Prosentti suomalaisista omistaa yli puolet yksityishenkilöiden metsien hiilivarastosta

Suomen maankäyttösektori on ollut historiallisesti tärkeä nettonielu – se on siis sitonut enemmän hiilidioksidia kuin siitä on vapautunut. Maankäyttösektorin nettonielu on kuitenkin pienentynyt 2010-luvulta alkaen ja viime vuosina muuttunut jopa nettopäästölähteeksi. Kehitys vaarantaa sekä kansallisen hiilineutraaliustavoitteen että Euroopan unionin ilmastovelvoitteet.  

Datahuoneen tuore selvitys Hiilivaraston ja hiilinielujen jakautuminen Suomen yksityisomisteisissa metsissä yhdistää ensimmäistä kertaa metsänomistajien taustatiedot metsänkäyttöilmoitus- ja metsävara-aineistoihin. Tähänastinen tieto omistuksen jakautumisesta on perustunut kyselytutkimuksiin. Yksityisomisteisilla metsillä on merkittävä rooli hiilinieluna. 

Metsänomistus näyttää erilaiselta tuloluokittain 

Metsien omistus keskittyy voimakkaasti ylimpiin tuloluokkiin, vaikka metsien ja hiilivarastojen omistajia löytyy kaikista tuloluokista. Metsää omistaa noin 600 000 suomalaista, kuolinpesien osakkaat huomioiden jopa yli 700 000 henkeä eli noin 13 prosenttia kansasta. Eri tuloluokkien metsänomistajat ovat kuitenkin keskenään hyvin erilaisia. 

”Yksityismetsien omistajilla on tärkeä rooli hiilinielun tuottajina ja hiilivaraston ylläpitäjinä. Tällä tavoin yhdistettyä ja yhtä laajaa selvitystä metsänomistuksen jakautumisesta ei aiemmin ole Suomessa ollut”, tiivistää Helsingin yliopiston apulaisprofessori Lassi Ahlvik, yksi raportin laatijoista. 

Alimmissa tulokymmenyksissä metsänomistajat ovat keskimäärin vanhempia ja matalammin kouluttautuneita, ja heistä suurin ryhmä ovat eläkeläiset. Ylimmässä tulokymmenyksessä metsänomistus näyttää erilaiselta: metsänomistajat ovat useammin korkeasti koulutettuja ja työelämässä, ja eläkeläisten osuus tässä tuloluokassa on enää hieman alle kolmannes.  

Henkilömäärällisesti suurin osa metsänomistajista asuu kaupunkialueilla. Hiilivarastojen omistus ei kuitenkaan seuraa suoraan tätä jakoa. Hiilivarastoja omistavat erityisesti iäkkäät maaseudulla asuvat miehet, sillä maaseudulla asuvien omistajien metsäalueet ovat pinta-alaltaan suurempia. Myös esimerkiksi maaperään on sitoutunut hiilidioksidia, mutta tämä selvitys keskittyy erityisesti puuston hiilivarastoihin. 

Sääntelytoimet kohdentuvat omistuksen mukaan 

Yksityisomisteiset metsät, metsänomistajien päätökset ja niille luodut ohjauskeinot ovat keskeisessä roolissa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Omistuksen jakautuminen vaikuttaa merkittävästi siihen, miten hiilinielujen vahvistamiseen pyrkivä politiikka kohdentuu. Sekä tukimuotoiset että velvoite- ja pakotemuotoiset politiikkatoimet kohdistuvat metsänomistuksen jakautumisen mukaisesti rahallisesti ylimpiin tuloluokkiin.  

”Yksityismetsillä on tärkeä taloudellinen merkitys omistajilleen. Metsillä on kuitenkin paljon muutakin arvoa kuin hakatun metsän ja teollisuuspuun hinta: niillä on tärkeä rooli esimerkiksi hiilensidonnassa, ja vesistönsuojelussa. Nämä ulkoisvaikutukset tulisi mielestäni ottaa huomioon metsäpolitiikan ohjauskeinoja suunniteltaessa”, pohtii Ilmatieteen laitoksen tutkija Jaakko Juvonen.  

Datahuone-raportti 1/2024: Hiilivaraston ja hiilinielujen jakautuminen Suomen yksityisomisteisissa metsissä (pdf-tiedosto liitteenä).

Raportin lisämateriaalit, kuten kuvat csv-muodossa, löytyvät  täältä.