Suomen kallioluonnosta on julkaistu laaja ja monipuolinen tietopaketti

Julkaisu on kaksiosainen loppuraportti luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvok­kaiden kallioalueiden inventoinnista, jota on tehty ympäristöministeriön toimeksiannosta suurimmassa osassa maatamme lukuun ottamatta Ahvenanmaata, suurinta osaa saaristoa ja Ylä-Lappia. Pääsääntöisesti inventointia ei ole ulotettu olemassa oleville suojelualueille, ku­ten kansallispuistoihin, luonnonpuistoihin ja muilla erityisillä suojelualueilla.

Nyt valmistunut loppuraportti valtakunnallisesti arvokkaista kallioalueista korvaa aikaisemmin julkaistut aluekohtaiset raportit. Rapotit ovat toimineet tietopohjana ja tausta-aineistona alueiden käytön suunnittelussa ja kuntien maa-aineslain mukaisessa lupamenettelyssä.

Luokittelu auttoi tunnistamaan arvokkaita alueita

Valtakunnallisesti arvokkaiden kallioalueiden inventointiaineisto (arvoluokat 1–4) käsit­tää yhteensä 1 286 kallioaluetta, joiden yhteispinta-ala on noin 137 000 hehtaaria. Arvoluokkiin 1–2 kuuluvat kallioalueet edusta­vat aineiston arvokkainta osaa. Näihin arvoluokkiin kuuluu yhteensä 186 kohdetta, joka edustaa noin 15 prosenttia valtakunnallisesti arvokkaan kallioaineiston kokonaismäärästä.

Valtakunnallisesti arvokkaiksi luokitellut kallioalueet ovat geologisten, biologisten ja maisemallisten piirteidensä takia hyvin erilaisia ja monimuotoisia. Aineisto sisältää geologisesti mielenkiintoisia sekä tieteen ja tutkimuksen kannalta tärkeitä kalliokohteita sekä biologi­sesti monimuotoisia, uhanalaista ja harvinaista lajistoa sisältävää kallioluontoa. Aineisto esittelee myös suuren joukon kallio­muotoja ja maaperäkerrostumia, joilla on merkitystä luontonähtävyyksinä tai huomattavaa maisemallista arvoa.

Raportissa esitellään valtakunnallisesti arvokkaiden kallioalueiden alueellisia piirteitä ja eroja. Valtakunnallisesti arvokkaita kallioalueita esiintyy eniten Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla, Etelä-Savossa, Keski-Suomessa ja Lapissa. Vähiten niitä löytyy vähäkallioiselta länsirannikolta Satakunnasta Pohjois-Pohjanmaalle.

Valtava kartoitustyö koottu yhteen

Inventoinnin maastotyöt tehtiin vuosina 1992–2004 ja sen osatuloksia on julkaistu vuosina 1992–2015 aluekohtaisina raportteina. Nyt valmistunut loppuraportti korvaa nämä aikaisemmin julkaistut aluekohtaiset raportit. Aineiston laajuuden takia julkaisu on saatavissa ainoastaan sähköisenä. Loppuraportin kaksi osaa muodostavat yhteensä 5 447-sivuisen kokonaisuuden.

Inventoinnin huo­mattavin yhteiskunnallinen ja luonnonsuojelullinen vaikutus näkyy nykyisin maakuntakaavoissa. Valtakunnallisesti arvokkaiden kallioalueiden yhteispinta-alasta on nykyisin suojeltu noin 20 % valtion tai yksityismaiden suojelualueina tai osana Natura 2000 -verkostoa.

Julkaisu on luettavissa ympäristöhallinnon verkkosivuilta: Valtakunnallisesti arvokkaat kallioalueet : Loppuraportti Osa I (urn.fi)

Tietoa kallioista ja kallioluonnosta löytyy myös osoitteesta: Geologinen monimuotoisuus (ymparisto.fi)