuksista. Lisäksi muodostettiin kolme luonnonvarojen käytön skenaariota vuodelle 2035, joille laadittiin arviot raaka-aineiden kulutukselle, päästöille sekä kansantaloudelle. 

Tulosten perusteella Suomen kansantalous on jo pitkään ollut hyvin materiaali-intensiivinen ja luonnonvarojen käyttö aiheuttaa huomattavia ympäristövaikutuksia. Kiertotalouden strategisessa ohjelmassa asetut luonnonvaratavoitteet ovat pääosin saavutettavissa kunnianhimoisimmassa hiilineutraalisuusskenaariossa. Tällöin raaka-aineiden kokonaiskulutus ei ylitä vuoden 2015 tasoa, ja materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistuu vuodesta 2015. Resurssituottavuudessa ei kuitenkaan päästä tavoitteeseen. Hiilineutraalisuustavoite voidaan saavuttaa vuoteen 2035 mennessä ryhtymällä tarvittaviin lisätoimiin mallinnettujen toimenpiteiden rinnalla. 

Puhdas energiasiirtymä vähentää merkittävästi Suomen päästöjä ja luonnonvarojen käyttöä jo nykyisten päätösten toteutuessa perusskenaariossa. Kiertotaloustoimenpiteet edistävät edelleen päästöjen laskua ja vahvistavat nieluja.

Talouskasvu irti raaka-aineiden kulutuksen trendistä

Vaikka tulokset ovat positiivisia, Suomen raaka-aineiden kulutus asukasta kohden säilyy korkealla tasolla globaalisti, ja resurssituottavuudessa jäädään kauas EU-maiden keskiarvosta. Siksi tarvitaan vielä voimakkaampaa talouskasvun ja raaka-aineiden kulutuksen irtikytkentää.

”Luonnonvarojen kulutusta pitäisi vähentää, ja se on mahdollista taloudellista hyvinvointia heikentämättä”, sanoo hankkeen mallinnuksesta vastaava erikoistutkija Hannu Savolainen Suomen ympäristökeskuksesta. 

Kiertotaloustoimenpiteiden kansantalouden tason vaikutuksista on vähän tutkittua tietoa, mutta niiden arvioinnille on suuri tarve. Suomessa ei ole ollut virallista seurantaa raaka-aineiden kulutukselle, edellinen arvio tehtiin vuonna 2019 Suomen ympäristökeskuksen toimesta. Tavoitteena oli ymmärtää kiertotaloustoimenpiteiden talous-, ilmasto- ja muut ympäristövaikutukset kansantalouden tasolla. 

”On tärkeää kohdistaa kiertotaloustoimenpiteitä sinne, missä saadaan suurimmat hyödyt”, Savolainen jatkaa.

Kohti hiilineutraalia kiertotalousyhteiskuntaa vuoteen 2035

“Kiertotalouden materiaalitehokkuutta edistävät ja hiilenkiertoon liittyvät ratkaisut tukevat mahdollisuutta saavuttaa Suomen hiilineutraalisuustavoite. Vaikutukset näkyvät niin energiaperäisten päästöjen edelleen vähenemisenä kuin maankäyttösektorin nettonielun vahvistumisena”, sanoo hankkeen vastuullinen johtaja, professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta. 

Kiertotaloustoimenpiteet ja puhdas energiasiirtymä ovat polku kohti hiilineutraalisuutta Suomessa. Tavoitteeksi asetettu hiilineutraalisuus vuoteen 2035 on mahdollista saavuttaa nykyisten päätösten ja merkittävien lisätoimien myötä.

Kiertotalous- ja hiilineutraalisuustavoitteisiin pääseminen edellyttää rahoitusta teknologia- ja infrastruktuuri-investointeihin ja uusien toimintamallien käyttöönottoa. Suotuisa investointiympäristö on avain uusien toimenpiteiden käyttöönottoon. Merkittäviä, konkreettisia kiertotalouden edistämisen keinoja ovat:

• Kiertotaloustoimenpiteitä tukeva lainsäädäntö ja lupakäytännöt
• Riittävä koulutus ja osaaminen
• TKI-rahoituksen suuntaaminen kiertotalouteen.

Ainutlaatuinen skenaariotyö

Nyt toteutettu skenaariotyö on Suomen ja maailmankin mittakaavassa ainutlaatuinen kiertotalousarviointi, jossa eri tutkimuslaitosten asiantuntijat ja sidosryhmät hahmottelivat yhdessä skenaarioiden sisältöä ja mahdollisia kiertotaloustoimenpiteitä. Työllä kuvataan ja arvioidaan ensimmäistä kertaa eri toimijoiden mahdollisuutta toteuttaa laaja-alaista kiertotaloussiirtymää ja sen vaikutuksia kansantalouteen ja ympäristöön. Skenaariotyö tukee myös kiertotalouden green deal -prosessia, jossa tavoitellaan eri toimijoiden vapaaehtoisia sitoumuksia kiertotalousohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2035 mennessä.

Hankkeessa tuotettujen laskenta- ja mallinnusjärjestelmien avulla edistetään luonnonvarojen käytön seurantaa ja kiertotaloustoimien vaikutusten arviointia. Työssä tuotettiin aikasarja ja analyysiä luonnonvarojen käytön kehityksestä vuosina 2020–2021, luonnonvarojen otosta ja käytöstä ympäristövaikutuksineen Suomessa vuonna 2019 ja aluetason tarkastelut maakunnittain vuoden 2015 aineistolla. Skenaariotyön avulla arvioitiin, miten eri toimialoilla, julkishallinnossa ja kotitalouksissa käyttöönotettavat kiertotaloustoimenpiteet vaikuttavat luonnonvarojen ottoon ja käyttöön Suomessa ja ulkomailla, ja millaisia ilmasto-, ympäristö- ja talousvaikutuksia näillä muutoksilla on kotimaassa.

Luonnonvarojen käytön talous- ja ympäristövaikutuksia arvioitiin laatimalla kolme erilaista tulevaisuuspolkua eli skenaariota vuodelle 2035:

1. Perusskenaario sisältää ilmastoon, energiaan ja kiertotalouteen liittyviä toimenpiteitä ja poliittisia ohjauskeinoja, jotka ovat jo voimassa tai joiden osalta on jo olemassa esimerkiksi investointipäätökset.
2. Kiertotalousskenaario sisältää perusskenaarioon nähden tehostettuja sekä uusia kiertotaloustoimenpiteitä sekä niiden kytkennät muihin sektoreihin muun muassa välituotteiden ja energian käytön kautta.
3. Hiilineutraalisuusskenaariossa tarkastellaan kiertotalouden strategisen ohjelman tavoitteiden lisäksi myös hiilineutraalisuuden saavuttamista vuonna 2035. Vähähiilisyyden vahvistamiseksi skenaarioon on lisätty uusia kiertotalous- ja ilmastotoimenpiteitä.

Skenaarioiden mallinnus toteutettiin Suomen ympäristökeskuksen kehittämän ENVIMAT-malliperheen ympäristölaajennetuilla talousmalleilla. Arviointi perustui MaViSkene-tutkimuskonsortion ja kiertotalouden green deal -prosessin laajan sidosryhmän yhteistyöhön, jossa arvioitiin kunkin toimialan merkittävimmät kiertotaloustoimet ja niiden mittakaava. 

Lisää kunnianhimoa ja toimintaa tukevia ohjauskeinoja

Suomi on tehnyt merkittävää työtä kiertotalouden edistämisessä jo pitkään. Päätöksentekijät ja erilaiset toimijat ovat tiedostaneet kiertotalouden mahdollisuudet vahvistaa Suomen vientivetoista taloutta ja työllisyyttä, samalla kun parannetaan ympäristön tilaa. 

Suomi on ottanut kiertotaloudesta johtoasemaa. Suomessa on otettu käyttöön maailman ensimmäinen kiertotalouden tiekartta sekä laadittu laajassa yhteistyössä yhteiskunnan eri toimijoiden kesken kiertotalouden strateginen ohjelma, jonka keskeisen tavoitteen mukaan hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta on menestyvän taloutemme perusta vuonna 2035.

Vaikka skenaariolaskelmissa useat tavoitteet näyttävät saavutettavilta, kiertotalouden toteuttamisessa tarvitaan reilusti lisää kunnianhimoa ja tehokkaita ohjauskeinoja. Näiden avulla voidaan varmistaa, että Suomi pysyy kestävän kehityksen tiellä ja se kilpailee jatkossakin kansainvälisesti kestävänä kiertotaloustoimijana.

Tutkittuun tietoon perustuvaa päätöksentekoa 

Kiertotalouden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää päätöksentekoa ja ohjausta, jotka perustuvat tutkittuun tietoon raaka-aineiden käytöstä ja niiden vaikutuksista. Hankkeen tutkijoiden mukaan Suomessa tarvitaan lisää ajantasaista tietoa kotimaan loppukäytön raaka-aineiden kulutuksesta sekä materiaalien kiertotalousasteesta. 

Materiaalivirtojen seuranta ja aineistopohjan kehittäminen ovat keskeisiä kansantalouden ja maakuntien tasolla. Lisäksi tarvitaan tietoa investointien materiaali- ja ympäristövaikutuksista vihreän siirtymän edistämiseksi. Säännöllinen mallien päivitys ja skenaariotarkastelut mahdollistavat eri kiertotaloustoimenpiteiden vaikutusten arvioinnin talouteen ja ympäristöön. Jatkotutkimuksissa on tärkeää syventyä tiettyihin sektoreihin ja toisaalta eri sektorien kytkeytymiseen, laajentaen mallinnettavien toimenpiteiden joukkoa ja tarkentaen laskennan lähtötietoja. 

Tutustu tuloksiin

”Suomen materiaalivirta-analyysi ja luonnonvarojen käytön skenaariotyö kiertotaloussopimuksen tueksi (MaViSkene) 2022–2024” -tutkimushankkeen tarkoituksena oli luoda valmiudet Kiertotalousohjelman tavoitteiden seurantaan sekä vahvistaa eri toimijoiden kiertotaloussitoumusten suunnittelun tietopohjaa parhaiden kiertotaloustoimien tunnistamiseksi ja käytäntöön viemiseksi. Hanketta johti Suomen ympäristökeskus (Syke). Toteuttajina Syken lisäksi olivat Geologian tutkimuskeskus (GTK), Luonnonvarakeskus (Luke), Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja Tilastokeskus. Hanketta ovat rahoittaneet ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Syke, GTK ja Luonnonvarakeskus.

• Hankkeen verkkosivu (syke.fi)

Hankkeen loppuraportti on julkaistu 12.3.2024 Valtioneuvoston julkaisusarjassa. 
Suomen kansantalouden materiaalivirrat ja niiden vaikutukset. Toteutunut kehitys ja kiertotalouden skenaariot vuodelle 2035. Suomen ympäristökeskus, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Luonnonvarakeskus, Geologian tutkimuskeskus, Tilastokeskus 2024. 

• Julkaisun pysyvä osoite on https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-759-1 (raportin arvioitu julkaisu on klo 9.16, jonka jälkeen linkki toimii.)

Hankekonsortion tutkijat kertovat lisää Suomen luonnonvarojen kulutuksesta sekä skenaariotyön tuloksista 12.3.2024 klo 13.00–15.00 webinaarissa, jonka järjestävät ympäristöministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö.

• Webinaarin ilmoittautuminen 11.3. mennessä (ym.fi)