Lahjasoluhoidoilla lapsiperheellistyy yhä useampi - lahjasoluviikko 22.–28.4.2024
Helminauha-hankkeen järjestämän lahjasoluviikon 22.–28.4.2024 aikana tuotetaan tietoa lahjasoluilla lapsiperheellistymiseen liittyvistä teemoista, jotta tämä erityinen tapa muodostaa lapsiperhe tulisi yhä tunnetummaksi. Viikon aikana tuotetaan myös vertaistukea, koska vain samaa kokeneet tietävät täysin, mistä lahjasoluilla lapsiperheellistymisessä on kyse.
Helminauha-hanke järjestää ensimmäistä kertaa Suomessa lahjasoluviikon 22.–28.4.2024. Helminauha-hanke tuottaa viikon aikana tietoa lahjasoluilla lapsiperheellistymiseen liittyvistä teemoista sekä mahdollistaa vertaistukea kaikille, joita aihe koskettaa henkilökohtaisesti. Viikon yhtenä tavoitteena on lisätä tietoisuutta tästä erityisestä tavasta muodostaa lapsiperhe.
Syntyvyys laskee Suomessa, mutta yhä useampi perhe saa lapsen lahjasoluhoitojen avulla ja siksi on tärkeää, että aihe tulee tunnetuksi yhteiskunnassa. Vuonna 2021 syntyi jo 776 lahjasoluhoidoilla alkunsa saanutta lasta (THL). Lahjasoluhoidoissa käytetään lahjoitettua munasolua, siittiöitä tai alkiota.
Lahjasoluperheiden määrän kasvaessa teema koskettaa kasvaa joukkoa joko henkilökohtaisesti tai esimerkiksi läheisten kautta. Monien lähipiirissä toivotaan tai on saatu lapsi lahjasoluhoitojen avulla. Lisäksi lasten tai lapsiperheiden kanssa työskentelevät ammattilaiset kohtaavat yhä useammin lahjasoluilla alkunsa saaneita sekä lahjasoluilla lapsen saaneita työssään.
Lahjasoluperheille tietoa ja tukea tuottava valtakunnallinen Helminauha-hanke korostaa, että lahjasoluhoitojen avulla lapsen saaminen on yksi lapsiperheellistymisen tapa muiden joukossa. Erityistä lahjasoluilla alkunsa saaneen lapsen elämässä on se, että osa tai kaikki lapsen geeneistä tulevat sukusolujen lahjoittajalta.
– Tutkimusten mukaan lahjasolutaustalla ei ole negatiivista vaikutusta lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen, kunhan lahjasoluilla alkunsa saanut lapsi saa kasvaa tietoon omasta taustastaan koko elämänsä ajan. Lahjasoluperheiden vanhemmat ovat usein harkinneet vanhemmaksi ryhtymistä huolellisesti, valmistautuneet siihen hyvin ja sitoutuneet vanhemmuuteen vahvasti. Monella on taustallaan myös tahattoman lapsettomuuden kokemus. Silti lahjasoluperheen vanhemmuus on ihan tavallista vanhemmuutta iloineen ja haasteineen, toteaa Helminauha-hankkeen hankevastaava Jenni Huhtala.
Syntyvyys laskee, mutta lahjasoluhoitojen määrät kasvavat
Vaikka Suomen syntyvyys on laskussa, lahjasoluhoitojen määrät ovat kasvaneet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) hedelmöityshoitotilastojen mukaan vuonna 2021 syntyi 776 lahjasoluhoidoilla alkunsa saanutta lasta. Määrä on kasvussa, sillä se oli pitkään noin 500 lasta vuodessa.
Yksi syy lahjasoluhoitojen määrän kasvuun on se, että lahjasoluhoitoja alettiin tarjota julkisella sektorilla vuonna 2019 yhdenvertaisesti nais-miespareille, sateenkaariperheille sekä itsellisesti vanhemmaksi haluaville. THL:n hedelmöityshoitotilaston ennakkotietojen mukaan vuonna 2022 julkisen sektorin osuus luovutetuilla sukusoluilla tehdyistä hoidoista oli 32,4 prosenttia, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Väestöliiton vuonna 2022 julkaiseman Perhebarometrin mukaan sopivan kumppanin puute on yksi syy siihen, ettei toivottu lapsiluku toteudu. Tämä näkyy myös lahjasoluhoidoissa, sillä suuri osa niihin hakeutuvista on itsellisesti lasta toivovia.
– On hienoa, että lahjasoluhoidot mahdollistavat lapsiperheellistymisen itsellisesti lasta toivoville. Itsellisten vanhempien tarinat ovat yhä enemmän esillä mediassa, mikä rohkaisee yhä useampia harkitsemaan lapsen hankkimista yksin. Itsellinen vanhemmuus nähdään yhtenä lapsiperheellistymisen tapana ja perhemuotona muiden joukossa, sanoo Huhtala.
Lahjasoluhoitojen lisääntymisen takia julkisessa terveydenhuollossa on valtava pula sukusolujen lahjoittajista. Helminauha-hanke on huolissaan siitä, että sukusolujen lahjoittajien vähäinen määrä on pidentänyt lahjasoluhoitojen jonoja julkisella sektorilla. Sukusolujen lahjoittajia tarvitaan, jotta lapsiperheellistymisen mahdollisuudet olisivat yhdenvertaisemmat ja yhä useamman lahjasoluhoitoja tarvitsevan haave lapsen saamisesta toteutuisi.
Tietoa ja vertaistukea lahjasoluviikolla
Helminauha-hanke järjestää lahjasoluteemoihin keskittyvän lahjasoluviikon ensimmäistä kertaa Suomessa 22.–28.4.2024. Lauantaina 27.4.2024 vietetään lahjasolutietoisuuspäivää. Viikon tarkoituksena on lisätä tietoa lahjasoluhoidoista yhtenä lapsiperheellistyminen muotona ja tuoda esiin sitä, mitä erityisiä kysymyksiä lahjasolutaustaistaan liittyy.
Lahjasoluviikolla Helminauha-hanke tuottaa sosiaalisen mediaan tietoa lahjasoluteemoista ja järjestää vertaistukea lahjasoluilla alkunsa saaneille ja lahjasoluperheille. Instagramissa vierailevat lahjasoluilla alkunsa saanut Timo Ramu sekä Susanna Silvander-Rosti, jonka uusin lastenkirja Sulon ja Elsin vauvakutsut kertoo eri tavoista, joilla vauva voi tulla perheeseen. Helminauha-hanke järjestää verkkoluennon lahjasolutaustasta lapselle puhumisesta eri ikävaiheissa.
– Lahjasoluilla alkunsa saaneet aikuiset painottavat, että tieto lahjasolutaustasta kuuluu heille itselleen jo lapsesta saakka. Tämä oikeus on kirjattu vuonna 2007 voimaan astuneeseen hedelmöityshoitolakiin. Lahjasolutaustasta on hyvin tärkeää puhua lapselle alusta asti, jotta tieto ei tule myöhemmin yllätyksenä, rohkaisee Huhtala.
Helminauha-hankkeen tekemän kohderyhmäkyselyn (N104) mukaan vertaistuki on lahjasoluperheille korvaamattoman tärkeää. Kyselyn vastaajat toivat esiin sitä, kuinka lahjasoluilla lapsen saaminen on yhteiskunnassamme vielä suhteellisen tuntematon aihe. Vertaistuki vähentää yksinäisyyden kokemusta, lisää hyvinvointia ja jaksamista sekä luo tunnetta siitä, että oma perhe on hyväksytty ja tavallinen.
Lahjasoluhoidot
-
Suomessa syntyi 776 lasta vuonna 2021 lahjasoluhoitojen avulla, mikä on 1 prosentti kaikista syntyvistä lapsista. Määrä on kasvussa (THL, hedelmöityshoitotilasto 2022).
-
Lahjasoluilla alkunsa saaneita henkilöitä arvioidaan Suomessa olevan yli 15 000.
-
Lahjasoluhoitoja toteutetaan yksityisillä ja julkisilla hedelmöityshoitoja tarjoavilla klinikoilla. Hoitoja saavat itsellisesti, sateenkaariperheenä ja nais-miesparin perheenä lasta toivovat.
-
Vuonna 2007 asetettuun hedelmöityshoitolakiin on kirjattu lapsen oikeus tietoon taustastaan. Lapsella on 18 vuotta täytettyään mahdollisuus selvittää sukusolujen lahjoittajan henkilöllisyys.
-
Ensimmäiset hedelmöityshoitolain aikana lahjasukusoluilla syntyneet lapset tulevat täysi-ikäisiksi vuonna 2026.
-
Lisätietoja www.helminauha.info
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jenni HuhtalaHankevastaavaHelminauha-hanke
Helminauha-hankkeen verkostot, vaikuttaminen ja asiantuntijaluennot.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Lapsettomien yhdistys Simpukka ry
Lapsettomien yhdistys Simpukan vuoden vapaaehtoinen 2024 Roosa Reponen: “Kokemuksemme tarjoaa arvokkaita näkökulmia.”5.12.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Lapsettomien yhdistys Simpukka ry valitsi Roosa Reposen Simpukan vuoden 2024 vapaaehtoiseksi. Reponen on koulutettu kokemusosaaja, -asiantuntija ja -toimija, jonka arjen keskiössä ovat erityisesti tahattoman lapsettomuuden ja harvinaisten sairauksien teemat.
Ammattilaiset: Syntyvyyskriisin ratkaisemiseksi tarvitaan hedelmällisyyden ja syntyvyyden osaamiskeskus14.11.2024 08:46:30 EET | Tiedote
Hedelmällisyyden ja syntyvyyden osaamiskeskus, hedelmällisyystieto koulujen opetussuunnitelmaan, lisää rahaa hedelmöityshoitoihin, kampanja sukusolujen luovuttamisesta, Kela-korvaukset koskemaan kaikkia hedelmöityshoidoissa käyviä? Suomalaisten lapsitoiveen tukeminen -keskustelutilaisuus kokosi 12.11. Eurooppasaliin ammattilaisia ja päättäjiä keskustelemaan syntyvyydestä, hedelmöityshoidoista ja lapsitoiveesta.
Kun machomies astuu huoneeseen, kaikki naiset tulevat raskaaksi - onko lisääntymiskyvytön mies muiden silmissä vähemmän mies?8.11.2024 10:41:43 EET | Tiedote
Miehen lapsitoive ja tahaton lapsettomuus ovat yhteiskunnassa yhä huonosti tunnistettuja. Yhdenvertaisen lapsitoiveen mahdollistamisen eteen tarvitaan asennemuutos, miehen lapsettomuussurun ja tuen tarpeen huomioiminen sekä sijaissynnytyksen salliminen. Lapsettomien yhdistys Simpukan paneelissa 6.11.2024 keskustelivat Ville Niinistö, Niko Uusi-Simola, Mio Kivelä ja Tuomas Keski-Kuha.
“Pitääkö minun tulla näyttämään, miten niitä lapsia tehdään?” Tahattomasti lapsettomat miehet saavat loukkaavia kommentteja29.10.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Lasta toivovat miehet kohtaavat naureskelua ja asiattomia kommentteja. Lapsettomien yhdistys Simpukka ry muistuttaa, että tahaton lapsettomuus on syvä kriisi myös miehelle. Miehen lapsitoive -keskustelupaneeli 6.11.2024 tuo esille erilaisia lapsettomuuskokemuksia. Paneelissa ovat mukana Ville Niinistö, Niko Uusi-Simola, Mio Kivelä ja Tuomas Keski-Kuha.
Pohjoismaiset lapsettomuusjärjestöt ovat huolissaan syntyvyydestä: “Nuoret eivät tiedä tarpeeksi hedelmällisyydestä”15.10.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
Pohjoismaiset lapsettomuusjärjestöt The Nordic Fertily Network -yhteistyöverkostosta ovat huolissaan syntyvyydestä ja nuorten hedelmällisyystiedosta. Lapsettomien yhdistys Simpukka toivoo hedelmällisyystiedon lisäämistä peruskoulun ja toisen asteen opetussuunnitelmaan. Nuoret tarvitsevat tietoa hedelmällisyyteen vaikuttavista tekijöistä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme