Kuivuus on uhka runsaiden vesivarojen Suomessakin
Suomessa on yhä alhainen riski kuivuudelle, mutta viime vuosikymmenien kuivista kausista on kuitenkin aiheutunut vakavia vaikutuksia etenkin maataloudelle ja vesihuollolle.
Kuivuus on maailmanlaajuisesti yksi tuhoisimmista ja kalleimmista luonnonkatastrofeista. Siitä aiheutuvat rahalliset menetykset ovat Euroopan unionin ja Britannian alueella vuosittain keskimäärin arviolta yhdeksän miljardia euroa. Kuivuus myös uhkaa kaikkia maapallon yhteiskuntia – niitäkin, joilla on runsaat vesivarannot, kuten Suomella.
Lauri Ahopelto tarkasteli maaliskuussa tarkastetussa väitöstutkimuksessaan kuivuuteen liittyviä riskejä ja haavoittuvuuksia Suomessa. Aiempaa tutkimusta aiheesta on Suomessa vain vähän, eikä meillä ole kuivuuden varalta myöskään kattavia varautumissuunnitelmia. Ahopellon tutkimus osoittaakin, että myös tuhansien järvien maassa ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvien kuivien kausien riskeihin olisi syytä varautua aiempaa paremmin.
Vesihuolto ja maatalous ovat Suomessa kuivuuden keskeiset riskisektorit. Niiden lisäksi on kuitenkin myös muita: esimerkiksi metsätalous, vesivoima ja ekosysteemien hyvinvointi kärsivät kuivista kausista.
Suomessa on lievempien kuivien kausien ohella koettu viime vuosikymmeninä kaksi vakavaa kuivaa kautta, vuosina 2002–2003 sekä vuonna 2018. Kuivat kaudet ja niiden vaikutukset ovat kuitenkin olleet hyvin erilaisia ja toisistaan poikkeavia, sillä kuivuuden ajoituksella on valtavasti merkitystä siitä koituville seurauksille. Vuosina 2002–2003 koettiin niin sanottu talvikuivuus, joka alkoi kesän 2002 loputtua, ja kuivaa oli aina seuraavan kesän alkuun. Tuolloin kuivasta kaudesta ei niinkään ollut vaikutuksia maataloudelle, mutta tilanne oli vesihuollon kannalta hyvin vakava.
”Vesihuoltolaitokset olivat pahoissa ongelmissa, pohjavedet painuivat todella alhaisiksi ja kaivoja kuivui paljon. Tuolloin piti myös asettaa vedenkäytölle rajoituksia”, Ahopelto muistuttaa.
Vuoden 2018 kuivuus puolestaan alkoi keväällä ja loppui syksyllä. Tällaisen kasvukaudelle ajoittuvan kesäkuivuuden vaikutukset ovat Ahopellon mukaan erittäin kovat maataloudelle. Alkukesän kuivuus on juuri maatalouden kannalta kriittisin, sillä viljelmät eivät pääse itämään kunnolla tai niiden juuret eivät yllä riittävän syvälle. Kuivia kausia seuraavat vaikutusketjut ovat hyvin moninaisia, ja näkyvät yhä enenevässä määrin myös ihmisten arjessa.
”Jos tulee satotappioita, niin ruoan hinta nousee, tai vesivoiman vähetessä sähkön hinta voi nousta, eli kansalaiset maksavat sitten kuivuudesta ruoka- tai sähkölaskuissaan”, Ahopelto mainitsee esimerkkeinä.
Ahopelto havaitsi tutkimuksessaan, että Etelä- ja Lounais-Suomi olivat kuivuudelle haavoittuvimmat alueet. Alueille on keskittynyt paljon maataloutta, jolloin kuivuuden aiheuttamat riskit muodostuvat helposti vakavammiksi. Toisaalta Etelä- ja Lounais-Suomessa on myös pienemmät pohjavesialueet, vähemmän järviä ja ylipäätään pienempiä vesistöjä, eli kuivakauden yli auttavat vesivarastot ovat näillä alueilla rajallisemmat.
Ilmastonmuutos todennäköisesti lisää kuivakausien toistuvuutta ja voimakkuutta suuressa osassa Suomea. Ahopellon mukaan olennaista olisikin laatia kansallinen kuivuusstrategia, joka yhdessä paikallistasolla laadittavien riskienhallintatoimien kanssa hillitsisi kasvavia kuivuusriskejä. Näiden lisäksi tarvitaan kuivuusriskien hallintaan systemaattinen prosessi sekä kuivakausista ennakkoon varoittava järjestelmä, Ahopelto esittää.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lauri Ahopelto
Tekniikan tohtori, Aalto-yliopisto
+358 50 534 4400
lauri.ahopelto@aalto.fi
Linkit
Tietoa julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Perhosen siivet liikkeelle valon voimalla – tutkijoiden kehittämät keinotekoiset lihakset saavat älykankaat mukautumaan muutoksiin ympäristössä18.9.2024 08:50:00 EEST | Tiedote
Tulevaisuudessa innovaatiota voitaisiin hyödyntää esimerkiksi älykkäiden tekstiilien, pehmeän robotiikan ja lääketieteen kehityksessä.
Väitöstutkimus: Viides teollinen vallankumous siirtää huomion kohti yhteistä hyvää ja hyvinvointia10.9.2024 14:15:00 EEST | Tiedote
Maailmanlaajuinen teollisuusympäristö on perusteellisen murroksen keskellä. Teollisuus 5.0, jota on kutsuttu myös viidenneksi teolliseksi vallankumoukseksi, on ennen kaikkea lähestymistavan muutos: teollisuuden huomio siirtyy taloudesta, datasta ja automatiikasta kohti yhteistä hyvää, kestävyyttä ja hyvinvointia.
Hallitus asetti uudet tulorajat ara-asuntojen asukkaille – tutkijat selvittivät, kuka saa jatkossa asunnon suurissa kaupungeissa10.9.2024 10:15:00 EEST | Tiedote
Valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalinnassa otetaan käyttöön enimmäistulorajat vuoden 2025 alusta alkaen. Tulorajojen tarkoitus on kohdentaa ara-asunnot ja niistä koituvat hyödyt aiempaa paremmin pienituloisille. Aalto-yliopiston kaupunkitaloustieteen uusi tutkimusryhmä AlueAvain selvitti, miten tulorajat muuttavat asukasvalintaa Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa.
Väitöstutkimus selvitti, miksi kestävän liiketoiminnan läpilyönti yritysmaailmassa on ollut hidasta, miten sitä voisi kiihdyttää – ja samalla tehdä tuottoisaa tulosta9.9.2024 11:15:00 EEST | Tiedote
Kaupallinen ja sopimusjohtaminen on yritysjohdon strateginen työväline, jota käyttäen yritys voi saavuttaa sekä ympäristöllisesti kestävät että taloudelliset tulostavoitteensa, ilmenee tällä viikolla tarkastettavasta väitöskirjasta.
Jopa 80 prosenttia rakennustyömailla tehtävästä työstä on tehotonta – jatkuvat keskeytykset vaikuttavat myös turvallisuuteen9.9.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Valtasosa rakennustyömailla tehtävistä töistä ei suoraan vaikuta rakennustyön varsinaiseen edistymiseen. Tuore väitöstutkimus löysi kuitenkin helpon keinon parantaa rakentamisen tuottavuutta ja samalla myös hyvinvointia: työntekijöiden toiminnan seuranta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme