Väitös: Toksikogenomiikka mahdollistaa turvallisemmat kemikaalit ilman eläinkokeita
Elämme jatkuvasti kasvavan kemikaalimäärän ympäröimänä. FM Laura Saarimäki tarttui tilanteen luomaan haasteeseen ja paneutui väitöstutkimuksessaan kemikaalien turvallisuusarviointiin. Hän selvitti, kuinka toksikogenomiikkaa voitaisiin hyödyntää kemikaalien terveyshaittojen perusteellisessa selvittämisessä ilman perinteisiä eläinkokeita. Tämä luo reitin kohti nopeampaa ja kestävämpää kemikaalien turvallisuusarviontia.
On arvioitu, että jopa tuhansia uusia kemikaaleja kehitetään viikoittain. Tämä vauhdikas innovointi mahdollistaa teollisen kasvun ja kehityksen sekä johtaa moniin arkea helpottaviin ratkaisuihin. Samalla se kuitenkin herättää huolta näiden kemikaalien mahdollisista haitoista niin ihmisten terveydelle kuin planeetallemmekin.
Kemikaalien turvallisuusarviointia suoritetaan sekä ennaltaehkäisevästi että niiden jo päädyttyä käyttöön. Ennakoivan arviointiprosessin tarkoituksena on suojella ihmisten terveyttä ja ympäristöä määrittelemällä altistumisrajoja sekä keinoja riskinhallintaan. Silti monet kemikaalien haittavaikutuksista havaitaan vasta vuosien kuluttua niiden käyttöönotosta laajojen tutkimusten ja epidemiologisen näytön avulla.
– EU:n tarkoista määräyksistä ja tiukoista prosesseista huolimatta vain murto-osa markkinoilla olevista kemikaaleista on tutkittu perusteellisesti niiden mahdollisten haittojen varalta. Ikävä tosiasia on, että nykyisillä keinoilla emme pysty kuromaan tätä kuilua kiinni. Nykyisellään kemikaalien turvallisuusarviointi on kaiken kaikkiaan liian kallista, hidasta ja työlästä, puhumattakaan kasvavasta paineesta jättää eläinkokeet menneisyyteen, Laura Saarimäki huomauttaa.
Tarve merkittävälle muutokselle kemikaalien turvallisuusarvioinnissa on tunnistettu maailmanlaajuisesti, mutta uusien menetelmien omaksuminen on ollut hidasta. Nykyinen turvallisuusarviointi perustuu pääasiassa pintapuolisesti havaittavien muutosten mittaamiseen. Siirtyminen kohti mekanistista ymmärrystä mahdollistaa haittojen paremman ennustamisen ja tukee samalla eläinkokeille vaihtoehtoisten mallien käyttöä. Lisäksi mekanistinen luonnehdinta auttaa selittämään, mikä biologinen mekanismi haittavaikutusten takana piilee. Se auttaa kehittämään strategioita haittojen lieventämiseksi niin kemikaalin rakenteen ja ominaisuuksien tasolla kuin lääketieteellisten keinojenkin kautta.
Toksikogenomiikka edustaa tällaisten mekanististen menetelmien ydintä. Se on ala, joka yhdistää niin sanotun omiikkatutkimuksen laskennallisiin keinoihin paljastaakseen kemiallisten altistusten molekyylitason mekanismit esimerkiksi soluissa, kudoksissa tai koko organismin tasolla. Väitöskirjassaan Saarimäki sukelsi syvälle toksikogenomiseen dataan ja määriteli ne ominaisuudet, jotka vaikuttavat toksikogenomisen näytön käytettävyyteen kemikaalien turvallisuusarvioinnissa. Lisäksi hän tutki, miten nämä ominaisuudet voidaan ottaa huomioon ja miten niitä voidaan parannella luotettavamman, vakaamman ja informatiivisemman lopputuloksen saamiseksi.
– Omiikkaan perustuvaa tutkimusta on käytetty jo kahden vuosikymmenen ajan monilla eri aloilla, mutta standardien puute on rajoittanut toksikogenomisen näytön soveltamista kemikaalien tuvallisuusarviointiin. Monimutkaisen datan analysointi voi olla haastavaa, eikä tulosten tulkinta ole yksiselitteistä. Pyrkimyksenäni oli paneutua niihin haasteisiin, jotka hidastavat tai estävät toksikogenomisen näytön käyttöä turvallisuusarvioinnissa, sekä kehittää järjestelmällisiä strategioita näiden haasteiden torjumiseksi ja ratkaisemiseksi, Saarimäki selventää.
Väitöstilaisuus perjantaina 3. toukokuuta
Filosofian maisteri Laura Saarimäen laskennallisen biologian alaan kuuluva väitöskirja Toxicogenomics Data for Chemical Safety Assessment: From Intrinsic Characteristics to Translational Potential tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 3.5.2024 kello 12 Arvo-rakennuksen auditoriossa F114 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Maurice Whelan Euroopan komission yhteisestä tutkimuskeskuksesta (JRC). Kustoksena toimii professori Dario Greco Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura Saarimäki
laura.saarimaki@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Ideologiset valinnat ovat ohjanneet suomalaista koulutuspolitiikkaa 2000-luvulla4.11.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan kasvatustieteen maisteri Tuomas Tervasmäki tutki 2000-luvun suomalaisia koulutuspoliittisia uudistuksia ja paljasti, miten ideologiset valinnat ovat ohjanneet suomalaisen koulutuspolitiikan kehittymistä tällä vuosituhannella. Tutkimus lisää ymmärrystä koulutuspolitiikan ideologisista piirteistä ja avaa poliittisia arvovalintoja julkiseen keskusteluun.
Tampereella keskustellaan kestävästä kriminaalipolitiikasta31.10.2024 10:27:07 EET | Tiedote
Kriminologian päivillä kuullaan esityksiä rikollisuuden ilmenemisestä, ennaltaehkäisystä ja kestävästä kriminaalipolitiikasta. Päivät keräävät 31.10–1.11 yhteensä 250 osallistujaa Tampereen yliopistoon. Tanskalainen professori Peter Fallesen tarkastelee kriittisesti lasten ja nuorten palveluiden vaikuttavuutta, sillä rikoskäyttäytymistä edeltää usein asiakkuus lastensuojelussa.
Väitös: Silkkipaperia ohuemmilla lasereilla ratkotaan tietoliikenteen, ilmastotutkimuksen ja lääketieteen haasteita31.10.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Miten valmistaa jotain, mitä ei voi nähdä paljain silmin tai koskettaa käsin? Heidi Tuorila etsii vastauksia tähän kysymykseen väitöstutkimuksessaan, joka käsittelee mikrometrikokoisten lasersirujen kehittyneitä valmistusmenetelmiä. Näillä hädin tuskin paljaalla silmällä näkyvillä siruilla voidaan luoda uuden sukupolven monikäyttöisiä valoa hyödyntäviä puolijohdepiirejä. Siruja voidaan käyttää esimerkiksi älykelloissa ja datakeskuksissa, mutta niitä on vaikea valmistaa.
Väitös: Kulttuurisen selviytymisen ymmärtäminen vaatii yhteisöllistä tietoa29.10.2024 08:15:00 EET | Tiedote
Ihmisten selviytymistä ja selviytymiskykyisyyttä lähestytään usein yksilötason ilmiönä. Selviytymisellä on kuitenkin myös kulttuurinen ulottuvuutensa, joka tulee huomioida ekologisessa siirtymässä. Yhteiskuntatieteiden maisteri Miina Kaartinen syventyi väitöstutkimuksessaan selviytymiseen monitieteisenä ilmiönä. Tutkimuksen tuloksena syntyi jäsennys kulttuurisesta sosiaalityöstä.
Teams, toimisto vai sekä että? Monipaikkainen työ vaatii luottamusta ja yhteistyökykyä24.10.2024 15:56:57 EEST | Tiedote
Lähi- ja etätyön eduista ja haitoista käydään kiivasta keskustelua. Teemaa on myös tutkittu: sekä etä- että lähityössä on tuottavuutta ja työhyvinvointia tukevia ja haastavia tekijöitä. Erityisesti tieto- ja asiantuntijatyössä tapojen yhdistäminen näyttää tuottavan parhaita tuloksia. Tutkijoiden mukaan johto ja henkilöstö ovat monipaikkaisesta työstä yksimielisempiä kuin julkisuudessa puhutaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme