Suomalaisten mökkeilyn hiilijalanjälki arvioitiin ensimmäistä kertaa – uudella laskurilla selviää myös yksittäisen mökkeilijän päästöt
Mökkeilyyn liittyvä liikenne on suurin päästöjen lähde. Yksittäisten mökkeilijöiden välillä on kuitenkin suurta vaihtelua.
Suomessa on yli puoli miljoonaa kesämökkiä, ja yli puolet suomalaisista viettää aikaa mökeillä. Yhä useampi pohtii myös mökkeilyn ympäristövaikutuksia. Suomen ympäristökeskus Syke laski ensimmäistä kertaa suomalaisten mökkeilyn tuottamat kasvihuonekaasupäästöt. Tutkimusta rahoittivat maa- ja metsätalousministeriö (saaristoasiain neuvottelukunta SANK), ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus Syke. Yhteistyötahoina mukana ovat olleet Vapaa-ajan asukkaiden Liitto VAAL ry ja Suomen Omakotiliitto ry.
Syken toteuttaman tutkimuksen mukaan suomalaisten mökkeilyn kokonaishiilijalanjälki on noin 1,2 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa. Yhden mökin keskimääräinen hiilijalanjälki Suomessa on noin 2,3 hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa. Mökkeilyn osuus mökkeilevän suomalaisen keskimääräisestä vuosittaisesta hiilijalanjäljestä on 7,5 prosenttia. Laskenta perustuu pääsiassa vuoden 2021 tietoihin ja vuoden 2023 alussa käytössä olleisiin päästökertoimiin.
Mökkeilyn hiilijalanjälkilaskentaan sisältyvät mökkien energiankulutus, matkat mökille, mökiltä käsin tehtävät asiointimatkat, veneily sekä tavaroiden ja palveluiden kulutus. Laskelmaan eivät sisälly rakentamisvaihe, maankäyttösektorin päästöt, ruoka ja päivittäistavarat tai ulkomailla sijaitsevat mökit.
Eniten kasvihuonekaasupäästöjä syntyy mökkeilyyn liittyvästä liikenteestä. Mökkeilyn hiilijalanjälki koostuu liikkumisesta (58 %), energiankulutuksesta (19 %), tavaroiden ja palveluiden kulutuksesta (18 %) ja veneilystä (5 %).
Hiilijalanjälkilaskennan yhteydessä asiantuntijat selvittivät myös vuosien 2021–2023 energia- ja taloustilanteen vaikutuksia mökkeilyyn. Kyselytutkimukseen saatiin paljon vastauksia. Tämä vahvistaa käsitystä siitä, että mökkeilijöitä kiinnostavat energia- ja ympäristöasiat.
”Suomalaiset mökkeilijät kaipaavat ja hakevat tietoa mökkeilyn ympäristövaikutuksista, ja monet ovat jo tehneet toimia energiankulutuksen ja ilmastopäästöjen vähentämiseksi”, kertoo toiminnanjohtaja Marju Silander Suomen Omakotiliitto ry:stä.
Mökkien hiilijalanjälkien välillä on suuria eroja
Suomalaisten mökkien ominaisuudet, varustelutaso ja mökkeilyn tavat vaihtelevat, joten myös yksittäisten mökkien hiilijalanjälkien välillä on suurta vaihtelua. Tutkimuksen rinnalla laadittiin laskuri, jonka avulla jokainen voi halutessaan selvittää oman mökkinsä hiilijalanjäljen. Laskuriin syötetään tietoja mökkimatkoista, lämmityksestä, sähköstä, veneilystä sekä tavaroiden ja palveluiden kulutuksesta.
”Laskurimme auttaa ymmärtämään, mistä juuri oman mökin päästöt aiheutuvat. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulta Järvi- tai Itä-Suomeen mökille matkaavan perheen mökkeilyn hiilijalanjälkeä todennäköisesti kasvattaa pitkä automatka. Lähimökkeilijän hiilijalanjälkeen saattaa puolestaan eniten vaikuttaa mökin talvilämmitys”, kertoo erikoistutkija Johanna Niemistö Suomen ympäristökeskuksesta.
Mökkeilyn hiilijalanjälkeä voi pienentää monin eri tavoin. Mökkimatkan päästöjä voi vähentää vaihtamalla vähäpäästöisempään kulkutapaan ja pienentämällä matkasuoritetta. Kuten kotonakin, myös mökillä kannattaa käyttää energiaa säästäen ja valita energiatehokas talvilämmitysratkaisu. Mökkeilijän hiilijalanjäljen laskuri tarjoaa lisää vinkkejä ilmastofiksuun mökkeilyyn.
Mökkeilijän hiilijalanjäljen laskuri julkistetaan Kevätmessuilla perjantaina 22.3.2024 Helsingin Messukeskuksessa Kevätlavalla klo 13–13.30. Median edustajat voivat etukäteen tutustua mökkeilyn hiilijalanjäljen laskuriin täällä (laskurit.hiilineutraalisuomi.fi). Kevätmessuilla laskuria esittelevät tutkimuksen toteuttajat ja yhteistyökumppanit. Aihetta kommentoi kansanedustaja Pauli Aalto-Setälä. Lisätietoja ohjelmasta Kevätmessujen verkkosivuilla (kevatmessut.messukeskus.com).
Mökkeilyn hiilijalanjälki -tutkimushanketta rahoittivat maa- ja metsätalousministeriö (saaristoasiain neuvottelukunta SANK), ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus Syke. Yhteistyötahoina mukana ovat olleet Vapaa-ajan asukkaiden Liitto VAAL ry ja Suomen Omakotiliitto ry. Tutkimuksen toteutti Syke. Laskuri laadittiin yhteistyössä Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (Canemure) -hankkeen kanssa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Johanna NiemistöerikoistutkijaSuomen ympäristökeskus
Puh:+358 295 251 835johanna.niemisto@syke.fiMarju SilandertoiminnanjohtajaSuomen Omakotiliitto ry
Puh:+358 457 200 626marju.silander@omakotiliitto.fiTapio TervopuheenjohtajaVapaa-ajan asukkaiden Liitto VAAL ry
Puh:+358 400 609 476tapio.tervo@omakotiliitto.fiElina Aurijohtava asiantuntijamaa- ja metsätalousministeriö
Puh:+358 295 162 041elina.auri@gov.fiSanna Anderssonympäristöneuvosympäristöministeriö
Puh:+358 295 250 063sanna.andersson@gov.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Väitös: Pahamaineiset sinilevälajit hyödyntävät kevätkukinnan jälkeistä fosfaattia oletettua vähemmän19.11.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Rihmamaiset sinilevälajit, joista osa on myrkyllisiä, hyödyntävät kevätkukinnasta jäljelle jäävää fosfaattia oletettua vähemmän. Tähän tulokseen päädyttiin Mari Vanharannan väitöskirjassa, joka tarkastetaan 22.11.2024. Väitöskirjassa tutkittiin kevätkukinnan jälkeisen planktonyhteisön kykyä hyödyntää ylijäämäistä fosfaattia. Ylijäämäisen fosfaatin ja sinileväkukintojen välisen yhteyden ymmärtäminen on tärkeää sinileväkukintojen riskiarvioiden laatimisessa ja Itämeren rehevöitymisongelman hallitsemisessa.
Fosforläckaget från jordbruket kan minskas med hjälp av strukturkalk och jordförbättringsfiber som uppkommer som biprodukter i industrin14.11.2024 07:50:00 EET | Pressmeddelande
Användning av strukturkalk och jordförbättringsfiber som jordförbättringsmedel minskade erosion från åkrarna enligt en färsk studie. Därmed minskade också belastningen av fosfor på hav, sjöar och vattendrag. Belastningen från tillrinningsområdet minskade med omkring tio procent. På enstaka åkrar sjönk fosforhalterna i vattnet som rinner ut via täckdikena med upp till 70 procent. Strukturkalk och jordförbättringsfiber förbättrar markens struktur, vilket minskar läckaget från åkrarna till vattendragen. Studien visade också att skörden kan bli bättre. Effekterna av jordförbättringsmedel undersöktes för första gången för stora tillrinningsområden på över 100 hektar.
Maatalouden fosforikuormaa vesiin voidaan vähentää teollisuuden sivutuotteina syntyvillä rakennekalkilla ja ravinnekuidulla14.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote
Rakennekalkin tai ravinnekuidun käyttö pellolla maanparannusaineena vähensi uuden tutkimuksen mukaan kiintoaineen kulkeutumista pelloilta ja siten myös kiintoaineeseen sitoutuneen fosforin kuormitusta vesiin. Fosforikuorma valuma-alueelta väheni noin kymmenen prosenttia. Yksittäisillä pelloilla salaojavesien fosforipitoisuudet laskivat jopa 70 prosenttia. Rakennekalkki ja ravinnekuitu parantavat maan rakennetta, jolloin huuhtouma pelloilta vesiin vähenee. Tutkimus osoitti myös sadon paranemista. Maanparannusaineiden vaikutuksia vesistökuormitukseen tutkittiin ensimmäistä kertaa laajoilla, yli 100 hehtaarin valuma-alueilla.
Policy Brief: Limiting sulphate load of wastewaters calls for environmental quality standards7.11.2024 07:55:00 EET | Press release
The clean energy transition and the green transition are bringing mining and battery technology industries to Finland. As a result, sulphate discharges into inland waters and the Baltic Sea will increase. Sulphate also has beneficial effects in water bodies, and it is not currently classified as a harmful substance. However, a high local load may adversely affect aquatic organisms, especially in lakes with a naturally low sulphate concentration. In its new Policy Brief, the Finnish Environment Institute issues recommendations for reducing the harmful effects of the sulphate load in wastewaters.
Politiikkasuositus: Jätevesien sulfaattikuorman rajoittamiseksi tarvitaan ympäristönlaatunormit7.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote
Siirtyminen puhtaaseen energiaan ja vihreä siirtymä ovat tuomassa Suomeen kaivostoimintaa ja akkuteknologiateollisuutta. Tämän seurauksena jätevesien sulfaattikuorma sisävesiin ja Itämereen kasvaa. Sulfaatilla on vesistöissä myös hyödyllisiä vaikutuksia, eikä sulfaattia nykyisin luokitella haitalliseksi aineeksi. Suuri paikallinen kuorma voi kuitenkin vaikuttaa haitallisesti vesieliöstöön etenkin järvissä, joissa sulfaattia on niukasti. Suomen ympäristökeskuksen uusi Policy Brief -julkaisu antaa suosituksia jätevesien sulfaattikuorman haittojen vähentämiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme