Kaatopaikalle vietävän jätteen verotuksen kanssa ei kannata aikailla – etenkin kun otetaan huomioon valtiontalouden tilanne
Nyt on oikea aika päättää jäteveron laajentamisesta, kun Orpon hallitus kokoontuu alkuviikosta budjettiriiheen. Kaatopaikalle vietävän jätteen verotuksen kanssa ei tule aikailla, koska jätevero lisää valtion tuloja ja kannustaa jätteiden hyödyntämiseen.
Alkuviikosta Orpon hallitus kokoontuu viimeistelemään valtion vuoden 2025 talousarvioesitystä valtiovarainministeri Purran esityksen pohjalta. Tiedossa ei ole helpot ajat, sillä valtion vuoden 2025 budjettiesityksessä talous on 12,2 miljardia euroa alijäämäinen.
Kierrätysteollisuus esittää, että jäteveroa laajennetaan jätteistä saatavien verotulojen kasvattamiseksi.
Jäteverotuksen laajentaminen lisäisi verotuloja ja edistäisi Suomen ympäristö- ja ilmastotavoitteita. Asiaa on selvitetty ympäristöministeriössä viime vuosina. Hallitus on luvannut selvittää puoliväliriiheen mennessä keinot eri jätejakeiden erittelemiseksi verotusta varten. Kierrätysteollisuus katsoo, että puoliväliriiheen asti ei kuitenkaan kannata odotella, kun kaikki edellytykset ripeämpään etenemiseen ovat olemassa.
Jätevero on kaatopaikkavero, joka koskee sekä yleisiä että yksityisiä kaatopaikkoja. Tällä hetkellä jätevero koskee suppeaa joukkoa jätteitä (n. 235 000 tonnia), vaikka kaatopaikoille sijoitetaan vuosittain miljoonia tonneja jätettä. Jäteveron ohjausvaikutus on jo pitkälti toteutunut niiden jätteiden kohdalla, joita nyt verotetaan. Myös fiskaalinen kertymä on siksi pieni: vuonna 2023 jäteveroa kertyi vain 6 miljoonaa euroa.
Vaikka jäteveron tuotto on tällä hetkellä hyvin pieni, mistään mitättömästä verosta ei ole kyse.
– Eniten veroa kertyisi, jos verotettaisiin kaikkea kaatopaikalle vietävää jätettä. Verotuotto nousisi useisiin satoihin miljooniin euroihin, ennen kuin veron ohjausvaikutus lähtisi puremaan ja se vähentäisi hiljalleen kaatopaikalle vietävän jätteen määrää, sanoo Kierrätysteollisuuden varapuheenjohtaja Kari Rahkonen.
– Verokertymän lisäksi pitää huomioida myös veron kansantaloudelliset vaikutukset, koska jätevero kannustaa yrityksiä innovaatioihin ja investointeihin.
Jäteveron laajentamista on suunniteltu jo jonkin aikaa, mutta etenemistä on hidastanut jätteiden luokitteluun liittyvä haaste. Kun jätteitä jaotellaan eri luokkiin, erityyppiset jätteet sekoittuvat tilastollisesti. Siksi kehysriihen kirjaukseen sisältyy maininta jätejakeiden erottelun selvittämisestä.
– Ruotsissa verotukseen on löydetty keinot, vaikka jätteiden luokittelua tehdään samoilla EU-vaatimuksilla kuin Suomessa. Verotusta varten on mahdollista luoda tarkoituksenmukainen luokitus, peräänkuuluttaa Rahkonen.
Verotuksen laajentamisen esteeksi on mainittu myös se, että verosta hyötyisi lähinnä kierrätysala.
– Näin väistämättä onkin, jos kiertotalouden halutaan Suomessa etenevän. Ala ei kuitenkaan olisi ainoa hyötyjä, vaan myös jätettä tuottavat sektorit hyötyisivät, kun niiden toiminta uudistuisi, prosessit tehostuisivat ja jätteille löydettäisiin uusia käyttötapoja, pohtii Kierrätysteollisuuden toimitusjohtaja Mia Nores.
– Vaikka luokitteluongelman kiertämiseksi ja valtiontalouden näkökulmasta olisi perusteltua ottaa käyttöön laaja kaatopaikkavero, voidaan verotuksen kanssa toki edetä myös maltillisemmassa tahdissa, muistuttaa Nores.
Ympäristöministeriön teettämien selvitysten perusteella näyttäisi perustellulta, että ensin ryhdyttäisiin verottamaan maa- ja kiviaineksia sekä vaarallisia jätteitä. Myöhemmin veropohjaa olisi mahdollista laajentaa muihin kaatopaikalle vietäviin jätteisiin.
– Suomeen tarvitaan selvä ja pitkäjänteinen suunnitelma, jotta jätettä tuottavilla toimialoilla on aikaa varautua laajenevaan verotukseen, Nores toteaa.
– Jos jätteiden viemistä kaatopaikoille jatketaan eikä verotusta kehitetä, saamatta eivät jää ainoastaan verotuotot, vaan paitsi jäädään myös ilmastohyödyistä ja luontovaikutuksista, joita materiaalien kierrätys synnyttää.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mia NoresToimitusjohtaja
Puh:044 330 0928mia.nores@kierratysteollisuus.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Kierrätysteollisuus ry on Suomessa toimivien kierrätys- ja kiertotalousalan yritysten toimialajärjestö.
Kierrätysteollisuuden yritykset tarjoavat käytännön ratkaisuja materiaalien kierrättämiseen ja kiertotalouden vauhdittamiseen vihreässä siirtymässä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kierrätysteollisuus ry
Purkupäivä 2024 käsitteli rakentamisen kiertotalouden arvoja ja hintaa13.9.2024 16:14:25 EEST | Uutinen
Purkualan vuoden päätapahtuma Purkupäivä 2024 kokosi 130 osallistujaa rakentamisen ja purkamisen kiertotalouden ääreen Helsinkiin. Hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi ympäristöministeriöstä avasi tilaisuuden esittämällä rakentamislain uudistuksen vaikutukseen purkamiseen. Ajankohtaisen lainsäädännön muutoksen myötä tapahtumassa tarkasteltiin rakentamisen, purkamisen ja kiertotalouden arvoja ja hintaa.
Jäteveron laajentaminen tukisi valtiontaloutta ja ilmastotavoitteita – hallitusohjelman kirjaus otettava valmisteluun16.4.2024 15:24:15 EEST | Tiedote
Jäteverotuksen kehittäminen on kirjattu tavoitteeksi hallitusohjelmaan. Kierrätysteollisuus ry esittää, että valmistelu aloitetaan mahdollisimman pikaisesti. Jäteverotus ei pelkästään edistä ympäristöllisiä ja kiertotaloudellisia tavoitteita, vaan lisää fiskaalista verokertymää, mikä tukee valtiontaloutta.
Kierrätysteollisuus edellyttää kokonaisvaltaista selvitystä jätealan in-house-yrityksistä24.1.2024 08:51:19 EET | Tiedote
Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on julkistanut perjantaina 19.1.2024 laajan selvityksen in-house-yhtiöstä. KKV on tehnyt vaikutusarviointia hallitusohjelmassa olevista kirjauksista in-house-yhtiöihin liittyen. Selvityksessä tarkastellaan myös laajasti kunnallisia jäteyhtiöitä, joiden yritysten liikevaihto on ollut yhteensä 379 miljoonaa euroa jo ennen lakimuutosta. Kierrätysteollisuus katsoo, että selvityksestä nousseiden jätetoimialaa koskettavien lukujen ja huomioiden perusteella jätelain II-osan korjaukseen on ryhdyttävä nopeasti.
Markkinaehtoinen kiertotalous vaatii aktiivia toimia19.9.2023 08:20:50 EEST | Tiedote
Kiertotalouden politiikkaohjauksen tulee olla pitkäjänteistä. Jakeluvelvoitteen laskun sijaan kuljetuskustannusten nousuun tulisi vaikuttaa muilla keinoin. Jäteveron laajentaminen uusiin jätelajeihin ohjaisi materiaaleja kaatopaikalta käyttöön. Kiertotalous toteutuu parhaiten markkinaehtoisesti. Myös kiertotalouden investoinnit edellyttävät sujuvaa luvitusta.
Vuoden purkuhanke Suomen suurin korjaushanke7.9.2023 12:36:38 EEST | Uutinen
Purkualan vuoden päätapahtuma kokosi yli 120 osallistujaa purkamisen kiertotalouden ja onnistuneiden purkuhankkeiden ääreen Helsinkiin. Rakennusten purkamisessa syntyy vuosittain miljoonia tonneja jätettä, ja EU tavoitteleekin purkujätteen 90 %:n kierrätysastetta, mikä tuo uusia haasteita käytännön tekijöille koko Euroopassa. Tapahtumassa palkittiin onnistuneita purkuhankkeita ja käsiteltiin purkamisen käytäntöä ja tulevaisuutta niin Suomessa kuin koko Euroopassa. Tapahtuman keynote-puhuja, kehitysjohtaja Miimu Airaksinen SRV Yhtiöistä haastoi rakentamisen kiertotalouden tekijöitä kehittämään ratkaisuja, joilla kierrätysmateriaaleista tehdään korkealaatuisempia kuin purkutyöstä talteen otetuista jätemateriaaleista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme