Uusi seulontatapa löytää entistä tarkemmin hoitoa vaativat eturauhassyövät
Tampereen ja Helsingin yliopistojen tutkimus osoittaa, että uudella kolmiportaisella eturauhassyövän seulontamenetelmällä voidaan löytää huomattava määrä hoitoa vaativia syöpiä. Väestön seulontaohjelmia ei ole aloitettu Suomessa eikä useimmissa muissa maissa.

Tampereen ja Helsingin yliopistojen johdolla tehtävä ProScreen-tutkimus selvitti kolmiportaisen syöpäseulonnan toimivuutta. Tavoitteena oli selvittää, voidaanko uudella seulontatavalla vähentää eturauhassyöpäkuolleisuutta tehokkaasti ja samalla vähentää aiempien seulontamenetelmien suurinta ongelmaa: merkityksettömän eturauhassyövän ylidiagnosointia.
Osa eturauhassyövistä on merkityksettömiä, sillä ne eivät etene hoitamattomanakaan oireiseen vaiheeseen. Hyväennusteisen syövän hoitaminen ei siis tuota hyötyä, mutta itse hoito aiheuttaa silti elämänlaadun haittoja potilaalle.
Tutkimuksessa molemmat veritestit olivat positiivisia seitsemällä prosentilla osallistujista, minkä jälkeen heidät kutsuttiin eturauhasen magneettikuvaukseen. Noin puolella näistä miehistä havaittiin magneettikuvauksessa epäilyttävä alue, josta otetiin koepala. Lopulta syöpä löydettiin noin kahdelta prosentilta tutkimukseen osallistuneista. Kliinisesti merkityksettömiä syöpiä todettiin neljä tuhatta miestä kohti.
– Olemme aiemmin osoittaneet, että PSA-seulonnalla voidaan hieman pienentää eturauhassyövän aiheuttamaa kuolleisuutta. PSA-seulonta tuottaa kuitenkin niin paljon tarpeettomia syöpädiagnooseja, että haitat ylittävät hyödyt. Uudet tulokset osoittavat, että nyt käytetty kolmiportainen menetelmä tuottaa vähemmän tarpeettomia syöpädiagnooseja kuin PSA-seulonta, toteaa tutkimusta johtanut epidemiologian professori Anssi Auvinen Tampereen yliopistosta.
Hyväennusteisen syövän toteamisesta ei ole hyötyä
Osa eturauhassyövistä on merkityksettömiä eli ne eivät etene oireiseen vaiheeseen. Tutkimuksen toinen vetäjä, urologian professori Antti Rannikko Helsingin yliopistosta muistuttaa, että piileviksi jäävien syöpien toteamisella ei saavuteta mitään hyötyä eikä niiden löytämiseen tule edes pyrkiä.
– Valtaosa aiemmalla PSA-seulonnoilla löydetyistä kasvaimista on matalan riskin tapauksia, jotka todennäköisesti edustavat ylidiagnostiikkaa. Suurin osa niistä ei etene oireiseen vaiheeseen hoitamattomanakaan. Jos hyväennusteinen eturauhassyöpä todetaan, on ensisijainen hoito aina seuranta, Rannikko sanoo.
Paikallisen eturauhassyövän hoitona käytetään yleensä eturauhasen poistoleikkausta tai sädehoitoa. Hoidon yleisiä haittavaikutuksia ovat erektiohäiriö, virtsankarkailu, tiheävirtsaisuus ja suolisto-oireet.
Seulonnan päätavoite on vähentää kuolleisuutta
Tutkimus kattoi yhteensä yli 60 000 iältään 50–64-vuotiasta miestä, jotka arvottiin joko kolmiportaiseen seulontaan tai vertailuryhmään, jossa miehet olivat vain seurannassa.
Tutkimus jatkuu ja siihen kutsuttava väestö laajenee kattamaan myös Tampereen ja Helsingin lähikuntien miehet. Aiemmin osallistuneita miehiä kutsutaan uuteen seulontaan 2–6 vuoden kuluttua ensimmäisen seulontakierroksen tulosten perusteella.
Väestön seulontaohjelmaa ei toistaiseksi ole aloitettu Suomessa, mutta seulonta on noussut terveyspoliittiseen keskusteluun.
Tutkijoiden mukaan uuden seulontamallin hyödyistä on vasta alustavaa näyttöä. Tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että merkittäviä hyötyjä voitaisiin tulevaisuudessa saavuttaa. Hyötyjä voidaan arvioida vasta noin 10 vuoden seurannan perusteella, kun saadaan tietoa eturauhassyöpäkuolleisuudesta.
– Syöpäseulonnan päätavoite on aina kuolleisuuden vähentäminen. Syöpäseulontaa koskevan päätöksenteon pääkriteerinä tulisi aina olla sen avulla saavutettava kuolleisuuden väheneminen, Auvinen sanoo.
– ProScreen-tutkimus kykenee suuren kokonsa ja satunnaistetun tutkimusasetelmansa ansiosta tuottamaan seulontapäätösten pohjaksi tarvittavan tutkimusnäytön. Tällä hetkellä luotettavaa tutkimustietoa magneettikuvausta hyödyntävän seulonnan hyödyistä ja haitoista ei ole.
Tutkimuksen on toteuttanut laaja tutkijaryhmä, johon kuuluu radiologeja, patologeja, urologeja ja muiden alojen asiantuntijoita Tampereen yliopistosta ja Tampereen yliopistollisesta keskussairaalasta (TAYS) sekä Helsingin yliopistosta ja Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta (HYKS/HUS). Yhteistyökumppaneina toimivat myös Fimlab, Huslab ja Lundin yliopisto.
Tutkimusta ovat tukeneet Syöpäsäätiö, Suomen Akatemia, Jane ja Aatos Erkon säätiö, Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö sekä Pirkanmaan hyvinvointialueen hallinnoima valtion tutkimusrahoitus.
Tutkimusartikkeli julkaistiin arvostetussa JAMA (Journal of the American Medical Association) -tiedelehdessä.
Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä. Miesten syöpäkuoleman aiheuttajana se on Suomessa toiseksi yleisin ja koko Euroopassa kolmanneksi yleisin.
Tutkimusartikkeli
A Auvinen, T Tammela, T Mirtti ym. Prostate cancer screening with PSA, kallikrein panel and MRI: A preliminary report from the ProScreen randomized trial. Journal of the American Medical Association (JAMA), julkaistu verkossa 6.4.2024. doi:10.1001/jama.2024.3841
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anssi Auvinen
professori, epidemiologia
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta | Terveystieteet
Tampereen yliopisto
anssi.auvinen@tuni.fi
040 190 1640
Antti Rannikko
professori, urologia
antti.rannikko@helsinki.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Sijoitusvakuutukset tarjoavat veroetuja1.4.2025 10:14:45 EEST | Tiedote
Suomalaisilla yksityishenkilöillä on sijoitusvakuutuksissa varoja useiden kymmenien miljardien eurojen arvosta. Janne Myllymäki selvitti tutkimuksessaan, miten näitä miljardeja verotetaan.
Tampereen yliopiston vuoden 2024 tilinpäätös: kansainvälinen tutkimusrahoitus kasvoi ja tutkintomäärät nousivat kaikilla koulutusasteilla27.3.2025 15:55:38 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston saama kansainvälinen kilpailtu tutkimusrahoitus jatkoi kasvuaan vuonna 2024. Kymmeneltä koulutusalalta suoritettiin kaikkiaan 4 809 tutkintoa, mikä oli 400 edellisvuotta enemmän. Yliopisto valittiin mukaan Euroopan unionin sirusäädöksen pääinstrumentteihin. Liikevaihto kasvoi 367,5 miljoonaan euroon ja varsinaisen toiminnan tulos tasapainottui tavoitellusti. Tampereen korkeakoulusäätiön hallitus hyväksyi säätiön vuoden 2024 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen torstaina 27.3.2025.
Väitös: Kuoleman julkiseen käsittelyyn liittyvät talous, vaikuttaminen ja lohduttaminen, mutta kerrosten avaaminen vaatii historian tuntemusta27.3.2025 08:28:45 EET | Tiedote
FM Anna Huhtalan historia-alan väitöskirjatutkimus perehtyy 1920–1930-lukujen Suomen väkivalta- ja onnettomuuskuolemien eli poikkeuksellisten kuolemien julkiseen käsittelyyn ja osoittaa, että monet nykypäivän uutisten sisällöt pohjaavat vuosikymmeniä vanhoihin tapoihin ja käytänteisiin. Samaan aikaan kun uutisarvolla ja poliittisilla ja kaupallisilla tavoitteilla on merkityksensä, vaikuttaa kuolemasta kertovien uutisten sisältöön myös tarve ymmärtää tapahtunutta ja löytää lohdutusta.
Tampereen yliopisto kiinnostaa hakijoita – hakijamäärä kasvoi26.3.2025 13:12:56 EET | Tiedote
Korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa Tampereen yliopistoon haki yhteensä 34 000 hakijaa. Yhteishaun kanssa samaan aikaan järjestettiin yliopistojen avoimen väylän haku, jossa Tampereen yliopiston hakukohteisiin jätettiin 315 hakemusta. Opiskelupaikkoja syksyllä alkavaan koulutukseen on tarjolla yli 3 600.
Tampereen yliopistosta valmistuu 135 uutta lääkäriä26.3.2025 08:40:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopistosta valmistuvat lääketieteen lisensiaatit vannovat lääkärinvalansa perjantaina 28.3.2025. Tutkintotodistuksen kuusivuotisesta koulutuksesta saa 135 nuorta lääkäriä. Nyt valmistuvat mukaan lukien Tampereen yliopistosta on valmistunut kaikkiaan 4428 lääketieteen lisensiaattia. Yliopisto aloitti lääkärikoulutuksen vuonna 1972.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme