Väitös: Astman diagnosointi-iällä on oleellinen merkitys oireisuuteen, ennusteeseen ja liitännäissairastavuuteen
Astma on yleinen väestösairaus, johon voi sairastua missä iässä tahansa. Astma on myös hyvin vaihteleva oirekuvaltaan ja vaikeusasteeltaan. Lääketieteen lisensiaatti Jasmin Honkamäki osoitti väitöstutkimuksessaan, että korkeampi astman diagnosointi-ikä on yhteydessä vaikeampaan oireiluun, huonompaan ennusteeseen ja merkittävämpään liitännäissairastavuuteen.
Astmaa sairastaa Suomessa noin 10 prosenttia väestöstä. Jasmin Honkamäen väitöstutkimuksen tuloksissa Suomen astmaatikoista noin kahdella kolmasosalla astma oli todettu vasta aikuisiällä.
Honkamäki selvitti astman diagnoosi-iän yhteyttä astman remissioon, oireiluun ja oiretaakkaan sekä muihin yleisiin kroonisiin sairauksiin. Tulosten pohjalta astma vaikuttaisi olevan keskimäärin vaikeahoitoisempi, kun sairaus todetaan aikuisiällä. Honkamäki havaitsi, että erityisesti yli 40-vuotiaana diagnosoitu astma altistaa huonommalle paranemiselle ja vaikeammalle oireilulle.
Lisäksi astma ja astmalääkkeiden käyttö altistaa potilaita useille muille kansansairauksille, kuten osteoporoosille. Honkamäen saamien tulosten mukaan astmaatikoilla on enemmän muita kansansairauksia kuin henkilöillä, jotka eivät sairasta astmaa. Astmaatikkojen liitännäissairastavuus oli erilaista riippuen siitä, milloin astma oli diagnosoitu.
– Astman diagnosointi-ikä on tärkeä tekijä potilaan ennusteen kannalta. Kun astma todetaan myöhemmällä iällä, on se todennäköisemmin vaikeampi sairaus, johon liittyy myös enemmän liitännäissairauksia, mikä vaikeuttaa potilaiden hoitoa. Potilas pitäisi aina nähdä kokonaisuutena, ja tällä on erityisesti aikuisten astmaatikkojen parissa merkittävä rooli monisairastavuusriskin vuoksi, Honkamäki täsmentää.
Koska aikuisuudessa diagnosoidulla ja etenkin myöhäisessä aikuisuudessa diagnosoidulla astmalla näyttäisi olevan huomattava vaikutus väestön sairaustaakkaan, tulisi sen tutkimukseen, hoitoon ja seurantaan panostaa aikaisempaa enemmän resursseja.
Jasmin Honkamäki valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta vuonna 2022. Hän on alun perin Hämeenlinnasta, ja asuu nykyään Tampereella. Hän on väestöpohjaisesti astmaa tutkiva lääkäri ja Mehiläisen aluevastuulääkäri.
Väitöstilaisuus perjantaina 19. huhtikuuta
Lääketieteen lisensiaatti Jasmin Honkamäen keuhkosairauksien alaan kuuluva väitöskirja Epidemiology of asthma by age at diagnosis tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 19.4.2024 kello 12.00 Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Magnus Ekström Lundin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Hannu Kankaanranta Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jasmin Honkamäki
jasminhonkamaki@outlook.com
Kuvat
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Oikea-aikainen ohjaus luo turvallisuutta lennonjohtajien koulutuksessa23.4.2025 10:59:36 EEST | Tiedote
Lennonjohtajat ovat vastuullisia ammattilaisia, joiden tehtävänä on varmistaa lentoliikenteen sujuvuus ja turvallisuus. Yhteiskuntatieteiden maisteri Inka Koskela tarkastelee väitöskirjassaan lennonjohtajien koulutusta ja siihen liittyvää ohjaustoimintaa vuorovaikutuksen näkökulmasta. Tutkimus osoittaa ohjauksen merkityksen koulutustilanteissa, joissa harjoitellaan monimutkaisia työtehtäviä turvallisuuskriittisissä olosuhteissa.
Väitös: Valta-asema selittää presidentin kansansuosiota Euroopan puolipresidentiaalisissa maissa23.4.2025 10:18:54 EEST | Tiedote
YTM Maarika Kujanen tutki väitöskirjassaan presidentin suosiota ja julkista asemaa Euroopan puolipresidentiaalisissa maissa. Kujasen tutkimustulokset osoittavat, että presidentin heikompi valta-asema selittää paitsi presidentin korkeampaa suosiota suhteessa muihin poliittisiin instituutioihin myös sitä, missä määrin presidentin suosio reagoi poliittisessa ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Toisaalta myös puoluepoliittisella ulottuvuudella sekä presidentin ja pääministerin välisellä vuorovaikutuksella on merkitystä, eikä presidentin suosiollinen asema päivänpolitiikan ulkopuolella suojele valtaoikeuksiltaan heikompiakaan presidenttejä loputtomasti.
Väitös: Opettajat ovat keskeisessä roolissa oppilaiden opiskeluinnon tukemisessa – myös vertaisilla ja vanhemmilla on vaikutusta23.4.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
Kasvatustieteen maisteri Pihla Rautanen tutki väitöskirjassaan alakoululaisten opiskeluunsa kokemaa sosiaalista tukea opettajalta, vertaisilta ja vanhemmilta sekä tuen yhteyksiä oppilaiden opiskeluintoon. Koulutyön kokeminen itselle tärkeäksi ja innostavaksi vahvistaa oppimista ja myönteisiä suhteita opettajiin ja vertaisiin koulussa. Sillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia myös myöhempään osallisuuteen yhteiskunnassa aikuisena.
Altistuminen myrkyllisille metalleille sota-alueilla vaarantaa lapsen varhaista kehitystä22.4.2025 11:05:04 EEST | Tiedote
Edistynyt sotateknologia altistaa siviilejä useille myrkyllisille metalleille. Uusi psykologian alan tutkimus antaa näyttöä siitä, että äidin ja vastasyntyneen altistuminen myrkyllisille metalleille sotaoloissa vaarantaa lasten motorista, kognitiivista ja emotionaalista kehitystä. Koska imetystä ensimmäisten kuukausien aikana pidetään yleisesti suotuisana lapsen terveydelle, tutkijoita kiinnosti myös imetyksen rooli metallialtistuksessa ja sen yhteydessä kehitysongelmiin.
Pasi Toivonen Tampereen yliopiston journalistiikan työelämäprofessoriksi16.4.2025 13:07:09 EEST | Tiedote
Toimittaja ja tuottaja Pasi Toivonen on valittu Tampereen yliopiston journalistiikan työelämäprofessoriksi lukuvuodelle 2025–2026. Pitkän uran Yleisradiossa tehnyt Toivonen aloittaa tehtävässä elokuussa 2025.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme