Elintarviketeollisuuden TKI-tiekartta opastaa leveämmän leivän ääreen

Suomessa pyritään vauhdittamaan talouskasvua nostamalla tutkimus- ja kehittämispanostukset neljään prosenttiin bkt:stä vuoteen 2030 mennessä. Maan hallitus on sitoutunut tavoitteeseen, mutta edellytyksenä on, että myös yksityinen elinkeinoelämä investoi vastaavasti t&k:hon. 

Elintarviketeollisuus vastaa hallituksen huutoon TKI-tiekartallaan, joka kokoaa alan yritysten tunnistamat haasteet TKI-toiminnassa ja ehdotukset niiden voittamiseksi. Ehdotuksia käytäntöön viemällä elintarviketeollisuus pääsee kiinni kasvunsa ja liiketoimintansa koko potentiaaliin. Yritykset uudistuvat ja niihin juurtuu pitkäjänteinen innovaatiokulttuuri. 

Tiekartassa visioidaan, miten vuonna 2030 suomalainen elintarviketeollisuus on noussut onnistuneiden TKI-panostustensa ansiosta älykkään, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävän elintarviketuotannon kärkeen Euroopassa. Tehostuneen yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen t&k-yhteistyön tuloksena syntyneet innovaatiot kasvattavat ruokavientiä ja tuottavat uudenlaista arvonlisää niin, että Suomi on kokoaan suurempi ruoka-aitta.

Arvonlisän jääminen Suomeen varmistettava loppuun asti 

– TKI-panostusten tiedetään olevan paras lähde kasvulle ja keino yrityksille pärjätä äärimmäisen kovassa elintarvikealan kansainvälisessä kilpailussa, Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Mikko Käkelä sanoo.

­ – Riittävät TKI-panostukset vievät ruoka-alaa leveämmän leivän ääreen kituliaasti kasvavassa Suomessa.  Jotta hyötyisimme yritysten ja yhteiskunnan panostuksista täysimääräisesti, Suomen on oltava kokonaisuudessaan vetovoimainen maa innovoinnille ja investoinneille, verotus ja sääntely mukaan lukien. Olisi haaskausta, jos mittavien TKI-panostusten jälkeen ei muista syistä kannattaisikaan investoida Suomeen, Käkelä painottaa. 

Jotta suomalainen elintarvikeala saavuttaisi t&k-panostuksissaan tavoitellut neljä prosenttia, tämänhetkiset noin 65 miljoonan panostukset olisi kaksinkertaistettava 120 miljoonaan euroon.

Eurostatin mukaan Suomessa investoidaan elintarviketeollisuudessa t&k:hon enemmän kuin missään muussa EU-maassa suhteessa liikevaihtoon. Kärkipaikka on ansiokas saavutus, mutta sen säilyttäminen edellyttää juoksemaan joka vuosi yhä kovempaa panostamalla TKI-toimintaan yhä määrätietoisemmin.

Esteet ja pullonkaulat tunnistettu ratkaistaviksi

Yksi suurimmista esteistä elintarviketeollisuuden TKI-panostuksille on, etteivät yritykset tunnista tutkimus- ja kehitystoiminnan hyötyjä eli niiden tarjoamaa potentiaalia lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Yritysten toimintakulttuurikaan ei välttämättä kannusta kehittämiseen ja innovaatioihin. 

Toisaalta elintarvikealalla toimii jo runsaasti TKI:hin panostavia yrityksiä, jotka ovat asettaneet uudistumisen, innovaatiot ja kasvun strategioidensa ytimeen.

– Nämä yritykset voisivat ottaa nykyistä vahvemman roolin tiennäyttäjänä toisille yrityksille, johtaja Marleena Tanhuanpää ehdottaa. 

Etenkin pk-yrityksiltä puuttuu resursseja ja osaamista TKI-toimintaan. Yrityksillä ei ole aina aikaa selvittää, mistä TKI-tukea saisi ja millaisia palveluja eri tutkimusorganisaatiot tarjoavat. 

– Yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välille tarvitaan aktiivisempaa vuorovaikutusta. Yritykset eivät välttämättä hahmota tällä hetkellä olemassa olevia elintarvikealan TKI-klustereita, jotka ovat tärkeitä käytännön tutkimus- ja kehitystyön alustoja, Tanhuanpää sanoo. 

Merkittäväksi pullonkaulaksi TKI-panostusten kasvattamille nostettiin myös osaavien tutkimusammattilaisten saatavuus, etenkin pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Vientiin tähtäävässä kehittämistoiminnassa haasteena on pula vientiosaajista. 

Yrityksissä koettiin, ettei TKI-rahoitus aina vastaa niiden tarpeita. Pääosin hyviä kokemuksia oli Business Finlandin tutkimushankerahoituksesta sekä ELY-keskusten ja maakuntaliittojen kautta kanavoidusta maakunnallisesta t&k-rahoituksesta. 

Kritiikkiä Business Finland sai siitä, että sen tarjoama rahoitus painottaa nopeaa vientipotentiaalia, mikä sulkee pois elintarvikealalle tyypillisen kotimarkkinoiden kautta tapahtuvan kehittämisen ja alan pitkäjänteisemmän uudistamisen. Kynnystä EU-hankerahoitukseen pidettiin korkeana.

Yhteistyö ratkaisujen ytimessä

TKI-tiekartta pitää sisällään useita ratkaisuehdotuksia elintarviketeollisuuden menestyksen avaimiksi. Yksi tärkeimmistä on pk-yritysten aktivoiminen TKI-toimintaan ja -yhteistyöhön. 

– On tehostettavan tiedon jakamista innovaatiotoiminnasta ja konseptoitava yrityksille TKI-polku, joka opastaa askel askeleelta ottamaan haltuun tutkimus- ja kehittämistoimintaa.   

– Suomeen on perustettava elintarviketutkimuksen foorumi, joka edistää alan tutkimusta ja koulutusta sekä lisää vuorovaikutusta eri tieteenalojen kesken, Tanhuanpää vaatii. 

Yrityksiä on huomioitava innovoinnissa taloudellisesti niin, että TKI-rahoitus tukee yrityskentän toimijoita monipuolisesti yli toimialarajojen. On kehitettävä TKI-verokannustinta ja laajennettava Business Finlandin tukikriteerejä. Elintarvikealalle tarvitaan myös lisää pääomasijoituksia.

Sääntelyä parantamalla elintarvikeyrityksiä voidaan kannustaa innovointiin, esimerkiksi nopeuttamalla ja helpottamalla uuselintarvikkeiden markkinoille pääsyä. Tällä hetkellä Euroopan unionissa uuselintarvikkeiden hyväksymisen lupabyrokratia on erittäin raskas ja voi kestää vuosia.

Kun puhutaan innovaatioista, keskiöön nousevat osaajat. 

– Elintarvikealan TKI-toimintaan saadaan vauhtia helpottamalla osaajien, myös ulkomaisten tutkijoiden saatavuutta. Tutkijoiden houkuttelemiseksi Suomen avainhenkilöverotusta olisi kehitettävä kilpailijamaiden kaltaiseksi ja luotava vetovoimaiset motivoivat olosuhteet tutkijoille, Tanhuanpää linjaa. 

Lue lisää: 
Elintarviketeollisuuden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotiekartta (pdf)

Tiekarttaa varten haastateltiin useita ETL:n jäsenyrityksiä, järjestettiin työpajoja ja tehtiin yrityskysely vuoden 2023 lopulla. Kumppanina tiekartan työstämisessä toimi VTT.

Elintarviketeollisuuden yritykset tekevät vuosittain t&k:ta 65 miljoonalla eurolla. Se on reilut kaksi prosenttia alan jalostusarvosta, puoli prosenttia liikevaihdosta ja työajassa mitattuna noin 500 henkilötyövuotta. Panostukset ovat Euroopan kärkeä suhteutettuna alan liikevaihtoon. Yritykset rahoittavat t&k-panostuksistaan yli 90 prosenttia omalla rahoituksellaan.