Saaren kartano lähiympäristöineen suojellaan rakennusperintölailla, Mynämäki
Saaren kartanon rakennuskanta ja sitä ympäröivä puistoalue suojellaan rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla. Suojelu kohdistuu rakennusten ulkoasun ja joidenkin rakennusten sisätilojen lisäksi rakennettuun viherympäristöön. Suojelupäätös ei vielä ole lainvoimainen.

Varsinais-Suomen ELY-keskus on tehnyt 7.3.2024 päätöksen, jossa Mynämäellä sijaitseva Saaren kartanon rakennuskanta ja sitä ympäröivä puistoalue suojellaan rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla (rakennusperintölaki, 498/2010). Suojeluasia otettiin vireille ELY-keskuksen omasta aloitteesta keväällä 2022. Kartano on ollut Koneen Säätiön omistuksessa vuodesta 2007.
Saaren kartano on ainutlaatuinen kokonaisuus
Pitkään jatkuneen asutuksen myötä Saaren kartanon alueella on rakennuksia eri ajoilta ja jäljellä on myös rakenteita keskiajalta lähtien. Vuonna 1779 valmistuneen ja Turun kaupunginarkkitehti C.F. Schröderin suunnitteleman mansardikattoisen päärakennuksen klassistinen ulkoasu on hyvin säilynyt. Rakennuksen arvot perustuvat keskeissalipohjakaavaan sekä 1600-luvun holvikellareihin. Vuonna 1770 valmistuneen keittiösiiven ja 10 vuotta myöhemmin valmistuneen lakeijasiiven lisäksi edustavaa asuinpiiriä täydentää ulkoarkkitehtuuriltaan ja sisätiloiltaan erityisen hyvin säilynyt käymälä. Käymälän vanhimmat piirteet ovat 1700-luvulta. Muut suojellut rakennukset ovat vanha-aitta, vilja-aitta, piha-aitta, puutarhakellari, puutarhavaja, pesutupa, sauna, renkitupa, kärryvaja, Jaakopin lato, riihi, konehalli, kuivurirakennus ja navetta.
Jo 1500-luvulla muodostunut asuinpiiri on säilyttänyt alkuperäisen muotonsa tähän päivään. Puutarhan, pihapiirin ja maisemapuiston sommittelu, rakenteet ja vanha kasvisto yhdessä tiestön kanssa ilmentävät alueen pitkää historiaa ja muodostavat arvokkaan rakennetun viherympäristön kokonaisuuden.
Saaren kartano on osa Mynälahden suurta kartanokeskittymää. Muita merkittäviä kartanoita lähialueella ovat mm. Louhisaaren ja Lehtisten kartanot.

Aiempina omistajina aatelissukuja ja valtion tutkimuskeskus
Saaren kartano on yksi harvoista säilyneistä kuninkaankartanoista ja sen ainutlaatuisuutta lisää monivaiheinen omistus sekä valtion laitosten toiminta kartanossa. Saaren kartano siirtyi Joakim Flemingin omistukseen 1520-luvulla. Everstinvirkatalona kartano toimi 1600–1700-luvuilla ja yhtenä tilan haltijana oli mm. Augustin Ehrensvärd, joka myös eli viimeiset vuotensa Saaren kartanossa. Aminoffien suku oli kartanon vuokralaisena vuodesta 1799 lähtien lähes 1940-luvun alkuun saakka. Moni tuntee Saaren kartanon myös Maatalouden tutkimuskeskuksen Lounais-Suomen koeasemana, joka toimi kartanossa vuosina 1959–2005.

Säilyttävä korjaus ja aktiivinen toiminta tukevat suojelua
Saaren kartanon rakennuskanta on kokenut monia muutoksia vuosisatojen aikana. Koneen Säätiön aikana useimmat rakennukset on kunnostettu kokonaan tai osittain. Korjaukset on tehty säilyttävän korjaamisen periaatteiden mukaan ja niissä on huomioitu arkeologinen kulttuuriperintö ja muinaismuistolain edellyttämät toimenpiteet. Korjaukset on tehty Museoviraston ohjauksessa ja laajojen korjaustöiden yhteydessä kaikista rakennuksista löydetyt kerrostumat sekä kaikki työvaiheet on dokumentoitu huolellisesti kartanon arkistoon.
Kartano toimii nykyään taiteilija- ja tutkijaresidenssinä. Päärakennukseen on kunnostettu toimisto- ja majoitustiloja. Sivurakennukset ja renkitupa ovat majoituskäytössä. Muut rakennukset palvelevat residenssin toimintoja mm. harjoitus-, esitys- ja näyttelytiloina. Nykyinen toiminta on sovitettu arvokkaaseen kulttuuriympäristöön ja Saaren kartanon alue tarjoaa hienot puitteet nykyiselle toiminnalle.
Lisätietoja:
Mia Puotunen, erityisasiantuntija
0295 022 912, mia.puotunen@ely-keskus.fi
Varsinais-Suomen ELY-keskus
Avainsanat
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Varsinais-Suomen ELY-keskus
Antalet hektar i miljöavtalen minskade med en fjärdedel i Egentliga Finland2.4.2025 12:31:47 EEST | Pressmeddelande
Behandlingen av de miljöavtal som ansökts 2023–2024 är på slutrakan vid NTM-centralen i Egentliga Finland. För alla avtalsarealer som ansöktes gjordes åren 2023–2024 en terrängsyn där man bedömde områdenas stödberättigande. Utifrån terrängsynerna har man varit tvungen att avslå över en fjärdedel av de ansökta arealerna.
Ympäristösopimusten hehtaarimäärät laskivat Varsinais-Suomessa neljänneksen2.4.2025 12:31:47 EEST | Tiedote
Vuosina 2023–2024 haettujen ympäristösopimusten käsittely on Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa loppusuoralla. Kaikille haetuille sopimusaloille tehtiin vuosina 2023–2024 maastokatselmointi, jossa arvioitiin alueiden tukikelpoisuus. Katselmointien perusteella yli neljännes haetuista aloista on jouduttu hylkäämään.
Garanterat närproducerat! Den riksomfattande Närmatsdagen invigs i Letala med temat försörjningsberedskap31.3.2025 10:29:07 EEST | Pressmeddelande
Närmatsdagen firas i Finland igen den 6–7 september. I år invigs evenemangshelgen i Letala. Programarrangörerna kan nu anmäla sig till både invigningen och Närmatsdagen i allmänhet.
Varmasti läheltä! Lähiruokapäivän valtakunnallisia avajaisia vietetään Laitilassa huoltovarmuusteemalla31.3.2025 10:29:07 EEST | Tiedote
Lähiruokapäivää vietetään Suomessa taas 6.–7. syyskuuta. Tänä vuonna tapahtumaviikonlopun valtakunnalliset avajaiset järjestetään Laitilassa. Ohjelmanjärjestäjien ilmoittautuminen sekä avajaisiin että yleisesti Lähiruokapäivään on nyt auki.
Karvialla jatketaan Säkkijoen sillan rakentamistöitä ja korjataan Meijerin silta26.3.2025 08:45:00 EET | Tiedote
Varsinais-Suomen ELY-keskus aloittaa Karvialla kahden sillan korjaukset. Tiellä 13313 (Rantatie) jatketaan Säkkijoen sillan rakentamistöitä, jotka keskeytyivät loppuvuodesta 2024. Tiellä 274 (Kiviluomantie) korjataan Meijerin silta. Säkkijoen sillan työt valmistuvat heinäkuussa 2025 ja Meijerin sillan työt lokakuussa 2025.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme