Kuntoutuspsykoterapiaa saavia toistaiseksi ennätysmäärä – kustannusten kasvu on tasaantunut viime vuosina
Vuonna 2023 Kelan kuntoutuspsykoterapiaa sai 64 500 suomalaista. Läpi 2000-luvun jatkunut asiakkaiden määrän kasvu on kuitenkin hidastunut ja kustannusten nousu tasaantunut. Tutkijan mukaan muutosten taustalla voi olla niin mielenterveyspalveluiden parempi saatavuus, terapeuttipula kuin tiukentuva taloustilannekin.

Kelan korvaamaa kuntoutuspsykoterapiaa sai vuonna 2023 ennätysmäärä suomalaisia, 64 500 henkilöä. Sekä terapia-asiakkaiden että maksettujen etuuksien määrä on moninkertaistunut vajaassa kymmenessä vuodessa. Siinä missä vuonna 2015 tukea sai alle 30 000 ihmistä, nyt määrä on yli tuplaantunut.
Psykoterapia on yleisin Kelan järjestämä kuntoutusmuoto. Kela korvasi kuntoutuspsykoterapiaa viime vuonna yli 105 miljoonalla eurolla.
Kustannukset nousivat edellisvuodesta parilla miljoonalla eurolla, mutta pidemmällä aikatarkastelulla kasvu on tasaantunut ja kustannusten suurin huippu toistaiseksi takana.
Muutosten taustatekijöistä tarvitaan lisätietoa
Kuntoutuspsykoterapiaa saavien yleisimmät diagnoosit ovat ahdistuneisuushäiriö ja masennustila. Kelan erikoistutkija Miika Vuori uskoo, että mielenterveysongelmista puhuminen on arkipäiväistynyt ja niihin uskalletaan hakea aiempaa herkemmin apua.
Tilanteen tasaantumisen syistä ei ole toistaiseksi tarkempaa tietoa, mutta Vuori nimeää useita mahdollisia selittäviä tekijöitä.
– Sekä työterveydessä että julkisella puolella on nykyisin mahdollisesti hieman aiempaa enemmän saatavilla mielenterveyspalveluita, kuten lyhytpsykoterapiaa. Tarkempaa tilastoa ei ole, mutta eri terapiamuotojen aiempaa parempi saatavuus saattaa heijastua pidempikestoiseen kuntoutuspsykoterapiaan hakeutumiseen, Vuori arvioi.
Yksi mahdollinen tekijä on vaikeus löytää terapeuttia. Kuntoutuspsykoterapiat toteutuvat etenkin yksilöpsykoterapioina.
Kuntoutuskustannusten kasvun tasaantumista saattaa selittää myös ihmisten heikentynyt taloustilanne, mikä voi heijastua käyntimääriin tai terapian kestoon.
– Vaikka Kela korvaa osan käyntimaksuista, asiakkaille jää myös itselleen maksettavaa. Tuloerojen on havaittu olevan yhteydessä kuntoutuspsykoterapiassa käyntiin, ja asiakkaat ovat hieman todennäköisemmin korkeamman tulo- ja koulutustason omaavia nuoria aikuisia.
Kuluvan vuoden suuntaa Vuori ei lähde ennakoimaan, mutta kuntoutuspsykoterapian kestoa ja käyttöä eri sosioekonomisissa ryhmissä on hänen mukaansa tärkeää seurata.
Tuen tavoite on taata opiskelu- ja työkyky
Kuntoutuspsykoterapian tavoite on edistää asiakkaan työ- ja opiskelukykyä. Kelan tukea voivat saada 16–67-vuotiaat suomalaiset, joiden opiskelu- tai työkyky on uhattuna diagnosoidun mielenterveyden häiriön takia. Terapiaa varten tarvitaan psykiatrin lausunto diagnoosista ja kuntoutustarpeesta.
Tukea voi saada enimmillään kolme vuotta, yhteensä enintään 200 kertaa. Kela korvaa yksilöterapiasta 57,6 euroa käynniltä. Käynnin hinta liikkuu sadan euron molemmin puolin.
Eniten tukea saavat työssäkäyvät, joiden määrä on noussut kymmenessä vuodessa jyrkästi. Myös opiskelijat hakevat ja saavat kuntoutuspsykoterapiaa yhä useammin, mutta kasvu ei ole ollut yhtä voimakasta.

Mielenterveysongelmat ovat myös yleisin syy työssäkäyvien pitkiin sairauspoissaoloihin. Viime vuonna yli 100 000 suomalaista sai sairauspäivärahaa mielenterveysongelmien vuoksi.
– Myös THL:n perusterveydenhuollon data kertoo ahdistuneisuushäiriö- tai masennusdiagnoosin saaneiden henkilöiden määrän kasvavan vuosi vuodelta. Tämä kertonee osaltaan siitä, että mielenterveysongelmien tunnistaminen on parantunut ja herkistynyt ja hoitoon hakeutuminen yleistynyt, Vuori sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Miika Vuorierikoistutkija, Kela
Puh:0206341790miika.vuori@kela.fiLinkit
Kansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.

Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA
Uttalande från FPA, Hyvil, Skatteförvaltningen samt städerna Esbo och Uleåborg: Datarörlighet bidrar till bättre tjänster och ökad effektivitet inom den offentliga sektorn13.3.2025 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Vårens val är rätt tillfälle att ta itu med ett allmänt erkänt problem som påverkar hur smidigt offentliga tjänster fungerar.
Kelan, Hyvilin ja Verohallinnon sekä Espoon ja Oulun kaupunkien julkilausuma: Tiedon liikkuvuus parantaa palveluja ja tehostaa julkista sektoria13.3.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Kevään vaalit ovat oikea hetki tarttua laajasti tunnustettuun ongelmaan, joka vaikuttaa ihmisten asiointiin ja palvelujen sujumiseen.
FPA har fått fler ansökningar om grundläggande utkomststöd än tidigare – Var fjärde sökande uppfyller inte villkoren för att få stöd12.3.2025 11:55:03 EET | Pressmeddelande
Den vanligaste orsaken till att en ansökan om utkomststöd avslås är att den sökande har så höga inkomster att villkoren för att få stödet inte uppfylls. En annan vanlig orsak är att kunden trots begäran inte har lämnat in de bilagor, t.ex. kontoutdrag, som behövs för ansökan.
Kelaan on tullut aiempaa enemmän perustoimeentulotukihakemuksia – Joka neljännellä hakijalla tuen saamisen ehdot eivät täyty12.3.2025 11:55:03 EET | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Pressrelease in English (kela.fi). Toimeentulotukihakemuksen hylkäämisen yleisin syy on se, että hakijalla on tuloja sen verran, että tuen saamisen edellytykset eivät täyty. Toinen tavallinen syy on se, että asiakas ei ole pyynnöstä huolimatta toimittanut hakemukseensa tarvittavia liitteitä, kuten tiliotteita.
Kela receives more applications for basic social assistance than previously – One in four applicants fails to meet criteria12.3.2025 11:55:03 EET | Press release
The most common reason for the rejection of an application for social assistance is that the applicant's income exceeds the criteria for social assistance. Another common reason is that the customer has not submitted the supporting documents, such as bank statements, that Kela needs to process their application despite requests to do so.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme