Kevään tulvahuippu on ohitettu, pohjaveden pinta nousee edelleen

Kevättulvien huippu on ohitettu  

Sään lauhduttua maaliskuun puolivälissä lumet sulivat nopeasti. Lumien sulamista nopeuttivat huhtikuun alkupuolella tulleet yllättävän voimakkaat sateet. Esimerkiksi Tammelan Pyhäjärven alueella satoi maaliskuun puolivälin ja huhtikuun puolivälin välillä noin 100 millimetriä, kun tavanomainen sadesumma tällä ajanjaksolla on noin 30 millimetriä. Nopean sulamisen ja sateiden vuoksi vesistöjen vedenpinnan korkeudet nousivat nopeasti ja joillakin vesistöalueilla tavanomaista kevättä aikaisemmin. Esimerkiksi Vanajavedellä, Kernaalanjärvellä ja Alasjärvellä kevättulvat tulivat ennätyksellisen aikaisin.  

Yllättävän voimakkaat sateet vaikeuttivat säännöstelyä 

Voimakkaat sateet ja tavallista aikaisempi kevään tulo vaikeutti monin paikoin vedenpinnan korkeuden säännöstelyä. Tammelan Pyhäjärvellä ei pystytty laskemaan Pyhäjärven vedenpintaa riittävän alas ennen kuin lumien nopea sulaminen alkoi, mistä seurasi vedenpinnan nouseminen tulvakorkeuksiin. Loimijoki, joka kokosi sivu-uomistaan suuria virtaamia tulvaksi asti, katkaisi seututien 213 Ypäjällä 17.3.2024. Kevättulvat eivät kuitenkaan olleet kovinkaan harvinaisia vaan vastaavia vedenkorkeuksia koetaan Ypäjällä tilastollisesti noin kahdeksan vuoden välein. Pyhäjärven viime viikonlopun huippu ylitetään noin kolmen vuoden välein.  

Valtaosassa Kanta- ja Päijät-Hämettä alkaa kevättulvien huippu olla jo ohitettu. Odotettavissa on vähemmän sateita kuin tähän aikaan vuodesta yleensä, joten vesistöjen pinnan korkeuksien odotetaan vähitellen laskevan tulvatasolta tavanomaisille tasoille. Pienten järvien vedenpinnan korkeudet saavuttavat huippunsa kuluvan viikon aikana, mutta esimerkiksi Päijänteen vedenkorkeuden ennustetaan olevan korkeimmillaan vasta touko-kesäkuun vaihteessa. 

Siellä, missä tulvia vielä esiintyy, on syytä muistaa, että tulvavedessä liikkumista tulee välttää. Virtaava vesi on voimakasta ja voi kaataa kulkijan jo matalillakin vesisyvyyksillä. Tierakenteiden rikkoutumista ei välttämättä havaitse samean tulvaveden alta, joten veden peittämällä tiellä liikkumista tulee harkita tarkkaan. Ohjeita omatoimiseen varautumiseen sekä omaisuuden suojaamiseen löytyy vesi.fi-sivustolta osoitteesta https://www.vesi.fi/teemasivu/teemana-tulviin-varautuminen/. 

Jäät liian heikkoja mitattaviksi 

Valtakunnallisessa jääpeiteseurannassa mukana olevat hämäläisvesistöt olivat 20.4.2024 jäässä, mutta jää oli liian heikkoa mitattavaksi. Näin oli Hartolan Jääsjärvellä, Päijänteen Verkkosaarilla Sysmässä sekä Lammin Pääjärvellä. Jäät olivat ajankohtaan nähden poikkeuksellisen ohuita: näiden järvien jäät olivat keskimäärin lähes 40 senttimetriä ohuempia kuin pitkäaikaisseurannassa keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Esimerkiksi Hartolan Jääsjärven jään paksuutta on seurattu vuodesta 1961 ja sen jää oli nyt 43 senttimetriä keskimääräistä ohuempaa. 

Niillä järvillä, joilla jäätä vielä on, on syytä muistaa, ettei jään paksuus tähän aikaan keväästä enää kerro sen kantavuudesta. Keväinen aurinko lämmittää ja haurastuttaa jäätä varsinkin sen jälkeen, kun lumi on sulanut jäältä pois. Jääpeite voi olla paksua, mutta silti petollisen haurasta erityisesti virtapaikoilla, kapeikoissa ja ojien sekä putkien purkupaikkojen lähettyvillä.

Pohjavedenpinnat ovat nousseet reilusti  

Hämeessä pohjavedenpinnat ovat olleet maaliskuun alusta lähtien nousussa ja ovat monin paikoin reilusti yli ajankohdan keskimääräisen tason. Esimerkiksi Lammin Tullinkankaan pohjaveden seuranta-asemalla pohjavedenpinnat kääntyivät nousuun maaliskuun alussa ja ovat siitä lähtien nousseet noin 80 senttimetriä. Pohjavedenpinnat ovat tällä hetkellä Tullinkankaalla noin puoli metriä ajankohdan keskimääräisen tason yläpuolella. Lopen ja Tammelan rajalla sijaitsevalla Pernunnummen seuranta-asemalla pohjavedenpinnat kääntyivät nousuun maaliskuun loppupuolella, ja nousua on ollut yli 50 senttimetriä. Myös Pernunnummella pohjavedenpinnat ovat reilusti yli keskimääräisen tason. Suurissa pohjavesimuodostumissa, kuten Pernunnummi, muutokset pohjaveden pinnantasoissa ovat hitaampia kuin pienissä hiekka- ja moreenimuodostumissa. 

Lumet ovat nyt metsistäkin lähes kokonaan sulaneet, mutta pohjaveden muodostumista tapahtuu vielä jonkin aikaa sulamisvesien kulkeutuessa vajovesivyöhykkeessä pohjaveteen. Pohjavedenpinnat tulevat siten lähiviikkoina vielä hieman nousemaan. Pohjavedenpinnat ovatkin näin kesän kynnyksellä hyvällä tasolla, ja talousvesikaivoissa tulee näillä näkymin riittämään hyvin vettä kesällä. 

Ajankohtaista vesi- ja jäätilannetta voi seurata alla olevien linkkien kautta:  

• https://www.vesi.fi/vesitilanne/ 
• https://www.vesi.fi/karttapalvelu/ 
• https://www.vesi.fi/jaatilanne/   
• http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/fin/vedenkorkeus/ham.htm