Väitös: Astman diagnosointi-iällä on oleellinen merkitys oireisuuteen, ennusteeseen ja liitännäissairastavuuteen
Astma on yleinen väestösairaus, johon voi sairastua missä iässä tahansa. Astma on myös hyvin vaihteleva oirekuvaltaan ja vaikeusasteeltaan. Lääketieteen lisensiaatti Jasmin Honkamäki osoitti väitöstutkimuksessaan, että korkeampi astman diagnosointi-ikä on yhteydessä vaikeampaan oireiluun, huonompaan ennusteeseen ja merkittävämpään liitännäissairastavuuteen.
Astmaa sairastaa Suomessa noin 10 prosenttia väestöstä. Jasmin Honkamäen väitöstutkimuksen tuloksissa Suomen astmaatikoista noin kahdella kolmasosalla astma oli todettu vasta aikuisiällä.
Honkamäki selvitti astman diagnoosi-iän yhteyttä astman remissioon, oireiluun ja oiretaakkaan sekä muihin yleisiin kroonisiin sairauksiin. Tulosten pohjalta astma vaikuttaisi olevan keskimäärin vaikeahoitoisempi, kun sairaus todetaan aikuisiällä. Honkamäki havaitsi, että erityisesti yli 40-vuotiaana diagnosoitu astma altistaa huonommalle paranemiselle ja vaikeammalle oireilulle.
Lisäksi astma ja astmalääkkeiden käyttö altistaa potilaita useille muille kansansairauksille, kuten osteoporoosille. Honkamäen saamien tulosten mukaan astmaatikoilla on enemmän muita kansansairauksia kuin henkilöillä, jotka eivät sairasta astmaa. Astmaatikkojen liitännäissairastavuus oli erilaista riippuen siitä, milloin astma oli diagnosoitu.
– Astman diagnosointi-ikä on tärkeä tekijä potilaan ennusteen kannalta. Kun astma todetaan myöhemmällä iällä, on se todennäköisemmin vaikeampi sairaus, johon liittyy myös enemmän liitännäissairauksia, mikä vaikeuttaa potilaiden hoitoa. Potilas pitäisi aina nähdä kokonaisuutena, ja tällä on erityisesti aikuisten astmaatikkojen parissa merkittävä rooli monisairastavuusriskin vuoksi, Honkamäki täsmentää.
Koska aikuisuudessa diagnosoidulla ja etenkin myöhäisessä aikuisuudessa diagnosoidulla astmalla näyttäisi olevan huomattava vaikutus väestön sairaustaakkaan, tulisi sen tutkimukseen, hoitoon ja seurantaan panostaa aikaisempaa enemmän resursseja.
Jasmin Honkamäki valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta vuonna 2022. Hän on alun perin Hämeenlinnasta, ja asuu nykyään Tampereella. Hän on väestöpohjaisesti astmaa tutkiva lääkäri ja Mehiläisen aluevastuulääkäri.
Väitöstilaisuus perjantaina 19. huhtikuuta
Lääketieteen lisensiaatti Jasmin Honkamäen keuhkosairauksien alaan kuuluva väitöskirja Epidemiology of asthma by age at diagnosis tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 19.4.2024 kello 12.00 Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Magnus Ekström Lundin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Hannu Kankaanranta Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jasmin Honkamäki
jasminhonkamaki@outlook.com
Kuvat
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Sosiaalinen media nielaisee käyttäjänsä: tutkimuksen mukaan identiteettikuplat pahentavat verkkoaddiktiota4.2.2025 10:16:19 EET | Tiedote
Internetin ja sosiaalisen median yleistyneellä käytöllä on sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia hyvinvointiin. Tampereen yliopiston Emerging Technologies Lab tutki sosiaalisen median identiteettikuplien yhteyttä Internet-addiktioon. Uusi tutkimus osoittaa, että identiteettikuplat altistavat Internetin liikakäytölle, mikä voi johtaa addiktioon.
Työuupumus uusiutuu huolestuttavan usein30.1.2025 13:00:00 EET | Tiedote
Työelämän tutkimuskeskuksen tutkimus tuo merkittävää tietoa työuupumuksen uusiutumisesta. Tulokset ovat huolestuttavia. Tutkimuskyselyyn vastanneista yhteensä 14 prosenttia kertoi useasta uusiutumiskerrasta – korkeimmillaan kahdella prosentilla vastanneista yli kolme kertaa.
Väitös: Vastasyntyneen sydämen syke nousee merkittävästi ensimmäisen elinviikon aikana30.1.2025 08:20:00 EET | Tiedote
Vastasyntyneillä erilaiset sydämen rytmin poikkeavuudet ovat yleisiä, mutta vaarattomien ja poikkeavien ilmiöiden erottaminen toisistaan voi olla haastavaa. Nykyiset viitearvot perustuvat pääosin 1980-luvulla tehtyihin Holter-tutkimuksiin, jotka eivät täysin vastaa kliinisessä työssä havaittuja löydöksiä. Lääketieteen lisensiaatti Asta Uusitalo hyödynsi väitöstutkimuksessaan nykyaikaista Holter-rekisteröintiä vastasyntyneen sydämen sykkeen ja rytmin tutkimisessa ja laati viitearvot vastasyntyneen sykkeelle.
Väitös: Karsastus vaikuttaa merkittävästi aikuisten elämänlaatuun28.1.2025 12:38:59 EET | Tiedote
Karsastus eli silmän tai silmien asentovirhe saattaa aiheuttaa toiminnallisten, fyysisten, haittojen lisäksi psykososiaalisia oireita, joihin osa aikuisista kaipaa tukea. Psykososiaaliset oireet ovat merkittäviä, ja ne tulisi huomioida terveyspalveluissa, toteaa TtM Anna Mason väitöstutkimuksessaan.
Väitös: Pitkän 1970-luvun työläiskirjallisuus monipuolistaa kuvaa ylipolitisoituneeksi leimatusta aikakaudesta28.1.2025 11:56:17 EET | Tiedote
”Hullusta vuodesta” 1968 alkaneen ja presidentti Urho Kekkosen eroon päättyneen pitkän 1970-luvun aikana Suomi hiljalleen keskiluokkaistui. Samalla aikakausi oli yhteiskuntaluokkaan kiinnittyneen julkisen keskustelun – luokkapuheen – kukoistuskausi. Jussi Lahtinen osoittaa väitöstutkimuksessaan, että työväenluokkaista luokkapuhetta tuotettiin tällöin mitä moninaisimmista näkökulmista. Dogmaattinen laitavasemmistolaisuus oli vain yksi osa julkista keskustelua.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme