Maaperän puhdistamisen ilmastovaikutuksia voidaan vähentää – nyt kattava tietopaketti julki

Jaa

Nyt on julkaistu laaja tietopaketti siitä, miten maaperän puhdistusmenetelmien ilmastovaikutuksia on mahdollista pienentää. Kyse on kehityshankkeesta, joka toteutettiin Pirkanmaan ELY-keskuksen ja FCG Finnish Consulting Group Oy:n yhteistyönä osana Maaperä kuntoon -ohjelmaa.

Kuvassa on kuusenoksa ja käsi, joka koskettaa oksaa.
Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

Viime vuonna toteutetussa kehityshankkeessa tunnistettiin keinoja pienentää maaperän puhdistusmenetelmien ilmastovaikutuksia.  Lisäksi laadittiin avuksi työkaluja sen tarkastelemiseksi, miten ilmastovaikutuksia voidaan huomioida jo puhdistuksen hankintavaiheessa. Hankkeesta on juuri julkaistu loppuraportti ja tarinakartta.

- Puhdistushankkeen aikana ilmastovaikutuksia on mahdollista pienentää esimerkiksi kaluston ja materiaalien valinnoilla ja määrien minimoinnilla. Ilmastovaikutukset pienenevät, jos hankkeessa voidaan hyödyntää kiertotaloutta vaikkapa läheisen rakennustyömaan ylijäämämaita hyödyntämällä, havainnollistaa Maaperä kuntoon -ohjelman projektipäällikkö Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Puhdistusurakan hankintavaiheessa ilmastovaikutuksiin voidaan vaikuttaa hyödyntämällä esimerkiksi erilaisia markkinakartoituksia ja -vuoropuheluita sekä neuvottelumenettelyjä.

- Markkinavuoropuhelulla saadaan laaja joukko asiantuntijoita saman pöydän ääreen pohtimaan mahdollisimman ilmastoviisaita puhdistusratkaisuja. Näin osaaminen ja ratkaisuvalikoima lisääntyy, Pyötsiä kertoo.  

Kasvihuonekaasupäästöt osa kestävyyden arviointia

Kasvihuonekaasupäästöt ovat oleellinen osa maaperän puhdistushankkeen kestävyyden arviointia. Puhdistusmenetelmien vaikutuksista ilmakehään on kuitenkin olemassa arvioinnin tueksi yllättävän vähän koottua tietoa.

- Valtakunnallisen pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategian tavoitteena on, että pilaantuneiden maa-alueiden riskinhallinnassa käytetään menetelmiä, jotka ovat kustannustehokkaita, säästävät luonnonvaroja, minimoivat haitallisia ympäristövaikutuksia ja edistävät kiertotaloutta. Toivottavasti tässä hankkeessa laadittujen ja kaikkien käyttöön tarkoitettujen aineistojen ja työkalun avulla pystytään vähentämään pilaantuneiden maiden puhdistuksista aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä ja voimme näin omalta osaltamme edistää Suomen tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, pohtii neuvotteleva virkamies Nina Lehtosalo ympäristöministeriöstä.

Tutustu tarinakarttaan ja loppuraporttiin

Kehityshankkeesta on julkaistu verkossa kaikille avoin tarinakartta sekä laskentatyökalu ja tarkistuslista, joiden avulla voi helposti tutustua eri puhdistusmenetelmiin ja niiden ilmastovaikutuksiin. 


Tarinakartassa tarkastellaan eri menetelmiä, kuten massanvaihto, aumakäsittelyt, eristys, injektointeihin perustuvat menetelmät, termiset menetelmät, huokosilmakäsittely, fytoremediaatio sekä biologisen hajoamisen seuranta.

Lisäksi tarinakartta sisältää yksinkertaisen maaperän puhdistusmenetelmän hiilijalanjäljen laskurin ja tarkistuslistan sekä neljän puhdistuskohteen hiilijalanjäljen laskennan case-tarkastelut. Tarinakartan lopussa nostetaan esiin ilmastovaikutusten pienentämiskeinoja ja erityisesti niiden huomioimista hankinnoissa.

Laajempi raportti on luettavissa myös pdf-muotoisena.

Mikä Maaperä kuntoon -ohjelma?

Maaperä kuntoon -ohjelmassa selvitetään ja puhdistetaan ympäristö- ja terveysriskeiltään merkittäviä pilaantuneita alueita koko Suomessa. Ohjelmassa on selvitetty lähes 300 isännättömän alueen pilaantuneisuus ja joko aloitettu tai toteutettu lähes 30 kohteen puhdistaminen vuoden 2023 loppuun mennessä. Ohjelmaa koordinoi Pirkanmaan ELY-keskus ja rahoittaa ympäristöministeriö.

Lue lisää

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Pirkanmaan ELY-keskus:
- projektipäällikkö Kari Pyötsiä, kari.pyotsia@ely-keskus.fi, puh. 0295 036 372

Ympäristöministeriö:
- neuvotteleva virkamies Nina Lehtosalo, nina.lehtosalo@gov.fi, puh. 0295 250 400

FCG Finnish Consulting Group Oy:
- johtava asiantuntija Emilia Pöyry, emilia.poyry@fcg.fi, puh. 041 731 7837

Kuvat

Kuvassa on kuusenoksa ja käsi, joka koskettaa oksaa.
Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
Lataa

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset

SeaMoreEco-hanke kartoittaa rannikkovesiä ja kehittää kunnostustoimenpiteitä (Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa)26.6.2024 12:15:25 EEST | Tiedote

Pohjoisen Pohjanlahden matalat merialueet ovat tärkeä osa Itämerta, sillä alueiden biologinen monimuotoisuus on laaja. Samalla nämä matalat merialueet ja niiden lajit ovat alttiita ihmistoiminnan sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Nyt toista vuotta käynnissä oleva SeaMoreEco-hanke pyrkii kehittämään tehokkaita menetelmiä näiden arvokkaiden elinympäristöjen kartoittamiseksi sekä hoitamiseksi.

Saaristomerellä runsaasti sinilevähavaintoja, esiintymiä myös Lounais-Suomen sisävesillä (Varsinais-Suomi, Satakunta)20.6.2024 12:20:58 EEST | Tiedote

Sinilevähavainnot ovat lisääntyneet tällä viikolla runsaasti monin paikoin Saaristomerta, ja havaintoja on tullut myös Lounais-Suomen järviltä. Sinilevää on havaittu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakioseurannassa. Havaintoja on tallennettu myös Rotarien seurantaan sekä Vesi.fi-palveluun. Lämpimällä säällä leväesiintymät voivat runsastua entisestään, tuulinen sää puolestaan sekoittaa vesimassaa ja estää laajojen levälauttojen muodostumista.

Saimaan ja Pielisen vedenkorkeudet kääntyneet laskuun, tulvahuiput takana myös muualla Vuoksen vesistöalueella (Kaakkois-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala)19.6.2024 11:06:25 EEST | Tiedote

Kuiva toukokuu ja suuret juoksutukset ovat kääntäneet Saimaan ja Pielisen vedenkorkeudet laskuun. Tulvahuiput jäivät selvästi aiemmin keväällä ennustettua alemmas. Saimaa on kuitenkin edelleen 55 cm ja Pielinen 25 cm ajankohdan keskimääräisen vedenkorkeuden yläpuolella. Vesistöalueen muut järvet ovat jo pääosin lähellä tavanomaisia kesäkorkeuksia tai niiden alapuolella. Uhkaava tulvatilanne oli muistutus siitä, että tulviin varautumiseen tulee kiinnittää vesistöalueella huomiota myös tulevaisuudessa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye