Oppositiosta kirjallinen kysymys lapsiperheköyhyydestä

Hallitus vei syksyllä 2023 useita sosiaaliturvan leikkauksia eduskunnassa läpi. Kevätistuntokaudella on käsittelyssä ja edelleen tulossa lisää sosiaaliturvan heikennyksiä. Leikkauksia on tehty muun muassa asumistukeen, työttömyysturvaan ja toimeentulotukeen, minkä lisäksi usean sosiaaliturvaetuuden indeksikorotukset jäädytetään vuosiksi 2024–2027. Esimerkiksi asumistuen heikennykset astuvat voimaan muutaman viikon päästä ja tulevat tuntumaan monen perheen arjessa.

– Suomen sosiaali ja terveys ry:n laskelmien mukaan pienituloisten määrä tulee kasvamaan vuonna 2024 noin 40 000 henkilöllä, joista lähes 17 000 on lapsia. Sosiaaliturvan heikennyksillä on suuri vaikutus etenkin yksinhuoltajaperheisiin sekä pitkäaikaisesti tukea saaville ja useampaa tukea saaville perheille. Kannan huolta etenkin lapsiperheköyhyyden lisääntymisestä, korostaa eduskunnan monimuotoiset perheet -ryhmän puheenjohtajana toimiva Hamari.

Suomi toteuttaa eurooppalaisen lapsitakuun kansallista toimintasuunnitelmaa osana kansallisen lapsistrategian työtä ja raportoi EU:lle lapsiperheköyhyystilanteesta ja sen muutoksista. Hallituksen toimet ovat ristiriidassa Suomen aiemmin asettamien tavoitteiden kanssa.

– Suomi on myös EU:ssa ja YK:ssa sitoutunut vähentämään köyhyyttä. Nyt kuitenkin sosiaaliturvaan tehtyjen rajujen leikkausten myötä köyhyys ja toimeentulotuen tarve tulevat lisääntymään. Tutkitusti perheiden köyhyys on yhteydessä muun muassa lastensuojelun ja terveydenhuollon kuluihin. Tämä on sekä inhimillisesti että taloudellisesti kestämätöntä, huomauttaa aiemmin lastensuojelussa sosiaalityöntekijänä työskennellyt Marttila.

Sosiaaliturvan leikkausten, mukaan lukien indeksijäädytysten, valmistelussa perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointi on ollut selkeästi puutteellista. Asiaan kiinnittivät huomiota muun muassa oikeuskansleri ja lainsäädännön arviointineuvosto.

– Lapsiperheköyhyys on merkittävä kuormittava tekijä, joka voi heijastua pitkäaikaisesti lasten elämään ja hyvinvointiin. Perheen taloudelliset ongelmat saattavat myös heikentää lasten mahdollisuuksia taloudellisesti itsenäiseen elämään myöhemmin. Taloudelliset hankaluudet näkyvät nuorten elämässä esimerkiksi hoitoa vaativina mielenterveyden ongelmina, heikompina kouluarvosanoina sekä lyhyempänä koulutuspolkuna, muistuttaa Vihreiden puheenjohtaja Virta, joka johtaa eduskunnan turvallinen odotus ja vauva-aika -ryhmää.

Hamari, Marttila ja Virta kysyvät kirjallisessa kysymyksessään, miten hallitus aikoo varmistaa, että tulevissa hallituksen esityksissä lapsivaikutusten arviointi toteutetaan laadukkaasti, ja miten varmistetaan, että niiden ja jo aiemmin tehtyjen lasten ja lapsiperheiden taloudelliseen asemaan vaikuttavien lakiesitysten yhteisvaikutukset eivät muodostu kohtuuttomiksi eivätkä lisää lapsiperheköyhyyttä. Lisäksi he kysyvät, miten ja millä indikaattoreilla hallitus aikoo tehdä seuranta-arviointia jo tehtyjen sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksista lasten ja lapsiperheiden hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen, kuten eduskunta on lausumissaan edellyttänyt.