Rikoksen uhrien tukipalveluiden rahoitus on uhattuna

Valtioneuvoston julkisen talouden suunnitelmaan vuosille 2025–2028 sisältyy oikeusministeriön valtionavustusmomentille kohdistuva 3,5 miljoonan euron eli noin 25 prosentin säästö.

Säästöjen tarkemmasta kohdentumisesta momentin sisällä ei vielä ole tietoa, mutta koska rikoksen uhrien tukipalvelut muodostavat merkittävän osan oikeusministeriön avustuksista, on todennäköistä, että niistäkin leikataan. Se tarkoittaa leikkauksia myös RIKUn rahoitukseen.

"Tämä tulee suurena yllätyksenä, koska hallitusohjelmaan on kirjattu uhripoliittisen toimenpideohjelman laatiminen, ja sen tavoitteena on turvata uhrien tukipalveluiden rahoitus ja parantaa rikoksen uhrien asemaa rikosoikeudellisissa menettelyissä”, sanoo RIKUn toiminnanjohtaja Leena-Kaisa Åberg.

RIKUlla on oikeusministeriön antaman julkisen palveluvelvoitteen myötä velvollisuus tarjota rikoksen uhreille tukea ja palvelua, jotka perustuvat EU:n rikosuhridirektiiviin. Lisäksi RIKU vastaa terrorismintorjuntadirektiivin mukaisista uhrien tukipalveluista. Jos leikkaukset toteutuvat, RIKU joutuu arvioimaan, missä määrin julkisen palveluvelvoitteen mukaiset palvelut pystytään toteuttamaan.

RIKUlla on vahva ja vakiintunut rooli viranomaisten tukena rikoksen uhrien asioissa. RIKUn palvelut helpottavat rikosprosessiviranomaisten työtä ja viranomaiset ohjaavatkin uhrit usein RIKUn palveluihin. Leikkaukset RIKUn rahoitukseen ja sitä kautta tarjolla oleviin palveluihin vaikuttaisivat paitsi rikoksen uhrien asemaan myös viranomaisten työhön.

Viime vuonna Rikosuhripäivystyksen eri palveluissa oli 31 500 asiakasta.