Jäteveron laajentaminen tukisi valtiontaloutta ja ilmastotavoitteita – hallitusohjelman kirjaus otettava valmisteluun

Kaatopaikoille viedään tällä hetkellä miljoonia tonneja jätettä, joille on olemassa muuta käyttöä tai uusia käyttötapoja syntyisi, jos hinnat ohjaisivat jätettä pois kaatopaikoilta.  Viemällä jätteet kaatopaikoille jätetään hyödyntämättä materiaalien kierrätyksestä syntyvät ilmastohyödyt ja myönteiset vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen.

Jäteverotuksen laajentaminen lisäisi verotuloja ja edistäisi Suomen ympäristö- ja ilmastotavoitteita. Asiaa on selvitetty ympäristöministeriössä viime vuosina.

Jätevero on kaatopaikkavero, joka koskee sekä yleisiä että yksityisiä kaatopaikkoja. Kierrätysteollisuus ry esittää, että jäteverotuksen kehittäminen käynnistettäisiin pikaisesti.

”Verotuksen strateginen kehittäminen on kriittinen askel kohti kestävämpää ja kilpailukykyisempää tulevaisuutta. Tähtäimen tulee olla tulevaisuudessa: verotus kannustaa kehittämään uusia mahdollisuuksia hyödyntää jätteitä”, kertoo Kierrätysteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mia Nores.

Ympäristöministeriön vuonna 2022 teettämän selvityksen mukaan jäteveron ulottaminen kaikkiin kaatopaikalle vietäviin jätteisiin nostaisi verotettavan jätteen määrän 8,2 miljoonaan tonniin. Verotuoton on puolestaan arvioitu nousevan useisiin satoihin miljooniin euroihin. Ohjausvaikutus vähentäisi verokertymää, kun jäte ohjautuu kaatopaikoilta kierrätykseen. 

Tällä hetkellä jätevero koskee suppeaa joukkoa jätteitä (n. 235 000 tonnia) ja sen ohjausvaikutus on jo pitkälti toteutunut. Myös fiskaalinen kertymä on siksi pieni: vuonna 2023 jäteveroa kertyi vain 6 miljoonaa euroa.

”Jäteveron laajentaminen synnyttää kansantaloudellisia vaikutuksia, joista hyötyvät niin yksityinen kuin julkinen sektori”, Nores toteaa.

Kierrätysteollisuus ry:n näkemyksen mukaan verotusta voitaisiin kehittää vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa veron tulisi koskea maa- ja kiviaineksia sekä vaarallisia jätteitä. Myöhemmin vero laajenisi asteittain koskemaan kaikkia kaatopaikalle vietäviä jätteitä.

Mia Nores muistuttaa, että kierrätys edistyy markkinaehtoisesti vain silloin, kun se pärjää hintakilpailussa muille jätteen hyödyntämistavoille. Verotus ohjaisi selvitysten mukaan materiaalien kierrättämiseen kaatopaikalle viemisen sijaan.

”Ilman taloudellista ohjausta materiaalien kiertotalous ei edisty Suomessa”, Nores toteaa.

Tietopaketti:

Keskeiset hyödyt jäteveron laajentamisesta ja korottamisesta:

• Taloudelliset hyödyt: Kasvava jäteverokertymä tukee valtiontaloutta ja mahdollistaa muiden tukimuotojen rahoituksen​​.
• Kiertotaloudelliset hyödyt: Verotus kannustaa investoimaan uusiin kierrätysteknologioihin, mikä lisää jätteiden hyödyntämistä ja luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia​​.
• Ilmasto- ja ympäristöhyödyt: Kierrättäminen tukee ilmastonmuutoksen hillintää. Esimerkiksi metallien ja betonin tuottaminen aiheuttaa suuret hiilidioksidipäästöt. Verotuksella tuetaan myös luonnon monimuotoisuutta, koska materiaalien kierrätys vähentää tarvetta neitseellisille raaka-aineille.

Jäteveron kehittäminen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä:

Maa- ja kiviainekset ovat suurin kaatopaikalle päätyvä materiaalivirta, joten niiden ohjaus kierrätykseen olisi merkittävä askel kiertotalouden edistämisessä. Verotus edistäisi maa- ja kiviaineisten suunnitelmallisempaa ja tehokkaampaa käyttöä rakennuskohteissa, mikä vähentäisi neitseellisten kiviainesten ottoa, luonnonvarojen kulutusta ja ilmastovaikutuksia​​.

Vaarallisten jätteiden käsittely on kehittynyt Suomessa, ja vaaralliset jätteet sisältävät talteen otettavia raaka-aineita, kuten metalleja. Vaarallisten jätteiden verotus kannustaisi kehittämään talteenottoteknologioita, joilla saadaan arvokkaat materiaalit kiertoon.

Lisäksi Suomeen tulisi laatia pitkän aikavälin suunnitelma jäteveron kehittymisestä. Veroa olisi mahdollistaa laajentaa asteittain, veron määrä voisi olla erilainen erityyppisille jätteille ja veron kannustavuutta voitaisiin korottaa portaittain uusien verotettavien jätelajien kohdalla. Ajan myötä vero tulisi laajentaa kaikkiin kaatopaikattaviin jätteisiin. Samalla tulisi nostaa jo verotettavien jätevirtojen verotasoa.

Ympäristöministeriön teettämät selvitykset:

FCG:n (2020) selvitys

Rambollin (2022) jatkoselvitys