THL:n arvio: Hallitusohjelman kokonaisvaikutuksissa nuorten aikuisten elämään on suuria ristiriitoja
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma nostaa vahvasti esiin nuoret, mutta tavoitteet ja kirjaukset ovat osittain ristiriitaisia, selviää THL:n selvityksestä. Hallitusohjelmassa on THL:n asiantuntijoiden mukaan nuorten arjen kannalta positiivisia tavoitteita, mutta samalla puuttuva rahoitus tai leikkaukset tavoitteita tukevista tekijöistä voivat vesittää vaikutukset.
Hallitusohjelmassa halutaan panostaa nuoriin esimerkiksi nostamalla korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrää sekä panostamalla opinto-ohjaukseen ja moniammatilliseen tukeen lukioissa. Samalla kuitenkin leikataan nuorten arjesta, jolloin jää huoli, kuinka hyvin nuoret pystyvät opiskelemaan.
Viimeaikaisten arvioiden mukaan yksi viidestä parikymppisestä nuoresta on saanut julkisesta terveydenhuollosta apua mielenterveyden ongelmien vuoksi ja joka kolmas raportoi vaikeita masennus- tai ahdistusoireita. Asiantuntijat pitävät todennäköisenä, että masentunut tai ahdistunut nuori ei kykene lisävelvollisuuksiin.
”Mielen hyvinvointi heijastuu kykyyn opiskella, työllistyä, perustaa perhe ja olla osa yhteiskuntaa. On hienoa, että nuoret aikuiset nousevat hallitusohjelmassa näin keskeiseen rooliin. Silti esitysten kokonaisuutta tarkastellessa herää epäilys, kuinka asetetut tavoitteet pystytään saavuttamaan”, toteaa ylilääkäri Outi Linnaranta THL:stä.
THL:n selvityksessä ei huomioitu huhtikuun kehysriihen päätöksiä, jossa tehtiin lisäleikkauksia myös nuorten aikuisten arkeen.
”Huhtikuun kehysriihen päätökset, kuten opiskelijoiden asumistuen siirtäminen yleiseltä asumistuelta takaisin opiskelijoiden asumistukeen heikentävät opiskelijoiden tilannetta haastavassa talousympäristössä”, Linnaranta jatkaa.
Nuorten arkea koskevilla leikkauksilla voi olla paitsi välittömiä, myös kauaskantoisia vaikutuksia pitkälle aikuisuuteen.
”Nuoren liikkumavara elämässä kapenee leikkausten myötä. Ajatuksena on ollut, että hallitusohjelma toteutuessaan lisäisi työllistymistä ja parantaisi huoltosuhdetta. Vaikutus voi kuitenkin olla useiden nuorten kannalta päinvastainen. Voi jopa olla, että päätökset lisäävät entisestään nuorten aikuisten ahdistuneisuutta ja opinnot pidentyvät”, sanoo Linnaranta.
Aiemmat budjettipäätökset ovat asiantuntijoiden mukaan osittain ristiriidassa hallitusohjelman ylätason tavoitteiden kanssa.
”Esimerkiksi aikuiskoulutustuen leikkaus ja opintotukien indeksijäädytys ovat lisäkouluttautumisen kanssa ristiriidassa. Seurauksena voi olla esimerkiksi omilleen muuttamisen lykkääntyminen ja lisäkouluttautumisen vaikeutuminen tutkinnon jälkeen”, arvioi johtava asiantuntija Päivi Lindberg THL:stä.
”Hallituksen puoliväliriihtä 2025 silmällä pitäen hallitusohjelmassa on kannatettavia tavoitteita, kuten sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vahvistaminen. Sen toteutumista on tarkasteltava kokonaisuutena huomioiden esimerkiksi asumistuen leikkaukset”, Lindberg jatkaa.
Esimerkkejä hallitusohjelman (HO) kirjauksista
- HO: Tavoitteena on turvata opiskeluaikainen toimeentulo, vahvistaa opintotuen kannustinelementtejä sekä tukea opintojen läpäisyä tavoiteajassa.
- Budjetti: Opintotuen indeksijäädytys
- THL:n arvion mukaan toimet lisäävät opiskelijoiden velkaantumista, lisäävät huolta omasta pärjäämisestä koulutuksen aikana ja siten heikentävät nuorten mielen hyvinvointia.
- HO: Huomioidaan asunnottomuuden poistamisessa erityisesti nuoret asunnottomat. Edistetään nuorten tuettujen asumisyksiköiden perustamista.
- Budjetti: Avustukset asunnottomuuden poistamiseksi ja asunnottomuuden tilastoinnin kehittäminen 0 €; Asumisneuvontatoimintaan 0 €; Asumisneuvonnan kehittäminen ja laajentaminen 2ME 2023-2027 (summan puolitus).
-
- Budjetti: Asumistuen leikkaus vuosittain: 2024 -180 M€; 2025 -363 M€; 2026 -363 M€; 2027 -363 M€; 2028 -363 M€
- THL:n arvion mukaan nuorilla on parempi mahdollisuus hakea ja saada tukea asunnottomuuteen liittyviin sosiaalisiin ongelmiin. Samalla kuitenkin leikataan voimakkaasti asumistuesta. 15–29-vuotiaat ovat suurin ikäryhmä asumistuen saajissa.
- HO: Tunnistetaan vapaan sivistystyön merkitys osaamisen lisäämisessä ja harrastamisessa. Hallitus kasvattaa omavastuuosuutta aikuisten harrastusmuotoisessa toiminnassa vapaassa sivistystyössä.
- Budjetti: Alennetaan valtion rahoitusta ja tätä vastaavasti korotetaan vapaan sivistystyön opiskelijamaksuja: Kansalaisopistot -12,5 M€; Opintokeskukset -7 M€; Kesäyliopistot -2 M€; Kansanopistot -2 M€; Liikunnan koulutuskeskukset -1,5 M€
-
- THL:n arvion mukaan toimet ovat ristiriitaisia. Vapaa sivistystyö tunnistetaan hallitusohjelmassa merkityksellisenä koulutuksen sekä liikunnan tarjoajana, jota halutaan vahvistaa. Samalla alennetaan valtion rahoitusta ja korotetaan maksuja. Muutos voi haitata erityisesti vähätuloisia sekä pienillä ja syrjäisillä paikkakunnilla asuvia.
Lisätietoja:
Kuinka arvioida hallitusohjelman mielenterveysvaikutuksia - fokus nuorissa aikuisissa
Päivi Lindberg (nuoret hallitusohjelmassa)
johtava asiantuntija
puh. 029 524 7648
Outi Linnaranta (vaikutukset mielen hyvinvointiin)
ylilääkäri
puh. 029 524 7517
Avainsanat
Tietoa julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL viikolla 15/20253.4.2025 14:53:06 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 3.4. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Verkkouutiset ke 9.4. Perhekeskusten tilannekuva Suomessa, 3 Tutkimuksesta tiiviisti -julkaisua. Lisätiedot: elina.suontama(at)thl.fi, puh. 029 524 7392 Blogit ti 8.4. Kirjoittaja: Nadja Lindgren-Blomerus, suunnittelija, THL. Romanien lyhyt mutta sitäkin vaikuttavampi koulutuspolku vahvistaa koko yhteisön osallisuutta ke 9.4. Kirjoittajat: Tanja Tasala, Tuija Yli-Törmänen, Tapani Kauppinen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa on poliittinen valinta to 10.4.
Perusturvan riittävyys on heikentynyt etenkin työttömillä lapsiperheillä - toimeentulotuki paikkaa ensisijaisten etuuksien leikkauksia3.4.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Lähes kaikissa tarkastelluissa perusturvaetuuksia saavissa kotitalouksissa tulojen riittävyys on heikentynyt vuosina 2024–2025, selviää THL:n julkaisemasta perusturvan riittävyyden väliarvioinnista. Taustalla ovat hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset.
THL viikolla 14/202527.3.2025 15:04:36 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 27.3. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet to 3.4. Petteri Orpon hallitus on tehnyt laajoja muutoksia ja leikkauksia sosiaaliturvaan vuosina 2024-2025. Miten muutokset näkyvät perusturvaetuuksia eli vähimmäismääräisiä työttömyys-, sairaus-, perhe- ja eläke-etuuksia saavien kotitalouksien tuloissa? Julkaisemme perusturvan riittävyydestä väliarvioinnin. Materiaali on saatavissa ennakkoon embargolla ensi viikolla. Lisätiedot: piritta.rautavuori(at)thl.fi, puh. 029 524 7120 Verkkouutiset ke 2.4. Uutta
Vaccinationstäckningen bland barn är hög i Finland, men har minskat när det gäller vaccinet mot mässling, påssjuka och röda hund27.3.2025 01:00:00 EET | Pressmeddelande
Täckningen för den andra dosen av vaccinet mot mässling, påssjuka och röda hund (MPR) som ges till sexåringar har minskat, vilket ökar risken för en mässlingsepidemi. I Finland är det fortfarande sällsynt att vara ovaccinerad, men andelen helt ovaccinerade barn är ändå större än tidigare.
Lasten rokotuskattavuus on Suomessa korkea, mutta tuhkarokko-sikotauti-vihurirokkorokotteen kattavuudessa laskua27.3.2025 01:00:00 EET | Tiedote
Kuusivuotiaille annettavien tuhkarokko-sikotauti-vihurirokkorokotteiden (MPR) toisten annosten kattavuudessa on laskua, mikä lisää tuhkarokkoepidemian riskiä. Rokottamattomuus on Suomessa edelleen harvinaista, mutta täysin rokottamattomien lasten osuus on kuitenkin aiempaa suurempi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme