Luonto koetaan tärkeäksi arkimaisemissa

Hyvinvointia arjen maisemista

Suomen ympäristökeskus selvitti ihmisten näkemyksiä maisemista ja niiden kehittämisestä kahdella kyselyllä vuodenvaihteessa 2022–2023. Ensimmäinen oli suunnattu kaikille maisemista kiinnostuneille ja toinen maisema-alan asiantuntijoille ja muille maisemien parissa toimiville. Kummatkin kyselyt toteutettiin avoimina verkkokyselyinä.

Neljä viidestä kansalaisille suunnattuun kyselyyn vastanneista on melko tai erittäin tyytyväisiä arkimaisemiinsa. Silti reilusti yli puolet haluaisi muuttaa niissä jotakin. Tyytyväisyys vaihtelee erityyppisissä arkimaisemissa, kertoo Suomen ympäristökeskuksen tutkija Nina Ahola.  

— Erittäin tyytyväisiä on selvästi eniten haja-asutusalueiden vastaajissa ja vähiten kerrostaloalueiden vastaajissa.  

Tyytyväisyyttä omiin arkimaisemiin tuovat kaikilla alueilla erityisesti vesien, puistojen ja metsien läheisyys. Ylipäätään luonnonläheisyys ja lähiluonnon helppo saavutettavuus mainitaan asioina, joista ei haluttaisi luopua. 

Aholan mukaan miellyttävinä koetuilla maisemilla on vaikutusta ihmisten hyvinvointiin. 

— Peräti 92 prosenttia vastaajista oli täysin samaa mieltä ja 7 prosenttia melko samaa mieltä maisemien hyvinvointivaikutuksia käsittelevän väitteen kanssa. 

Keskeneräisyys aiheuttaa epäviihtyisyyttä 

Kerrostaloalueiden vastaajilla on eniten muutostoiveita. Heidän arkimaisemissaan tyytymättömyyttä aiheuttavat rakentamisen tapa ja määrä sekä liikenneratkaisut. Maisemien keskeneräisyys, esimerkiksi työmaat, aiheuttavat usein pitkäaikaista epäviihtyisyyttä. 

Sekä kerrostaloalueilla että kaupunkien pientaloalueilla toivotaan, että ympäristöön sopiva arkkitehtuuri ja luonto kietoutuvat kauniiksi maisemakokonaisuudeksi. Luonnon menettäminen kaupunkien tiivistämisen myötä huolestuttaa monia erityisesti suurten kaupunkien alueilla. 

Maaseutualueiden vastaajien keskuudessa huolestuttavat metsänhoidon menetelmät ja energiantuotannon ratkaisut kuten tuulivoiman sijoittaminen. Tulevaisuudelta toivotaan, että rakennuksia ja elinympäristöjä pidetään kunnossa ja että maisemista pidetään huolta. 

Valtakunnallisille linjauksille nähdään tarvetta 

Vain harva kansalaisille suunnattuun kyselyyn vastanneista kokee pystyvänsä vaikuttamaan maisemia koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen kehittäminen koetaan molempien kyselyiden vastaajien keskuudessa tärkeäksi siten, että madalletaan osallistumisen kynnyksiä sekä varmistetaan osallistumisen oikea-aikaisuus, monikanavaisuus ja vaikuttavuus maisemia koskevissa asioissa. 

Asiantuntija- ja toimijakyselyyn vastanneet näkevät tarvetta lainsäädännön kehittämiselle siten, että se tarjoaisi parempaa selkänojaa maisemien turvaamiseen ja maisemallisesti hyvän ympäristön luomiseen. Keskeisiä kehityskohteita kyselyvastaajien mukaan ovat myös päätöksentekoprosesseihin ja erilaisiin arvostuksiin liittyvät nivelkohdat.  

Eri toimijoiden välinen yhteistyö on koettu onnistuneeksi ja hyviä käytänteitä on muodostunut yhteistyölle. Maisemiin liittyvien asioiden hoitamiseen kaivattaisiin kuitenkin lisää resursseja, osaamista ja yhteisiä valtakunnallisia strategisia linjauksia huomioiden eri sektorien ja alueiden tarpeet. 

Tietoa maisemien suojelun, hoidon ja suunnittelun kehittämiseen 

Maisemakyselyjen tavoitteena on tukea Euroopan neuvoston maisemayleissopimuksen toimeenpanoa Suomessa ja valtakunnallisen maisemapolitiikan kehittämistä. Kyselyjen toimeksiantajana ja rahoittajana oli ympäristöministeriö ja niiden toteutuksesta vastasi Suomen ympäristökeskus. 

Sekä kaikille maisemista kiinnostuneille tarkoitettu kysely että asiantuntijoille kohdennettu kysely toteutettiin avoimina verkkokyselyinä, jotta mahdollisimman monen oli mahdollista vastata. Tulokset tarjoavat näkökulmia siihen, mitä aihepiirejä tulisi jatkossa ottaa esille maisemien suojelun, hoidon ja suunnittelun kehittämisessä. Kaikille tarkoitettuun kyselyyn vastasi 793 henkilöä eri puolilta Suomea. Asiantuntijoille kohdennettuun kyselyyn vastasi 198 henkilöä. Heidän joukossaan oli muun muassa alueellisia ja paikallisia viranomaisia, kansalaisjärjestöjen edustajia ja yrityksiä.