Väitös: Sydänsähkökäyrän avulla voidaan arvioida pallolaajennuksella hoidetun sydäninfarktipotilaan ennustetta
Lääketieteen lisensiaatti Joonas Leivo selvitti väitöstutkimuksessaan, miten sydänsähkökäyrästä eli EKG:stä nähtäviä muutoksia voi käyttää sydäninfarktipotilaan ennusteen arvioinnissa. Lisäksi hän tutki, hyötyvätkö potilaat, joilla on korkean riskin muutos, rutiininomaisesta trombi-imusta pallolaajennuksen yhteydessä.
Sydänsähkökäyrä eli EKG on rintakipupotilaan rutiinitutkimus, joka on nopeasti saatavilla eri terveydenhuollon yksiköissä. Sydäninfarktin ”työdiagnoosi” tehdään yleensä jo ensimmäisestä rintakipupotilaalta otetusta EKG:sta siinä nähtävien muutosten avulla.
EKG:ssa nähtävien ST-muutosten perusteella akuutti sydäninfarkti voidaan jakaa kahteen ryhmään: ST-nousuinfarktiin (STEMI) ja ei-ST-nousuinfarktiin. ST-nousuinfarktissa sydänlihaksen hapenpuutteen eli iskemian aiheuttama sepelvaltimoahtauma yleensä tukkii sepelvaltimon lähes kokonaan. Ahtauman avaaminen pitäisi tehdä mahdollisimman nopeasti. STEMI hoidetaan nykyään pääosin välittömällä pallolaajennuksella.
Joonas Leivo havaitsi väitöstutkimuksessaan, että diagnoosivaiheessa otetun EKG:n eri muuttujiin (Q-aalto, T-inversio ja iskemia-aste) perustuvalla luokittelulla STEMI-potilaat voidaan jakaa eri ennusteen mukaisiin ryhmiin. Tutkimus tehtiin TAYS Sydänsairaalassa osana monikansallista tutkimusta, jossa oli mukana 10 732 potilasta. Tutkimus oli yksi suurimmista STEMI-EKG-tutkimuksista, joita koskaan on tehty.
– Vastaavia EKG-muutoksia on tutkittu myös aiemmin, mutta nyt vahvistimme tulokset isossa aineistossamme. Vaikka otimme huomioon monia kliinisesti merkittäviä ennusteeseen vaikuttavia tekijöitä, tietyt EKG-muutokset säilyivät itsenäisinä riskitekijöinä huonommalle ennusteelle, Leivo kertoo.
Leivon tutkimustulosten perusteella välittömän pallolaajennuksen yhteydessä tehdystä rutiininomaisesta trombi-imusta ei ollut hyötyä missään potilasryhmässä, ei edes niillä potilailla, joiden ennuste on EKG-muutosten perusteella jo lähtökohtaisesti huonompi. Nykyiset hoitosuositukset eivät suosittelekaan trombi-imun rutiininomaista käyttöä pallolaajennuksen yhteydessä, koska uusimpien tutkimusten mukaan se ei paranna STEMI-potilaiden ennustetta ja se myös lisää aivoinfarktiriskiä.
– Tällä hetkellä meillä ei ole mitään tapaa parantaa edes korkeimman riskin STEMI-potilaan ennustetta, mutta toivottavasti tulevaisuudessa saamme tähän työkaluja, joita voimme tuoda kliiniseen käyttöön. EKG on luotettava, nopea ja helppo tapa arvioida STEMI-potilaan riskiä huonommalle ennusteelle, ja EKG:hen perustuvaa riskinarviota pitäisi käyttää tulevaisuudessa hyödyksi, kun arvioidaan uusien hoitomuotojen vaikutusta STEMI-potilaan hoidossa, Leivo summaa.
Väitöstilaisuus perjantaina 26. huhtikuuta
LL Joonas Leivon kardiologian oppialaan kuuluva väitöskirja Use of the 12-Lead Electrocardiogram in Risk Assessment and in Selecting Thrombectomy for ST-Elevation Myocardial Infarction tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 26.4.2024 kello 12 Arvo-rakennuksen auditoriossa F114 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Tuomas Kiviniemi Turun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Jussi Hernesniemi lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, Tampereen yliopisto.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Joonas Leivo
joonas.leivo@fimnet.fi
Kuvat
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Vaikea sydäninfarkti lisää myöhemmän äkillisen sydänpysähdyksen riskiä20.11.2024 08:40:00 EET | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Markus Hautamäen väitöstutkimus osoitti yhteyden aiemman sydäninfarktin vaikeusasteen ja myöhemmän äkillisen sydänpysähdyksen välillä. Sydäninfarktin vakavuutta voidaan arvioida suhteellisen helposti GRACE-pisteytyksen avulla. Tutkimuksen perusteella GRACE-pisteytyksen ennustearvoa sydäninfarktin yhteydessä voisi olla mahdollista parantaa.
Laaja yhteistyöhanke kehittää muistisairaiden ihmisten hoitoa ja kohtaamista hoivakodeissa18.11.2024 10:57:47 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston, Tampereen ammattikorkeakoulun ja Pirkanmaan muistiyhdistyksen yhteistyöhanke lähtee tukemaan muistisairaiden ihmisten hyvää hoitoa ja kohtaamista.
Väitös: Digiyhteiskunnassa tarvitaan lisää tietoisuutta datapohjaisista alustoista, jotka hyödyntävät algoritmeja18.11.2024 10:00:00 EET | Tiedote
Akateemisissa ja julkisissa keskusteluissa varoitellaan sosiaalisen median ja hakukoneiden näkymättömistä prosesseista, jotka ovat riski demokratialle ja ihmisoikeuksille. Guna Spuravan väitöskirja peräänkuuluttaa parempaa tietoisuutta siitä, miten datapohjaiset, algoritmien ohjaamat alustat toimivat ja kuinka ne vaikuttavat arkeemme.
Väitös: Kulttuurin arvoa perustellaan sen kyvyllä ratkaista yhteiskunnallisia kriisejä18.11.2024 09:25:50 EET | Tiedote
Taloudesta on tullut merkittävä kulttuurin arvon mittari, johon vetoavat niin poliittiset päättäjät kuin kulttuuri- ja taidealojen toimijat. Taloudellisten vaikutusten lisäksi kulttuurilta ja taiteelta odotetaan ratkaisuja kulloisiinkin yhteiskunnallisiin ongelmiin ja kriiseihin. Näillä odotuksilla voi olla vaikutuksena siihen, minkälainen kulttuuri nähdään yhteiskunnassa arvokkaaksi. Yhteiskuntatieteiden maisteri Kaisa Murtoniemi tutki väitöskirjassaan 2010-luvulla Suomessa käytyjä kulttuuria koskevia keskusteluja tarkastellakseen kulttuurin arvoa niin sanotussa kilpailukyky-yhteiskunnassa.
Väitös: Kirjallisuuden näkymättömät sankarit nostavat esiin suomentajien ammatillisen toimijuuden ja alan haasteet11.11.2024 09:34:49 EET | Tiedote
FM Anu Heinon väitöstutkimus antaa äänen suomalaisille kirjallisuuden suomentajille ja tuo esiin tämän kulttuurisesti merkittävän, mutta usein melko näkymättömäksi jäävän ammattiryhmän työn ja roolin suomalaisessa kirjallisuuskentässä. Tutkimus keskittyy suomentajien omiin kertomuksiin. Sen keskeinen tavoite on korostaa suomentajien työn merkitystä ja vahvistaa heidän toimijuuttaan omalla alallaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme