Lassi Logrénin ensimmäinen soololevy osoittaa, että jouhikosta on myös soolosoittimeksi
SibaRecordsin julkaisema levy paljastaa uusia puolia uuteen nousuun kohonneesta kansansoittimesta.
![Lassi Logrén](/data/images/public/69817792/70140301/1d78af15-da0d-4681-8797-0e5213c941fd-w_720.jpeg)
Jouhikko on kansanmuusikko Lassi Logrénin ensimmäinen soololevy. Julkaisullaan Logrén haluaa tuoda esiin tämän hetken tulkinnan siitä, mitä kaikkea jouhikolla voi soittaa, minkälaisia virityksiä siinä voi käyttää ja minkälaisia soundeja sillä saa aikaan. Levy esittelee jouhikon ainutlaatuisuuden Logrénin oman musiikin ja muusikkouden kautta.
Yhtyeestä soolosoittimeksi
Jouhikko on suomenkielinen nimi jousilyyralle, jonka historia ulottuu keskiajalle. Kiinnostus sen soittoa ja rakentamista kohtaan on kasvanut viimeisen 20 vuoden aikana. Siitä huolimatta se on edelleen marginaalinen ilmiö, ja ammattimaisia rakentajia ja soittajia on vähän. Suomessa kansanmusiikkia esitetään nykyisin yleisimmin yhtyeinä, mutta Logrén halusi julkaisullaan tuoda esille jouhikon mahdollisuuksia nimenomaan soolosoittimena.
”Säveltäjänä ja muusikkona halusin tällä julkaisulla testata, koskettaisiko jouhikolla soolona soitettu instrumentaalimusiikki nykykuulijaa. Soolosoitto on kuitenkin omanlaisensa kuninkuuslaji: siinä soittaja joutuu ja pääsee tuottamaan musiikin itse. Tavoittelin levylläni luonnollista ja hengittävää pulssia”, Logrén kertoo.
Keskiaikainen musiikin tehokeino häntäjouhilla tähän päivään
Jouhikko toimii hyvin soolosoittimena vapaana soivan säestävän borduna-kielen ansiosta. Sama tehokeino on käytössä muissakin keskiajan soittimissa. Suurin osa levyllä kuultavista kappaleista koostuu viidestä tai kuudesta sävelestä. Vähäsävelisyys on tyylikeino, jota esiintyy esimerkiksi suomalais-ugrilaisessa runolaulussa ja pienkantelemusiikissa. Tyylillisesti albumin sävellykset ovat tanssimusiikkia ja kumpuavat eurooppalaisista kansanmusiikkitraditioista. Yhteinen nimittäjä kappaleille on Logrénin lempeä ja kauniisti lipuva svengi.
Levyllä kuullaan soitinrakentajamestari Rauno Nieminen tekemiä 3-kielisiä jouhikoita, joiden kielet on punottu hevosen häntäjouhista. Kolme eri kokoista jouhikkoa, kappaleesta toiseen vaihtuvat viritykset, asteikot ja rytmityypit johdattavat kuulijan ennen kuulemattomalle matkalle.
Lassi Logrén soittaa viulua muun muassa yhtyeissä Freija ja Värttinä. Jouhikkoa hän on soittanut 12-vuotiaasta asti. Albumi on osa Logrénin jatko-opintoja Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa. Logrén on mukana 50 äänilevyllä ja on esiintynyt yli 30 maassa ja työskennellyt muun muassa tuntiopettajana Sibelius-Akatemiassa ja muusikko-näyttelijänä Nukketeatteri Sampossa Helsingissä. Hän oli myös Värttinä-yhtyeen jäsenenä säveltämässä Taru Sormusten Herrasta –musikaalia, jonka uusin versio saa ensi-iltansa Chicagossa heinäkuussa 2024.
Taideyliopiston Sibelius-Akatemian levymerkki SIbaRecords julkaisee levyn 26.4.2024. Fyysinen painos on saatavilla ainoastaan vinyylinä. Levy on saatavilla digitaalisilla alustoilla 26.4.2024 alkaen.
Lassi Logrén: Jouhikko
- Äänitys, miksaus ja masterointi: Jock Loveband, Urban Sound Studios (Oslo) 2023
- LP: SRLP-1031, EAN: 6430037170362
- Digitaalinen julkaisu: SRDG-1031 / 6430037170386
Jakelu
- Fyysiset äänitteet Suomessa ja Pohjoismaissa: Oy Fg-Naxos Ab
- Fyysiset äänitteet muualla maailmassa: Naxos Global Logistics
- Digitaalinen jakelija: Eclipse Music Digital
Levynjulkaisukeikkoja
- 17.5. klo 20 Nukketeatteri Sampo (Erottajajankatu 7, Helsinki)
- 30.5. Fjordtunet, Oslo
- 26.6. Sommelo, Kuhmo
- 29.6. Kihaus, Rääkkylä
Jakelu
- Fyysiset äänitteet Suomessa ja Pohjoismaissa: Oy Fg-Naxos Ab
- Fyysiset äänitteet muualla maailmassa: Naxos Global Logistics
- Digitaalinen jakelija: Eclipse Music Digital
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lassi Logrén
lassi.logren@gmail.com
Kuvat
Linkit
Taideyliopisto tarjoaa ylintä musiikin, kuvataiteen, esittävien taiteiden sekä kirjoittamisen koulutusta Suomessa. Taideyliopisto on taidealojen koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälinen suunnannäyttäjä, joka vahvistaa taidetta yhteiskuntaa uudistavana voimana. Vuonna 2013 perustetun Taideyliopiston muodostavat Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Taideyliopisto
Lisäpanostus soittoharrastustaan aloittelevien lasten instrumenttiopetukseen tukee heidän musiikillista kehitystään18.6.2024 14:47:00 EEST | Tiedote
Pääkaupunkiseudulta Taideyliopiston Sibelius-Akatemian aloitteesta käynnistynyt uudenlainen musiikkioppilaitosten yhteistyömalli on saanut kuluneena keväänä osallistujia myös Pirkanmaalta.
Festivaalivuosi 2022 toi alalle ylikuumenemista, uusien festivaalien ryntäyksen, tapahtumien peruuntumisia ja konkursseja12.6.2024 14:47:00 EEST | Tiedote
LiveFIN toteutti tutkimuskyselyn vuoden 2022 suomalaisten rytmimusiikkifestivaalien tilanteesta. Kyselyyn vastasi 64 festivaalia, joiden kävijämäärä vastasi lähes puolta koko Suomen festivaalikäynneistä. Lähes puolelle vastanneista vuosi 2022 oli taloudellisesti tavanomainen, mutta noin neljäsosalle edelleen tavanomaista huonompi.
Jane ja Aatos Erkon säätiöltä miljoonarahoitus Sibelius-Akatemialle kulttuurisen moninaisuuden vahvistamiseen musiikkikoulutuksessa11.6.2024 12:47:00 EEST | Tiedote
Jane ja Aatos Erkon säätiö on myöntänyt miljoona euroa Taideyliopiston Sibelius-Akatemian hankkeelle, joka edistää kansainvälisen yhteistyön avulla musiikin ja musiikkikoulutuksen monimuotoisuutta sekä laajemmin kulttuurista oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa.
Tuomas Rounakari tuo musiikillaan ikiaikaisen karhunpeijaisperinteen nykypäivään10.6.2024 15:49:00 EEST | Tiedote
Rounakarin tohtorintutkinnon lähtökohtana ovat lapsuuden kokemukset, joissa hän soittaessaan kadotti ajan ja paikan tajun.
Taideyliopiston rehtori Kaarlo Hildén: T&K-rahoituksessa tulee tunnistaa luovien ja taidealojen merkitys7.6.2024 05:23:00 EEST | Tiedote
Taideyliopisto lausui valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen käytön monivuotisesta suunnitelmasta. Lausunnossaan yliopisto katsoo, että suunnitelman tulisi tunnistaa nykyistä laajemmin luovien ja taidealojen merkitys T&K-rahoituksessa. Taideyliopiston rehtori Kaarlo Hildén korostaa, että luovilla ja taidealoilla on merkittävää potentiaalia synnyttää uusia ideoita ja lisätä aineetonta arvonluontia sekä tuottavuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme