Näin Suomi näkee: Noin 40 % suomalaisista pitää silmälasien merkitystä ulkonäköön ja persoonallisuuteen suurena – vain yhdelle neljästä merkitys on vähäinen
Silmäaseman toteuttaman Näin Suomi näkee -tutkimuksen* tulokset todistavat silmälasien vaikuttavan identiteettiin. Naiset kokevat silmälasien merkityksen miehiä useammin suureksi, ja vähäisin merkitys korostuu 70-vuotiaiden tai vanhempien ikäryhmässä. Kaikkiaan n. 71 % suomalaisista käyttää silmälaseja tai piilolinssejä ainakin joskus.
Suomalaiset hakevat kaikkiin tilanteisiin sopivia näkemisen ratkaisuja, mutta ovat halukkaita vaihtelemaan silmälasien ja piilolinssien välillä
Silmäaseman asiakasdata osoittaa, että suomalaiset käyttävät mielellään useaa näkemisen eri ratkaisua rinnakkain sen mukaan, mikä parhaiten kulloiseenkin käyttöön sopii: suuri osa suomalaisista onkin niin sanottuja silmälasien ja piilolinssien sekakäyttäjiä. Kaikkiaan 30 % valitsee käytettävän ratkaisun käyttötarkoituksen perusteella, ja tilanteella on vaikutusta noin 10 %:lle.
”Moni haluaa silti pelata varman päälle ja tietää, että yksikin laadukas ratkaisu riittää: yli puolet tutkimukseen vastanneista suomalaisista valitsee käytettävän ratkaisun sillä perusteella, että se sopii kaikkiin tilanteisiin. Erityisen hyvin kaikkiin tilanteisiin sopii tietysti silmäleikkaus, kunhan se on asiakkaalle soveltuva vaihtoehto. Näin Suomi näkee -tutkimuksen vastaajista 8 % on käynyt silmäleikkauksessa ja 24 % harkinnut sitä”, lääketieteen tohtori ja silmätautien erikoislääkäri, Silmäasema Sairaala Oy:n Ulla Näpänkangas sanoo.
Suomalaisasiakas ihastuu silmälaseissa väreihin ja tällä hetkellä pyöreisiin muotoihin
Silmäaseman asiakasdatasta selviää, että suomalainen käy silmälasiostoksilla yleensä noin kerran reilussa kolmessa vuodessa. Suomalaisasiakas panostaa erityisesti laadukkaisiin linsseihin, eikä toimi kehysten osalta yhtä merkkiuskollisesti kuin monet muut eurooppalaiset. Vastoin monia ennakkoluuloja, valitsee suomalainen kuitenkin monia muita eurooppalaisia todennäköisemmin omaan tyyliin sopivat, massasta erottuvat kehykset, jotka voivat olla myös värikkäät.
Suomalainen silmälasiasiakas on Silmäaseman asiakasdatan mukaan mieltymyksiltään varsin pohjoismainen. Suomalainen on skandinaavisen simppelin ja ajattoman tyylin ystävä, mikä näkyy myös silmälasikehyksissä. Kullanväriset metalliosat ottavat suomalaisten silmälaseissa murskavoiton hopeansävyisistä. Erityisen suosittuja ovat kylmänsävyiset kullat.
”Suomalaiset asiakkaat pitävät edelleen pyöreistä muodoista, vaikka silmälasimuoti on kansainvälisesti mennyt selkeästi kantikkaampaan suuntaan. Monia kuitenkin yllättää, että suomalaiset ostavat rohkeasti värejä: suosituimmat kehysvärit ovat viininpunainen, musta ja ruskea. Uusia nousijoita ovat erilaiset vihreät ja siniset, erityisesti petrooli. Vaikka väreissä on runsaasti hajontaa, on suomalaisten lempimetalli varsin selkeä: kullanvärinen kehys päätyy suomalaisten kasvoille huomattavasti todennäköisemmin kuin hopea. Tuoreimmaksi suosikiksi on noussut ruusukulta”, Silmäaseman kehyksistä vastaava tuotepäällikkö Hanna Airio kertoo.
Airio korostaa, että suomalaisasiakas tekee silmälasihankintansa tarveperusteisesti, eikä keskimääräinen suomalainen lähde silmälasiostoksille tietty tuotemerkki mielessä. Suomalainen saattaakin sijoittaa suhteessa muita eurooppalaisia suuremman summan kehysten sijaan linsseihin.
”Suomessa vaatimukset silmälaseille ovat erittäin korkeat: osaamme vaatia laseilta paljon esimerkiksi pitkän pimeän kauden vuoksi. Suomalainen haluaa ostaa kerralla hyvät lasit, jotka kestävät vuosia. Siksi suomalainen panostaa myös korkealaatuisiin kehyksiin, mutta erityisen tärkeitä ovat laadukkaat linssit, jotka ratkaisevat asiakkaan näkemisen haasteet. Suurissa eurooppalaisissa muotikaupungeissa valitaan Suomea enemmän huippumuotihuoneiden kehyksiä, ja brändi saa myös näkyä: suomalaisasiakas voi valita myös designer-kehykset, mutta usein hillitymmällä logolla. Suomalainen arvostaa vähäeleisyyttä, mutta erityisesti nuoremmat sukupolvet toimivat vanhempia brändivetoisemmin”, Airio kuvailee.
”Erityisesti ensi kesän aurinkolasimuoti on kuitenkin erittäin näyttävää: on paksuja sankoja, näyttäviä yksityiskohtia ja suuriakin logoja. Muhkeat muodot hallitsevat kesän mallistoja, vaikka samanaikaisesti mukana on myös kevyitä kehyksiä melko vaaleillakin linsseillä. Suomalaisten innokkuus värien kokeilemiseen antaa kuitenkin osviittaa siitä, että rohkeutta kokeiluun todella on – uskonkin, että villitkin trendit kotiutuvat meille ensi kesänä. Aurinkolasit eivät ole käytössä yhtä usein kuin silmälasit, joten aurinkolasit ovat myös matalamman kynnyksen tilaisuus kokeilla hiljaisen luksuksen sijaan jotakin näyttävämpää”, Airio ennustaa.
Naisasiakkaalle silmälasien uudistuminen on miehiä todennäköisemmin ulkonäöllisen uudistumisen hetki – ja joku lähtisi kotoa mieluummin ilman rintaliivejä kuin laseja
Silmäaseman asiakasdata paljastaa suomalaisten uusivan silmälasinsa noin kolmen vuoden välein. Naiset käyvät silmälasiostoksilla hieman miehiä useammin.
”Suomalainen naisasiakas hakee silmälasiostoksilla tapaa ilmentää omaa tyyliään ja saattaa hankkia uudet lasit vaihtelun vuoksi, kun kyllästyvät edellisiin. Naisasiakas hankkiikin miesasiakasta todennäköisemmin tietynlaiset lasit yhtä käyttötarkoitusta varten ja toiset toista. Miesten asiointi on tarveperusteisempaa: lasit saatetaan uusia vasta sitten, kun vanhat ovat hajonneet tai näkö selkeästi muuttunut. Moni mies haluaa ostaa mahdollisimman samanlaiset lasit edellisten tilalle, eikä hae muutosta. Asiakaskäyttäytyminen kuitenkin osoittaa, että yhä useampi mies seuraa muotia yhä tiiviimmin, mikä näkyy myös silmälasiostoksilla”, Airio kertoo.
”Myös Näin Suomi näkee -tutkimus tukee havaintoamme siitä, että silmälasien vaikutus persoonaan on suuri. Ne ovat suomalaisnaisille olennainen osa pukeutumista ja itseilmaisua. Eräs asiakkaamme kertoikin kerran ”lähtevänsä mieluummin ulos kodistaan ilman rintaliivejä kuin ilman silmälaseja””, Airio sanoo.
Suomalaiset valitsevat räätälöityjä ratkaisuja – moni on silmälasien ja piilolinssien sekakäyttäjä
Asiakasdatan mukaan asiakkaat valitsevat selkeästi itselle räätälöitäviä linssejä, jotka soveltuvat asiakkaan elämäntapaan. Suomalaiset käyttävätkin mielellään useaa eri ratkaisua rinnakkain sen mukaan, mikä parhaiten kulloiseenkin käyttöön sopii: suuri osa suomalaisista onkin niin sanottuja silmälasien ja piilolinssien sekakäyttäjiä.
”Piilolinssejä käytetään Suomessa vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Myös piilolinsseissä korostuu suomalaisten tietoisuus ja vaatimus laadukkaille materiaaleille: Suomessa käytetään muuta Eurooppaa enemmän kertakäyttöisiä ja silikonihydrogeelilinssejä. Erityisesti tänä keväänä myös monitehoisten piilolinssien suosio on kasvanut, eli yhä useampi on herännyt tietoon siitä, että piilolinsseillä voidaan korjata aivan samoja ongelmia kuin silmälaseillakin”, Airio kertoo.
Titaani: suomalaisten materiaalisuosikkierikoisuus
Mitä silmälasimateriaaleihin tulee, on Suomessa muuhun Eurooppaan nähden myös erikoisuus: Suomessa ostetaan erityisen paljon titaanikehyksiä.
”Muualla maailmassa titaanikehyksiä ostetaan erityisesti niiden keveyden vuoksi, mutta Suomessa moni valitsee titaanin myös siksi, että haluaa välttää nikkeliä sisältäviä materiaaleja. Vaikka todellisuudessa kaikki eivät välttämättä allergisoidu nykypäivän metallimateriaaleista samalla tavalla kuin parikymmentä vuotta, on Suomessa allergiatietoisuus varsin korkea. Titaani toki materiaalina osuu erittäin hyvin suomalaisten toiveisiin: se on paitsi kevyt ja allergisoimaton, myös kestävä ja pitkäikäinen valinta”, Airio kuvailee.
Monelle suomalaiselle erityisesti kestäviin tuotteisiin sijoittaminen on vastuullinen valinta, ja vastuullisuusaiheet kiinnostavat silmälasiostoksilla aiempaa enemmän. Eko-kehyksissä käytetään kierrätettyjä tai kierrätettäviä ja uusiutuvista luonnonvaroista valmistettuja materiaaleja. joiden valmistuksessa käytetään vähemmän ympäristölle haitallisia liuottimia
”Yhä useampi asiakkaamme valitsee ekomateriaaleista valmistetut kehykset, ja erityisesti nuoremmat sukupolvet saattavat tehdä ostopäätöksensä brändin arvojen ja tarinan perusteella. Suosittuja ekomateriaaleja ovat eko-asetaatti ja kierrätetty metalli”, Airio kertoo.
* Markkinointidata- ja analytiikkayritys Kantar Finland Oy:n toteuttama Näin Suomi näkee 2024 -tutkimus tehtiin helmikuussa 2024 ja siihen vastasi yhteensä 1041 iältään yli 18-vuotiasta. Otanta on painotettu väestöä edustavaksi.
Yhteyshenkilöt
Silmäaseman mediapäivystys (ark. 9-16)
Puh:+358 50 4781 508viestinta@silmaasema.fiLiitteet
Silmäasema on Suomen suurin näönhuollon ja silmäterveyden toimija. Näemme kokonaiskuvan niin asiakkaamme kohtaamisesta ja hoidosta, kuin suomalaisten silmäterveydestä. Silmäaseman yli tuhat näkemisen ja silmäterveyden ammattilaista hoitaa lähes miljoonaa asiakasta vuosittain. Silmäasemalla on lähes 150 optikkoliikettä ja silmälääkärikeskusta, 18 yksityistä silmäsairaalaa ja 7 julkisia silmäterveyspalveluita tarjoavaa yksikköä ympäri maan. Silmäaseman liikevaihto vuonna 2022 oli 203 miljoona euroa, ja henkilöstömäärä noin 1 000.
Kantar on maailman johtava markkinointidata- ja analytiikkayritys, sekä korvaamaton kumppani maailman menestyneimmille brändeille ja yrityksille. Yhdistämme merkityksellisimmän asenne- ja käyttäytymisdatan syvään asiantuntemukseen ja edistyneeseen analytiikkaan saadaksemme selville, miten ihmiset ajattelevat ja toimivat. Autamme asiakkaita kehittämään tulevaisuuden markkinointistrategioita ja toteuttamaan kestävää kasvua. Shape your brand future. | kantar.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Silmäasema Oy
Viisi ikänäkömyyttiä murrettu: silmälasit eivät laiskista silmiä eivätkä porkkanat korjaa näköä – eikä miinuslaseista pääsekään eroon ikääntyessä!30.10.2024 07:15:00 EET | Tiedote
Ikänäkö kehittyy ajan myötä kaikille: sillä tarkoitetaan 40–45 ikävuoden jälkeen alkavaa luonnollista lähinäön heikentymistä. Yleisyydestään huolimatta aiheeseen liittyy lukuisia myyttejä. mutta vain 33 %* myöntää kokevansa sen oireita.
Silmäaseman myymäläverkosto laajenee: Silmäasema osti Optikko Syrjänen Oy:n Ikaalisten-, Kankaanpään- ja Parkanon-toimipisteet14.10.2024 12:19:49 EEST | Tiedote
Silmäaseman myymäläverkosto kehittyy Pirkanmaalla ja Satakunnassa edelleen, kun Silmäasema Optiikka Oy on ostanut Optikko Syrjänen Oy:n Ikaalisten-, Kankaanpään- ja Parkanon-liiketoiminnan. Kauppa astuu voimaan 1. marraskuuta 2024 ja Optikko Syrjänen Oy:n työntekijät siirtyvät vanhoina työntekijöinä Silmäaseman palvelukseen. Kyseisten liikkeiden myötä Suomessa on jo 145 Silmäasema-myymälää.
Silmäasema ja EOE Eyewear yhteistyöhön: tuloksena uusi kestävän kehityksen kehysmallisto kierrätysmateriaalista27.9.2024 12:45:00 EEST | Tiedote
Silmäasema ja ruotsalainen EOE Eyewear ovat aloittaneet yhteistyön, jonka tuloksena syntyy uusi innovatiivinen ja kierrätetyistä materiaaleista valmistettu kehysmallisto. Uusi Katso Regrind -mallisto saapuu asiakkaiden saataville Silmäasema-myymälöihin syyskuun lopussa.
Myopiaa eli likinäköisyyttä hoidetaan silmälääkäreiden ja optometristien yhteistyönä – hoitolinssit ovat varteenotettava hoitokeino monille12.8.2024 08:15:00 EEST | Tiedote
Julkisuudessa on viime päivinä keskusteltu myopian eli likinäköisyyden hoitoon tarkoitetuista hoitolinsseistä. Käyty keskustelu on antanut ymmärtää, että silmälääkärit ja optometristit olisivat hoitolinssien käytöstä merkittävän erimielisiä. Silmäasemalla myopiaa hoidetaan silmälääkäreiden ja optometristien yhteistyönä, ja myopian hoitolinssejä suositellaan niille lapsille ja nuorille, joilla myopian etenemisvauhti tai riski etenemiselle on merkittävä.
Tutkimus: Ruutuajan vaikutus lasten näköön huolettaa 79 %:a suomalaisvanhemmista – muilta osin vain noin joka kolmas kantaa huolta lapsensa näkökyvystä ja silmäterveydestä6.8.2024 07:45:00 EEST | Tiedote
Vaikka noin joka kolmas 6-12-vuotiaan vanhempi huolehtii lapsensa näöstä ja silmäterveydestä paljon tai jonkin verran, samanaikaisesti joka viides vastaaja ei ole joko ajatellut asiaa tai ei koe asian koskevan lapsiaan. Useimmin tunnistetut lapsen näkemisen haasteiden oireet ovat päänsärky, silmien siristely, ruudun katsominen hyvin läheltä ja väsyminen lukiessa – sen sijaan levottomuuden tai keskittymiskyvyn häiriöt huonon näön oireina jäävät monelta vanhemmalta tunnistamatta. Tiedot selviävät Silmäaseman teettämästä lasten näkökykyyn liittyvästä tutkimuksesta*.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme