Tahatonta lapsettomuutta kokevat unohdetaan kylmästi syntyvyyskeskustelusta - Lapsettomien Simpukka-viikko 6.–12.5.2024
Syntyvyyskeskustelusta unohdetaan tahattomasti lapsettomat. Lapsettomien yhdistys Simpukka ry pelkää, että soteleikkaukset pidentävät lapsettomuushoitojen jonoja entisestään, heikentävät saatavilla olevaa tukea ja huonontavat ikääntyneiden lopullisesti lapsettomien saamaa hoitoa. Lapsettomien Simpukka-viikko 6.–12.5.2024 ja Lapsettomien lauantai 11.5.2024 muistuttavat, että vanhemmuus ei ole itsestäänselvyys.
Suomen syntyvyysluvut ovat historiallisen alhaiset, ja tilanne on huolestuttava.
Yhteiskunnassa käydyn keskustelun ulkopuolelle jäävät usein tahatonta lapsettomuutta kokevat. He todella haluaisivat lapsen, mutta terveydellisen syyn tai elämäntilanteen vuoksi he jäävät ilman lasta tai tie lapsiperheeksi on pitkä ja vaikea.
– Keskusteluissa näkyvä paine “tehdä” lapsia loukkaa tahattomasti lapsettomia. Kohderyhmältämme saamiemme yhteydenottojen mukaan monilla on takanaan vuosien lapsettomuushoidot useiden kymmenien tuhansien eurojen lainarahoituksella, toistuvia keskenmenoja tai suuri tarve sijaissynnytykselle. Olisi merkittävää, että yhteiskunta tunnistaisi tilanteen ja tukisi lasta toivovia, sanoo Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n toiminnanjohtaja Piia Savio.
Lapsettomien yhdistys Simpukka on huolissaan sosiaali- ja terveydenhuollon säästöleikkausten vaikutuksista lapsettomuushoitojen saamiseen. Hoitojonot ovat nyt jo pitkiä, ja moni lasta toivova vanhenee jonoon. Julkisten hedelmöityshoitojen takaraja on asetettu 40 ikävuoteen.
Lapsettomien yhdistys Simpukka ehdottaa lapsiperheellistymisen tukemiseksi seuraavia asioita:
-
hedelmällisyystietoa toisen asteen koulutukseen sekä perhesuunnitteluun terveyskeskuksiin
-
hedelmöityshoitojen riittäviä resursseja
-
lapsettomuushoitoihin kiinteästi liittyvää psykososiaalista tukea
-
keskenmenojen hyvää hoitoa
-
sekä ei-kaupallisen sijaissynnytyksen sääntelyä Suomessa.
Lopullisesti lapsettomat
Joidenkin lasta toivovien polku vie lopulliseen lapsettomuuteen, jolloin vanhemmuus ja myöhemmin myös isovanhemmuus jäävät kokematta.
Lapsettomien yhdistys Simpukka toivoo, että soteleikkaukset eivät vaikuta ikääntyneiden lopullisesti lapsettomiksi jääneiden saamaan hoitoon.
– Matala syntyvyys näkyy myös yksilötasolla: kun lasta ei ole toiveestaan huolimatta saanut, on huoli omasta hoivasta ja turvasta tulevaisuudessa. Yhteiskunnassamme oletetaan, että ikääntyvällä on lapsia, jotka voivat tukea vanhempiensa ja isovanhempiensa kotona asumista. Ikääntyvien hoitoa siirretään yhä enemmän kotihoidon piiriin, ja samalla palveluasumisen paikkoja vähennetään, sanoo Savio.
Lapsitoiveesta luopuminen on siihen johtaneista vaiheista riippumatta usein suuri ja vaikea päätös. Siihen liittyy vahvoja tunteita, kuten vihaa, epäreiluutta ja toiseutta. Kasvu lopullisen lapsettomuuden hyväksyntään voi kestää vuosia.
Tahaton lapsettomuus on aikuisiän suurimpia kriisejä
Yksi viidestä hedelmällisessä iässä olevasta kohtaa tahattoman lapsettomuuden Suomessa. Lukuina määrän on arvioitu olevan 300 000. Kyseessä on yksi aikuisiän suurimmista kriiseistä, joka vaikuttaa kokijansa kehoon, mieleen, talouteen, työelämään ja tulevaisuudensuunnitelmiin.
Tahattoman lapsettomuuden taustalla voi olla terveydellinen tai elämäntilanteeseen liittyvä syy, kuten puolisoa ei ole tai puolisoiden toiveet eivät kohtaa. Joskus lapsettomuuden syytä ei saada selvitettyä. Tahattoman lapsettomuuden kokemuksesta selviytymiseen tarvitaan oikea-aikaista ja saavutettavaa tietoa ja tukea.
Vuonna 1988 perustetun Lapsettomien yhdistys Simpukan tavoitteena on, että jokaisen lapsitoive olisi yhteiskunnassa tunnistettu ja arvokas. Nais-miesparien lisäksi lasta toivovat sateenkaariparit, vanhemmuuskumppanit ja itselliset aikuiset.
Lapsettomien Simpukka-viikko 6.–12.5.2024
Lapsettomien Simpukka-viikko 6.–12.5.2024 on Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n organisoima tahattoman lapsettomuuden teemaviikko, jota vietetään vuosittain toukokuussa samalla viikolla, jolloin on äitienpäivä.
Lapsettomien Simpukka-viikkoa on vietetty vuodesta 2008 alkaen ja Lapsettomien lauantaita vuodesta 1994 alkaen. Lapsettomien lauantai täyttää tänä vuonna 30 vuotta.
Lapsettomien Simpukka-viikko tuo tahatonta lapsettomuutta esille ilmiönä ja kokemuksena. Somekampanjan viestinä on, että tahatonta lapsettomuutta kokeva ei ole yksin. Kokemuksesta selviytymiseen tarvitaan tietoa ja tukea läheisiltä, vertaisilta ja ammattilaisilta.
Järjestö järjestää viikon aikana kaikille avoimia verkkoluentoja sekä Lapsettomien lauantain verkkotilaisuuden. Viikon aikana järjestetään vertaisryhmien tapaamisia ja chatteja. Seurakunnat järjestävät Tyhjän sylin tilaisuuksia.
Vuoden 2024 Simpukan Helmen saaja julkistetaan Lapsettomien lauantaina 11.5. kello 12 alkavassa verkkotapahtumassa. Simpukan Helmi on Lapsettomien yhdistys Simpukan vuodesta 2006 alkaen jakama tunnustus henkilölle tai taholle, joka on edistänyt lapsettomien hyvinvointia tai asemaa yhteiskunnassamme.
Simpukka välittää medialle haastatteluun tahatonta lapsettomuutta kokevia
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna ParviainenViestinnän asiantuntijaLapsettomien yhdistys Simpukka ry
Viestintä ja tiedotus, Simpukka-lehden koordinointi, mediayhteistyö.
Kuvat
Linkit
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Lapsettomien yhdistys Simpukka ry
Ammattilaiset: Syntyvyyskriisin ratkaisemiseksi tarvitaan hedelmällisyyden ja syntyvyyden osaamiskeskus14.11.2024 08:46:30 EET | Tiedote
Hedelmällisyyden ja syntyvyyden osaamiskeskus, hedelmällisyystieto koulujen opetussuunnitelmaan, lisää rahaa hedelmöityshoitoihin, kampanja sukusolujen luovuttamisesta, Kela-korvaukset koskemaan kaikkia hedelmöityshoidoissa käyviä? Suomalaisten lapsitoiveen tukeminen -keskustelutilaisuus kokosi 12.11. Eurooppasaliin ammattilaisia ja päättäjiä keskustelemaan syntyvyydestä, hedelmöityshoidoista ja lapsitoiveesta.
Kun machomies astuu huoneeseen, kaikki naiset tulevat raskaaksi - onko lisääntymiskyvytön mies muiden silmissä vähemmän mies?8.11.2024 10:41:43 EET | Tiedote
Miehen lapsitoive ja tahaton lapsettomuus ovat yhteiskunnassa yhä huonosti tunnistettuja. Yhdenvertaisen lapsitoiveen mahdollistamisen eteen tarvitaan asennemuutos, miehen lapsettomuussurun ja tuen tarpeen huomioiminen sekä sijaissynnytyksen salliminen. Lapsettomien yhdistys Simpukan paneelissa 6.11.2024 keskustelivat Ville Niinistö, Niko Uusi-Simola, Mio Kivelä ja Tuomas Keski-Kuha.
“Pitääkö minun tulla näyttämään, miten niitä lapsia tehdään?” Tahattomasti lapsettomat miehet saavat loukkaavia kommentteja29.10.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Lasta toivovat miehet kohtaavat naureskelua ja asiattomia kommentteja. Lapsettomien yhdistys Simpukka ry muistuttaa, että tahaton lapsettomuus on syvä kriisi myös miehelle. Miehen lapsitoive -keskustelupaneeli 6.11.2024 tuo esille erilaisia lapsettomuuskokemuksia. Paneelissa ovat mukana Ville Niinistö, Niko Uusi-Simola, Mio Kivelä ja Tuomas Keski-Kuha.
Pohjoismaiset lapsettomuusjärjestöt ovat huolissaan syntyvyydestä: “Nuoret eivät tiedä tarpeeksi hedelmällisyydestä”15.10.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
Pohjoismaiset lapsettomuusjärjestöt The Nordic Fertily Network -yhteistyöverkostosta ovat huolissaan syntyvyydestä ja nuorten hedelmällisyystiedosta. Lapsettomien yhdistys Simpukka toivoo hedelmällisyystiedon lisäämistä peruskoulun ja toisen asteen opetussuunnitelmaan. Nuoret tarvitsevat tietoa hedelmällisyyteen vaikuttavista tekijöistä.
Keskenmenojen puutteellinen hoito voi johtaa lapsitoiveesta luopumiseen8.10.2024 10:14:58 EEST | Tiedote
Keskenmenosta aiheutuva suru, pelko ja puutteellinen hoito ja kohtaaminen terveydenhuollossa voivat johtaa lapsitoiveesta luopumiseen. Lapsettomien yhdistys Simpukan kyselyraportin mukaan keskenmenosta aiheutuvat hyvinvointihaitat vaikuttavat jopa vuosia keskenmenon jälkeen. Tiistaina 15.10.2024 vietettävä keskenmenon kokeneiden päivä antaa äänen keskenmenon kokeneille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme