Prosentti suomalaisista omistaa yli puolet yksityishenkilöiden metsien hiilivarastosta
Metsät ovat merkittäviä hiilinieluja. Lähes puolet Suomen kaikesta metsäpinta-alasta on yksityishenkilöiden omistuksessa, joten metsänomistajien päätökset ja niille luodut kannustimet ovat ilmastonmuutoksen hillinnässä keskeisiä. Datahuoneen tuore selvitys kartoittaa metsänomistuksen jakautumista Suomessa.
Suomen maankäyttösektori on ollut historiallisesti tärkeä nettonielu – se on siis sitonut enemmän hiilidioksidia kuin siitä on vapautunut. Maankäyttösektorin nettonielu on kuitenkin pienentynyt 2010-luvulta alkaen ja viime vuosina muuttunut jopa nettopäästölähteeksi. Kehitys vaarantaa sekä kansallisen hiilineutraaliustavoitteen että Euroopan unionin ilmastovelvoitteet.
Datahuoneen tuore selvitys Hiilivaraston ja hiilinielujen jakautuminen Suomen yksityisomisteisissa metsissä yhdistää ensimmäistä kertaa metsänomistajien taustatiedot metsänkäyttöilmoitus- ja metsävara-aineistoihin. Tähänastinen tieto omistuksen jakautumisesta on perustunut kyselytutkimuksiin. Yksityisomisteisilla metsillä on merkittävä rooli hiilinieluna.
Metsänomistus näyttää erilaiselta tuloluokittain
Metsien omistus keskittyy voimakkaasti ylimpiin tuloluokkiin, vaikka metsien ja hiilivarastojen omistajia löytyy kaikista tuloluokista. Metsää omistaa noin 600 000 suomalaista, kuolinpesien osakkaat huomioiden jopa yli 700 000 henkeä eli noin 13 prosenttia kansasta. Eri tuloluokkien metsänomistajat ovat kuitenkin keskenään hyvin erilaisia.
”Yksityismetsien omistajilla on tärkeä rooli hiilinielun tuottajina ja hiilivaraston ylläpitäjinä. Tällä tavoin yhdistettyä ja yhtä laajaa selvitystä metsänomistuksen jakautumisesta ei aiemmin ole Suomessa ollut”, tiivistää Helsingin yliopiston apulaisprofessori Lassi Ahlvik, yksi raportin laatijoista.
Alimmissa tulokymmenyksissä metsänomistajat ovat keskimäärin vanhempia ja matalammin kouluttautuneita, ja heistä suurin ryhmä ovat eläkeläiset. Ylimmässä tulokymmenyksessä metsänomistus näyttää erilaiselta: metsänomistajat ovat useammin korkeasti koulutettuja ja työelämässä, ja eläkeläisten osuus tässä tuloluokassa on enää hieman alle kolmannes.
Henkilömäärällisesti suurin osa metsänomistajista asuu kaupunkialueilla. Hiilivarastojen omistus ei kuitenkaan seuraa suoraan tätä jakoa. Hiilivarastoja omistavat erityisesti iäkkäät maaseudulla asuvat miehet, sillä maaseudulla asuvien omistajien metsäalueet ovat pinta-alaltaan suurempia. Myös esimerkiksi maaperään on sitoutunut hiilidioksidia, mutta tämä selvitys keskittyy erityisesti puuston hiilivarastoihin.
Sääntelytoimet kohdentuvat omistuksen mukaan
Yksityisomisteiset metsät, metsänomistajien päätökset ja niille luodut ohjauskeinot ovat keskeisessä roolissa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Omistuksen jakautuminen vaikuttaa merkittävästi siihen, miten hiilinielujen vahvistamiseen pyrkivä politiikka kohdentuu. Sekä tukimuotoiset että velvoite- ja pakotemuotoiset politiikkatoimet kohdistuvat metsänomistuksen jakautumisen mukaisesti rahallisesti ylimpiin tuloluokkiin.
”Yksityismetsillä on tärkeä taloudellinen merkitys omistajilleen. Metsillä on kuitenkin paljon muutakin arvoa kuin hakatun metsän ja teollisuuspuun hinta: niillä on tärkeä rooli esimerkiksi hiilensidonnassa, ja vesistönsuojelussa. Nämä ulkoisvaikutukset tulisi mielestäni ottaa huomioon metsäpolitiikan ohjauskeinoja suunniteltaessa”, pohtii Ilmatieteen laitoksen tutkija Jaakko Juvonen.
Datahuone-raportti 1/2024: Hiilivaraston ja hiilinielujen jakautuminen Suomen yksityisomisteisissa metsissä (pdf-tiedosto liitteenä).
Raportin lisämateriaalit, kuten kuvat csv-muodossa, löytyvät täältä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lassi AhlvikApulaisprofessoriHelsingin yliopisto
Puh:+358 40 617 6877lassi.ahlvik@helsinki.fiJaakko JuvonenTutkijaIlmatieteen laitos
Puh:+358 50 573 7457jaakko.juvonen@fmi.fiLiitteet
Linkit
Datahuone on kansainvälisestikin ainutlaatuinen tietopohjaista päätöksentekoa edistävä yksikkö. Kolmivuotisen rahoituksen saanut Datahuone on VATT:n itsenäinen yksikkö, joka toimii kiinteässä yhteistyössä Taloustieteen keskus Helsinki GSE:n ja Tilastokeskuksen kanssa. Datahuoneen tavoitteena on tuottaa ajantasaisia rekisteritietoja hyödyntävää aikaisempaa tarkempaa ja nopeatempoisempaa analyysiä yhteiskunnallisten ja poliittisten ratkaisuiden vaikutuksista. Datahuoneen sivut löytyvät osoitteesta https://datahuonepilotti.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Datahuone
Datahuone: Työperusteisesti Suomessa oleskelevien joukossa työttöminä myös erityisasiantuntijoita30.8.2024 01:00:00 EEST | Tiedote
Työperusteisesti Suomessa oleskelevien reilun 20 000 palkansaajan joukossa työsuhde loppuu vuosittain noin joka kymmenennellä. Työttömäksi työnhakijaksi rekisteröityminen on harvinaisempaa. “Työperusteisesti Suomessa olevien työttömyysjaksot kestivät usein kauemmin kuin kolme tai kuusi kuukautta”, kertoo erikoistutkija Juho Alasalmi Datahuoneelta.
Datahuone vakinaistetaan – rahoitus lisättiin valtiontalouden kehyksiin25.4.2024 15:55:22 EEST | Tiedote
Nopeatempoista data-analyysia päätöksenteon tueksi tuottavan Datahuoneen rahoitus on lisätty valtiontalouden kehyksiin vuosille 2025–2028. Asiasta päätti valtioneuvosto tänään. Alun perin Datahuone käynnistettiin vuonna 2023 kolmevuotisena pilottiprojektina. Käytännössä päätös tarkoittaa Datahuoneen toiminnan vakinaistamista.
Datahuoneen ensimmäinen toimintavuosi oli menestys – mukana jo suurin osa ministeriöistä6.2.2024 14:00:01 EET | Tiedote
Tietoon perustuvan päätöksenteon pilottihanke Datahuone on edennyt yhteistyöhön lukuisten ministeriöiden kanssa, kuten VM, TEM, OKM ja OM. ”Laajennamme toimintaamme yhä uusille hallinnonaloille sitä mukaa, kun saamme käyttöömme niiden tarpeisiin sopivaa dataa”, sanoo Datahuoneen johtaja Henna Laasonen.
Datahuoneelle ehdotetaan lisärahoitusta vuodelle 202424.11.2023 14:50:37 EET | Tiedote
Hallitus ehdottaa Datahuoneelle 900 000 euron lisärahoitusta vuonna 2024. Lisärahoitus lähes tuplaisi Datahuoneen budjetin, joka on kuluvana vuonna noin 1,2 miljoonaa euroa. Lisärahoituksen turvin Datahuone kykenee tuottamaan dataan perustuvia analyyseja päätöksenteon tueksi nykyistä tehokkaammin.
Datahuone: Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on vaikuttanut Venäjän-kauppaa käyneiden yritysten liiketoimintaan vain vähän26.9.2023 07:00:00 EEST | Tiedote
Venäjän-tavarakauppaa harjoittaneiden suomalaisten yritysten kokonaistavaravienti ja -tuonti laskivat lähes välittömästi Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022, mutta kokonaisuutena sodan taloudelliset vaikutukset näiden yritysten liiketoimintaan ovat jääneet vähäisiksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme