Tutkija Tapio Rantala: Eduskunnan enemmistö kannattaa nykyistä metsätaloutta
Avohakkuiden kieltämistä koskenutta eduskuntakeskustelua tutkineen tutkijan, MMT Tapio Rantalan mukaan eduskunnan selvä enemmistö vastusti avohakkuiden kategorista kieltämistä valtion mailla. – Selvä enemmistö edustajista kannatti pääpiirtein nykyisen tyyppisen metsätalouden jatkamista niin valtion mailla kuin yksityismetsissäkin.
–Avohakkuiden korvaajaksi ehdotettua poimintahakkuisiin perustuvaa jatkuvaa kasvatusta ei kuitenkaan vastustettu kategorisesti juuri missään puheenvuorossa. Valtaosa edustajista suhtautui kuitenkin kriittisesti sen käyttöön ainoana metsänkäsittelytapana, mutta sen lisäämiseen soveliailla metsäkohteilla, kuten turvemailla, suhtauduttiin lähes poikkeuksetta myönteisesti, tulkitsee Helsingin Yliopiston Metsätieteiden osaston tutkija Rantala eduskuntakeskustelua.
Kansanedustajat jakautuivat ”Avohakkuut historiaan” kansalaisaloitetta koskeneessa keskustelussa puoluerajoja seuraten kahteen leiriin. - Suurempaan, pääpiirtein nykyisen kaltaista metsätaloutta kannattavaan joukkoon kuuluivat keskustalaiset, kokoomuslaiset, perussuomalaiset, sosialidemokraattiset ja kristillisdemokraattiset edustajat. Keskeinen yhdistävä ajatus oli, että hakkuumenetelmän valinta kannattaa tehdä ottaen huomioon olosuhteet, kuten puulajien kasvupaikkavaatimukset, puuston nykytila ja suojeluarvot, eikä metsänkäsittelyn menetelmänvalintaa kannata säädellä lakiin kirjatulla joustamattomalla kiellolla.
–Vihreiden ja vasemmistoliiton edustajat vaativat kansalaisaloitteen tavoin hyvin suuria muutoksia nykyisiin metsänhoidon käytäntöihin. Avohakkuiden vastustajia motivoiva tekijä vaikutti olevan varsinkin alarmistinen ajattelu, jonka mukaan suomalaisen luonnon hätätila ja ilmastokatastrofi perustelevat lähes poikkeuksettoman avohakkuiden kiellon, sanoo Rantala.
Keskustelu avohakkuista ja hyvästä metsähoidosta mielikuvatasolla
Tutkimuksessa analysoitiin luontojärjestöjen ”Avohakkuut historiaan” kansalaisaloitteesta käytyjä eduskuntakeskusteluja avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla. – Aloitteesta käytiin valiokuntakäsittelyn molemmin puolin vuosina 2019 ja 2021 kiivaita keskusteluita täysistunnoissa. Reilu viidennes kansanedustajista osallistui keskusteluihin, joissa kaikkiaan käytettiin 73 puheenvuoroa.
-Eduskuntakeskustelu tapahtui aika yleisellä mielikuvien tasolla, joita ohjasivat edustajien maailmankuvalliset käsitykset ja osaltaan ehkä myös puolueen yhtenäistävä kanta. Puulajeista, metsätyypeistä, etelästä ja pohjoisesta, lähtöpuustoista eikä perinteisemmästä luontaisesta uudistamisesta juurikaan puhuttu, tulkitsee Rantala tutkimustuloksia.
Mielikuvat ja odotukset jatkuvasta kasvatuksesta eivät kohtaa todellisuutta
Eduskuntakeskustelussa löytyi Rantalan mukaan myös yhteisiä näkemyksiä. – Haluttiin kannattavaa puunkasvatusta ja jalostamista, luonnon monimuotoisuuden suojelua, hiilensidontaa sekä luonnon virkistys- ja matkailukäytön edistämistä sekä metsätalouteen alueellista oikeudenmukaisuutta. Sen sijaan käsitykset erosivat voimakkaasti siinä, minkälaisilla metsänhoidon menetelmillä ja lainsäädännöllä näitä tavoitteita saavutetaan parhaiten.
Avohakkuiden vastustajat mielsivät niitä korvaamaan tarkoitetun jatkuvan kasvatuksen menetelmän tärkeimmiksi piirteiksi metsän peitteisyyden ja kookkaiden puiden säilyttämisen. - Sen sijaan he eivät yhdistäneet menetelmään lainkaan valopuiden, kuten männyn ja lehtipuiden, taimettumiselle ja hyvälle kasvulle välttämättömiä varsin voimakkaita harvennuksia ja pienaukkojen tekemistä.
- Jatkuvan kasvatuksen kannattajat eivät myöskään käsitelleet puheenvuoroissaan menetelmän ongelmia, vaikka niitä tuotiin laajasti esiin avohakkuukiellon vastustajien puheenvuoroissa. Vaikuttaa siis siltä, että kaikki mielikuvat ja odotukset jatkuvasta kasvatuksesta eivät täysin kohdanneet menetelmän käytännön toteuttamismahdollisuuksia. Jatkuvan kasvatuksen puolustajat tavoittelevat “kaikkea hyvää” yhdellä menetelmällä, joka on kuvattu varsin idealistisella tavalla.
Rantala pohtii, tulevatko jatkuvan kasvatuksen metsien väljyys ja tarvittavien pienaukkojen todellinen koko ja maanmuokkauksen tarve monelle epämiellyttävänä yllätyksenä, kun niihin varmaan törmää jatkossa metsissä yhä useammin. Metsäpuiden ekologia tulee meille kuitenkin jatkossakin annettuna, eikä siihen voi vaikuttaa poliittisilla päätöksillä.
Uusimman metsäntutkimustiedon tarvetta päättäjille
Metsäpolitiikan polarisoitumiskehitys on Rantalan mukaan huonoa varsinkin, jos se johtaa osapuolten normaalin kommunikaation katkeamiseen. – Tässä tapauksessa maa- ja metsätalousvaliokunnan toiminta asiantuntijakuulemisineen tuotti kuitenkin yksimielisen, kompromissihenkisen lausunnon. Tavoitteista ja arvoistakin oli tässä keskustelussa havaittavissa varsin laaja samanhenkinen käsitys, sen sijaan keinoista eli metsänhoidon menetelmistä puolestaan oli selvästi eriäviä käsityksiä, kuvailee Rantala.
– Vaikka eduskunnan täysistuntojen keskustelu oli ajoittain huomattavan kiivasta, saatiin maa- ja metsätalousvaliokunnan käsittelyssä aikaan kiiteltykin kompromissi. Keskustelun lopputuloksena voitaneen pitää valiokunnan kantaa jatkuvan kasvatuksen osuuden lisäämiseksi sopivilla kohteilla ja Metsähallituksen tuottotavoitteiden uudelleen arviointia.
Rantalan mukaan uusimman metsäntutkimustiedon popularisoinnille ja jakamisella kansanedustajille ja puolueille on selkeästi tarvetta. - Puolueiden ohjelmatyössä saisi olla enemmän metsäasiantuntemusta, sen sijaan että tietoa haetaan vahvistamaan omia ennakkokäsityksiä.
Markku Laukkanen
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tapio Rantala
tapio.rantala@helsinki.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Tämä journalistisin perustein laadittu artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –artikkelisarjaa. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätaloutta käsittelevistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön www.mmsaatio.fi –sivuilla sekä www.puussaontulevaisuus.fi –sivustolla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Yksityisteillä yli miljardin korjausvelka — Raskaat kuljetukset vaarassa heikon tieverkoston ja siltojen takia18.2.2025 11:48:42 EET | Artikkeli
Metsäkeskuksen Pohjois-Pohjanmaan elinkeinopäällikkö Timo Piston mukaan yksityisteiden huonokuntoiset sillat ja tieverkot uhkaavat raakapuun ja energiapuun kuljetuksia. –Metsäteollisuuden toiminta suoraan sidoksissa tieverkoston kuntoon. Metsäteollisuuden kuljetukset ovat raskaita, ja siltojen ja teiden on kestettävä suuria akseli- ja telipainoja. Jos infrastruktuuri pettää, se rajoittaa metsäteollisuuden toimintaa ja heikentää kilpailukykyä. Vuonna 2022 Venäjän sotatoimien seurauksena Metsäkeskuksessa käynnistettiin Tiesit-hanke puu- ja energiahuollon sekä huoltovarmuuden turvaamiseksi. – Yksityistieverkko on olennainen osa Suomen infrarakennetta, sillä se kattaa noin 80 prosenttia kaikista teistä eli 370 tuhatta kilometriä. Erityisesti metsä- ja maataloussektorit ovat riippuvaisia yksityisteistä ja niiden kunnosta. – Selvityshankkeessa on kartoitettu yksityisteiden kunto noin 230 000 km:n pituudelta sekä yksityistieverkon noin 13 tuhannesta sillasta yli 7000 sillan kunto. Tämänhetkis
Metsäjuristi Laura Harjunpää: Hakkuiden rajoittamisvaateille ei oikeudellisia perusteita— Rajoitusten pelossa tehdään aavistushakkuita10.2.2025 12:31:13 EET | Artikkeli
Metsätalouden juridiikkaan erikoistuneen juristin Laura Harjunpään mukaan poliittisilla perusteilla ei voida rajoittaa metsänhakkuita, koska omaisuudensuoja on turvattu perustuslailla. – Myös Euroopan ihmisoikeussopimuksessa on määritelty ihmisoikeudet ja perusoikeudet, joilla on hyvin vahva lainsäädännöllinen suoja ja asema, joihin kajoamista ei voida tehdä poliittisilla puheilla ja päätöksillä. –Kun viime aikoina on eri tahoilta vaadittu ilmastopolitiikan tavoitteiden saavuttamisen nimissä metsähakkuiden rajoituksia, puhutaan perusoikeuden rajoittamisesta. Täytyy hyvin tarkkaan punnita, miten pitkälle meneviä rajoituksia voidaan tehdä ja millä perusteilla. Metsänomistajat ovat Harjunpään mukaan tilanteesta huolissaan. – Rajoittamista vaativat puheenvuorot avautuvat yksittäisille metsänomistajille pelottavina ja kummallisina. Samaan aikaan kun he kokevat syyllistämistä julkisessa keskustelussa, puheet metsähakkuiden rajoittamisesta vaikuttavat metsänomistajiin siten, että tulee kysymy
Biojalostuksen tutkimustoiminta vahvistuu— Lahdessa kehitetään fossiilisia korvaavia tuotteita7.2.2025 10:13:09 EET | Artikkeli
Marjatta ja Eino Kollin Säätiö 2,5 miljoonan euron lahjoitus LUT-yliopistolle ja LAB-ammattikorkeakoululle vahvistavat biotalouden tutkimustoimintaa ja puutuotealan koulutusta merkittävästi Lahdessa. –Säätiö haluaa edistää metsäbiotalouden uusia mahdollisuuksia puupohjaisten ratkaisujen ja uusiutuvien sähköntuotannon menetelmien tutkimuksessa ja kehittämisessä, sanoo Säätiön asiamies, talousneuvos Esko Kolli. Kollin mukaan metsäpohjaisen biotalouden mahdollisuuksia ei ole aiemmin tunnustettu riittävästi. – Biotalous tukee Suomen ja Euroopan kilpailukykyä sekä vihreää siirtymää. Tavoitteena on, että uudet biotalouden tutkimus ja investointihankkeet saavat jatkossa yksityisen rahoituksen lisäksi tukea myös EU:lta. –Toivottavasti uusi komissio tuo biotalouden kehittämiseen konkretiaa lisäämällä alan T&K rahoitusta sekä tukemalla alan innovatiivisia kehityshankkeita. Tarvitsemme myös kansallisia julkisen vallan panostuksia, koska Suomella on kaikki mahdollisuudet olla metsäpohjaisen biotal
Suometsätieteen professori Annamari Laurén: Suometsien ennallistamisesta ei ilmastohyötyjä28.1.2025 07:40:00 EET | Artikkeli
Suometsätieteen professori Annamari Laurénin mukaan soiden ennallistamisesta ei saada ratkaisuja ilmaston lämpenemiseen. – Soiden ennallistamiseen asetetaan liian suuria odotuksia ilmastotavoitteiden suhteen. Ennallistaminen vaikuttaa ilmastoa lämmittävästi ainakin 100 vuotta, minkä jälkeen se alkaa tuottaa toivottavia tuloksia. Suometsien hiilitasetta on Laurénin mukaan tarkasteltava koko ekosysteeminä mukaan lukien sekä maan, että metsän hiilitase. – Ojitetut suot ovat hiilinieluja, silloin kun soiden puuston kasvu lasketaan mukaan. Jos suo kuivatetaan, maan hiilivarasto vähenee. Jos halutaan viilentää ilmastoa lyhyemmällä kuin sadan vuoden tähtäimellä, niin suometsät kannattaa pitää puustoisena ja kasvamassa ja nostaa pohjaveden pintaa tuotannossa olevissa suometsissä. –Tuottavia metsämaita ei lähtökohtaisesti pitäisi ennallistaa, koska ne ovat puuntuotannollisesti tärkeitä ja toimivat hiilinieluina. Jos ennallistaminen tehdään metsänhoito edellä, niin ei mennä kovasti pieleen. Sell
Metsäasiantuntijain Stefan Borgman: Vihamielinen metsäkeskustelu heikentänyt alan työhyvinvointia15.1.2025 07:10:00 EET | Artikkeli
Metsäalan Asiantuntijat ry:n puheenjohtajan Stefan Borgmanin mielestä vihamielinen ja syyllistävä metsäkeskustelu on heikentänyt merkittävästi metsäalan ammattilaisten jaksamista ja työhyvinvointia. –Kun metsäkeskustelussa nostetaan esiin epäkohtia, virheitä ja syyllisiä, se vaikuttaa alan ammattilaisten motivaatioon tehdä töitä metsien, metsänomistajien ja Suomen talouden hyväksi. – Valtamedioiden rooli ja dominointi metsäasioiden käsittelyssä herättävät kysymyksiä, sillä ympäristöasioiden tarkastelu on monesti suppeaa ja jättää taloudellisen sekä sosiaalisen kestävyyden näkökulmat huomioimatta. Metsätalouden parissa työskentelevien työpanoksesta ja jaksamisesta on kiinni, missä kunnossa Suomen metsät ovat. Borgman viittaa YTT Juhani Wiion valtamedioiden metsäuutisointia koskevaan selvitykseen, jonka mukaan metsiä käsitellään ensi sijassa ilmastopolitiikan, luontokadon ja hiilinielujen kautta. – Haastateltavina esiintyvät useammin ympäristöjärjestöjen, Ilmasto- ja Luontopaneelien edus
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme