Ilmatieteen laitos

Katupölykausi jatkuu, ilmanlaatu on nyt monin paikoin huono

Jaa

Katupölyä on noussut ilmoille poutaisen ja kuivan sään myötä. Vaikka katupöly heikentää ilmanlaatua Suomessa keväisin, kansainvälisesti verrattuna Suomessa on erittäin hyvä ilmanlaatu.

Ilmanlaatu on ollut Suomessa tällä viikolla monin paikoin välttävä tai huono, hetkittäin jopa erittäin huono.

"Viime päivinä on mitattu hyvin korkeita katupölypitoisuuksia kymmenissä kaupungeissa, kun sää on ollut kuivaa", sanoo Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Katriina Kyllönen.

Pölytilanne helpottuu katujen puhdistuksen edetessä sekä sateiden myötä.

Katupöly aiheuttaa terveyshaittoja

Katupölyä syntyy, kun liikenne nostaa kuivilta kaduilta talven aikana kertyneitä pölyhiukkasia, jotka ovat lähtöisin hiekoitushiekasta sekä tien pintojen ja renkaiden kulumisesta. Nastarenkaat lisäävät katupölyn muodostumista.

"Pahin tilanne on tyypillisesti ruuhka-aikoina vilkkaasti liikennöidyillä katu- ja tieosuuksilla", Kyllönen korostaa.

Katupöly voi aiheuttaa terveellekin aikuiselle ärsytysoireita, kuten nuhaa ja yskää sekä kurkun ja silmien kutinaa ja kirvelyä. Astmaatikot ja muut ilmansaasteille herkät ryhmät voivat kokea vakavampia terveyshaittoja, kuten astmaoireiden lisääntymistä ja allergiaoireiden pahentumista.

Suomen ilmanlaatu maailman kärkikastia

Vaikka parhaillaan ilmanlaatutilanne on vaikea keväisen katupölyn takia, on ilmanlaatu Suomessa yleisesti hyvä. Vuoden 2023 tarkistetun ilmanlaatudatan perusteella Suomen keskimääräinen pienhiukkaspitoisuus, 4,6 mikrogrammaa kuutiometrissä (µg/m3), alittaa Maailman terveysjärjestö WHO:n tiukan terveysperusteisen ohjearvon 5 mikrogrammaa kuutiometrissä. Ohjearvo ylittyy lähinnä muutamilla vilkkaasti liikennöidyillä teillä, mutta jää niilläkin selvästi alle EU:n raja-arvon, joka on 25 mikrogrammaa kuutiometrissä.

Suomen puhtainta ilmaa mitataan pohjoisen Lapin mittausasemilla.

Suomessa kaupungit vastaavat oman alueensa ilmanlaadun seurannasta, ja Suomessa toimii noin 100 ilmanlaadun mittausasemaa. Ilmanlaadun mittauksilla seurataan etenkin terveydelle haitallisten ilmansaasteiden pitoisuuksia, kuten hiukkasia, typenoksideja ja otsonia. Näiden avulla seurataan erilaisten päästölähteiden, kuten liikenteen, teollisuuden ja kaukokulkeuman, vaikutuksia hengitysilmaan. Ilmanlaadun seurannassa hyödynnetään myös satelliittimittauksia ja mallinnustuloksia.

Lisätietoja oman asuinalueen ilmanlaadusta saa paikallisilta ilmanlaadun asiantuntijoilta. Koko Suomen Ilmanlaadun tilannetta voi seurata Ilmatieteen laitoksen verkkopalvelusta.

Yhteyshenkilöt

Erikoistutkija Katriina Kyllönen, Ilmatieteen laitos, puh. 050 352 6722, katriina.kyllonen@fmi.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Ilmatieteen laitos havainnoi ja tutkii ilmakehää, lähiavaruutta ja meriä. Lisäksi se tuottaa palveluita säästä, merestä, ilmastosta, ilmanlaadusta ja lähiavaruudesta yleisen turvallisuuden, elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin. Osoitteessa ilmatieteenlaitos.fi voit tutustua meihin paremmin.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Ilmatieteen laitos

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye